Korkeakouluvision on tarjottava korkeakouluille vahva toiminnallinen ja taloudellinen pohja
OKM on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön, joka määrittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työlle suuntaviivoja vuoteen 2040. Korkeakouluvisiotyössä ei saa sivuuttaa korkeakouluyhteisöjä.
OAJ:n näkemyksen mukaan korkeakouluvisioon liittyvän työn myötä tulee selkeyttää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa korkeakoulujen tehtävien lainsäädännöllistä ja rahoituksellista vahvistamista. Korkeakouluvision on vahvistettava korkeakoulujen mahdollisuuksia toteuttaa tehtäviään yhteiskunnan hyväksi. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tuottavat Suomen tärkeimmän pääoman – osaajat. Korkeakoulujen tekemä työ koulutuksessa ja tutkimuksessa tulee nähdä suomalaisen yhteiskunnan turvana ja perustana entistä laajemmin.
Millainen olisi OAJ:n näkemys vuodesta 2040? Siinä korkeakoulut rakentaisivat kestävää tulevaisuutta ja loisivat yhteiskuntaan hyvinvointia ja sivistystä. Niissä tehtäisiin korkeatasoista tutkimusta ja opetusta, mikä levittäisi työelämäläheistä osaamista ja tarjoaisi ratkaisuja globaalin yhteiskunnan tulevaisuuteen. Korkeakouluissa olisi oikeus ja vapaus oppia, opettaa ja tutkia. Korkeakoulujen toiminta olisi eettistä ja sitä ohjaisivat kestävän kehityksen tavoitteet.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vahvuudet on tunnistettava
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitettävä niiden omien vahvuuksien mukaisesti. Sen sijaan että korkeakoulut laitetaan kilpailemaan keskenään, tulee niiden välille rakentaa yhteistyötä. Parhaimmillaan korkeakoulujen välinen yhteistyö – on kyse sitten yliopistoista, ammattikorkeakouluista tai molemmista – mahdollistaa järkevän julkisten varojen käytön, monipuoliset opiskelupolut, vaikuttavan tutkimuksen ja laadukkaat palvelut muulle yhteiskunnalle.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys on samaan aikaan alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä. Korkeakoulujen alueellista saavutettavuutta on parannettava ja alueiden välistä yhteistyötä lisättävä. Suomen on edistettävä myös kansainvälisten osaajien rekrytointia asiantuntijatehtäviin, johtajatehtäviin ja tutkijoiksi, sillä ilman heitä suomalainen työelämä näivettyy.
Rahoituksen tulee olla ennustettavaa ja vakaata
Riittävien resurssien avulla korkeakoulut voivat kasvattaa kansantaloutta sekä levittää tietoa ja sivistystä entistä useammalle. Yhteiskunta huolehtii niistä toimista, joilla turvataan korkeakoulujen vakaus ja yhteiskunnallinen rooli. Tämä tarkoittaa, että rahoitus on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, ja että perusrahoitus on pohjoismaisella tasolla.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ja TKI-rahoitusta on siksi vahvistettava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Koulutuksen ja tutkimuksen on kuljettava käsi kädessä.
Hyvinvoivat yhteisöt ovat voimavara
Korkeakouluyhteisön hyvinvointia ja työrauhaa edistetään välttämällä jatkuvia kansallisia ja korkeakoulukohtaisia rakenteellisia uudistuksia. Hyvät työnteon edellytykset mahdollistavat laadukkaan toiminnan ja yhteiskunnan korkeakouluille asettamien tavoitteiden täyttymisen.
OAJ korostaa, että visiotyössä tulee kuulla korkeakouluyhteisöjä. Henkilöstö ja opiskelijat ovat korkeakoulujen tärkeintä pääomaa, ja siksi korkeakouluyhteisön on myös oltava mukana päättämässä tulevaisuudestaan. Vain henkilöstöä ja opiskelijoita kuulemalla voidaan korkeakouluista tehdä houkuttelevia työpaikkoja ja oppimisympäristöjä.
Korkeakoulujen kehittämisessä on otettava aidosti yhdeksi kehittämisen kohteeksi veto- ja pitovoimatekijät. Erityisesti yliopistoissa on tehtävä toimia, joilla nykyinen opetus- ja tutkimushenkilöstön suhdeluku (30 prosenttia vakinaisia ja 70 prosenttia määräaikaisia) saadaan käännettyä toisinpäin.
Opetustyön arvostusta on vahvistettava. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöllä on oltava kelpoisuusvaateena pedagoginen koulutus. Korkeakoulujen on mahdollistettava henkilöstölle osaamisen uudistaminen.
Mitä hyötyä menestyvistä korkeakouluista on?
Yhteiskunnalle
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut luovat yhteiskuntaan hyvinvointia, talouskasvua ja sivistystä sekä turvallisuutta. Korkeakouluissa annettu opetus ja tehty tutkimus ovat yhteiskuntaa uudistava voima, jotka auttavat rakentamaan yhteiskunnasta kestävän.
Jäsenelle
Kun korkeakoulujen suunta tulevaisuudessa on kirkas ja rahoitus riittävää, voi niistä tulla parhaita työpaikkoja. Se on mahdollista vain, jos kaikessa korkeakoulujen uudistustyössä kuunnellaan henkilöstöä.
Oppijalle
Korkeakouluissa opiskelu luo osaamista, joka auttaa etenemään työuralla ja uudistamaan työelämää. Korkeakouluissa opituilla tiedoilla ja taidoilla on itseisarvonsa, sillä niissä kerrytetty sivistys tekee elämästä merkityksellistä. Korkeakoulut ovat paikka työuran aikaiselle osaamisen kehittämiselle.