Koulutuksen rahoitus muiden Pohjoismaiden tasolle
Suomi on auttamattomasti takamatkalla pohjoismaisiin naapureihin nähden
Koulutukseen on Suomessa kohdistettu viime ja tällä vuosikymmenellä kipeitä leikkauksia kaikille koulutusmuodoille. Vaikka samaan aikaan rahoitusta on myös kohdennettu lisää, ei se paikkaa syntynyttä rahoitusvajetta edes osittain. Valtion kohdistama koulutuksen rahoitustaso on vuonna 2025 nykyrahassa mitattuna 2,7 miljardia euroa alempana vuoteen 2010 verrattuna.
Koulutuksen rahoitusta tarkasteltaessa on huomioitava valtion budjettitoimien lisäksi kuntatalous. Kuntien vastuu koulutuksen rahoituksesta on merkittävä.
Pitkään syntynyttä rahoitusvajetta ei paikata yhden eikä edes kahden hallituskauden aikana. Koulutukselle on laadittava pitkän aikavälin rahoitusohjelma, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat valtion resurssit on kohdennettava takaisin kasvatukseen ja koulutukseen. Suomella ei ole varaa jatkaa koulutusleikkausten tiellä.
Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus
Varhaiskasvatus ja perusopetus rahoitetaan valtakunnallisesti 80 % kuntien verotuloilla. Valtio osallistuu rahoitukseen jakamalla kunnille valtionapuja, joiden määrä kunnille vaihtelee. Valtionavut koostuvat valtionosuuksista ja valtion avustuksista. Valtionosuuksia jaetaan kahta reittiä: valtionvarainministeriön peruspalveluiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Varhaiskasvatuksessa kerätään asiakasmaksuja, mutta niiden osuus toiminnan rahoittamisesta on vain noin 10 %.
Valtion rooli kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoittamisessa on kaventunut vuosi vuodelta kasvattaen kuntien vastuuta rahoituksesta. Sote-uudistus muutti valtionosuuden kokonaisuutta merkittävästi ja ajoi kunnat hyvin erilaisiin tilanteisiin suhteessa valtion tukiin.
Ennen TE-uudistuksen voimaantuloa vuonna 2024 valtionosuusprosentti oli enää 22 prosenttia, kun se kymmenen vuotta aiemmin oli vielä 31 prosenttia. Samaan aikaan opetukseen käytetyt resurssit ovat vähentyneet kuntien perusopetuksen budjeteissa.
Vaikka valtion rahoitusta on kasvatettu aiemmin hankerahoituksella, ja tällä hallituskaudella on osoitettu valtionosuusrahoitusta uusiin tehtäviin, kuten oppimisen tukeen, ovat kunnat taloudellisesti ahtaalla. Tämä näkyy monessa kunnassa ryhmäkokojen kasvuna, tuntikehyksen leikkaamisena ja sijaiskuluista säästämisenä.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutus rahoitetaan valtion ja kuntien yhteistyöllä. Kaikki kunnat osallistuvat kuntien rahoitusvastuun maksuun. Yhdessä kootut rahat jaetaan koulutuksen järjestäjille opiskelijamäärien mukaisesti. Rahoitustaso perustuu laskennallisesti toteutuneisiin kustannuksiin. Lukiolakiin on tehty rahoitusleikkuri, joka vähentää valtion vastuuta koulutuksen järjestämiskuluista noin 100 miljoonaa euroa vuosittain.
Vuonna 2023 kuntien osuus todellisista kustannuksista oli 72 %. Tehdyt valtion rahoitusleikkaukset ovat pakottaneet koulutuksen järjestäjät säästämään kustannuksissa, mikä taas johtaa rahoituksen pienentämiseen seuraavina vuosina.
Oppimisen tukeen osoitettiin lukioille Petteri Orpon hallituskaudella 10 miljoonan euron kokonaisuus. Myös oppivelvollisuusuudistus kasvatti lukioiden rahoitusta, mutta se suuntautuu pitkälti oppimateriaalien rahoittamiseen. Koska lukiorahoitus on yleiskatteellista, on vaarana, että uudistuksiin tarkoitetut rahat ohjautuvat perustyön rahoitusvajeen paikkaamiseen. Se vesittäisi uudistusten tavoitteet.
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus rahoitetaan valtion ja kuntien yhteistyöllä. Kaikki kunnat osallistuvat kuntien rahoitusvastuun maksuun. Yhdessä kootut rahat jaetaan koulutuksen järjestäjille eri kriteerien perusteella. Perusrahoituksen osuus rahoituksesta on 50 %. Loppu muodostuu muun muassa suoritetuista tutkinnoista, opiskelijoiden työllistymisestä ja palautteesta. Kuntien osuus ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on noin 53 %.
Orpon hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa perusrahoitusta ja vielä 10 miljoonaa normien kevennystoimilla.
Leikkausten sanottiin kohdistuvan aikuisopintoihin, mutta OAJ:n selvityksen mukaan kärsijöinä ovat olleet yhtä lailla myös oppivelvollisuutta suorittavat opiskelijat. Leikkausten mittakaava vastaa laskennallisesti noin 1600 opettajan työpanosta. Näin suuri leikkaus heikentää väistämättä ammatillisen koulutuksen laatua.
Ammatillinen koulutus on ollut mittavien leikkausten kohteena jo aikaisemmin. Rahoitusta leikattiin vuosien 2011–2018 aikana lähes 450 miljoonaa euroa. Samalla toteutettiin laaja koulutuksen reformi, jonka tuomiin lisätehtäviin ei osoitettu rahoitusta. Marinin hallituskaudella rahoitusta vahvistettiin, mutta toimilla katettiin vain pieni osa syntyneestä vajeesta.
Korkeakoulujen rahoitus ja TK-toiminta
Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen saama valtionrahoitus vuodelle 2025 oli noin miljardi euroa. Koulutuksen rahoitus ammattikorkeakouluissa perustuu tähän valtiolta saatavaan perusrahoitukseen. Etenkin T&K-toimintaan ne saavat rahoitusta myös ulkoisista rahoituslähteistä, muun muassa EU:lta ja Business Finlandilta.
Rahoitustaso on vuonna 2025 reaaliarvoltaan noin 130 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Samalla aikavälillä tutkintokoulutusmäärät ovat kasvaneet ammattikorkeakouluissa viidenneksellä. Ammattikorkeakoulujen yhdestä tutkinnosta saama hinta on siis lähes puolittunut vain 12 vuodessa.
Orpon hallituskaudella ammattikorkeakouluista leikataan rahoitusta edelleen noin 46 miljoonaa euroa.
Yliopisto
Yliopistojen saama valtionrahoitus vuodelle 2025 on 2,27 miljardia euroa. Summa on reaaliarvoltaan edelleen lähes 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011.
Yliopistojen henkilöstöä leikattiin vuosina 2011–2016 yhteensä yhdeksän prosenttia, mikä tarkoitti lähes 3 000 yliopistolaista. Viime vuosina rahoitusta on lisätty ja henkilöstöä kasvatettu, mutta opiskelijamäärät ovat samaan aikaan myös nousseet. Edelleen tuki- ja asiantuntijahenkilöstön määrä yliopistoissa on liian pieni. Tämä kuormittaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä, joille hallinnollinen työ usein valuu.
Orpon hallituskaudella yliopistojen perusrahoitusta leikataan määräaikaisillä leikkauksilla, ja pysyvästi koulutukseen käytettävä perusrahoitustaso jätetään yli 60 miljoonaa euroa vajaaksi. Rahoituksen pirstaleisuus ja epävarmuus on johtanut määräaikaisuuksien merkittävään kasvuun yliopistoissa. Peräti 70 prosenttia opetus- ja tutkimushenkilöstöstä toimi vuonna 2021 määräaikaisessa työsuhteessa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Laaja-alainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on avainasemassa kansantalouden uudistumisen ja kasvun kannalta. Siksi Suomi on asettanut tavoitteekseen T&K-rahoituksen neljän prosentin tason bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Tavoitteen saavuttamiseksi julkiset T&K-panostukset tulee nostaa 1,2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen eli noin 1,8 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Rahoituksen nostoon on sitouduttu parlamentaarisessa yhteistyössä, jonka mukaisesti T&K-panostuksia kasvatetaan vuosittain 260 miljoonalla eurolla. Orpon hallituskaudella panostuksia on tehty esimerkiksi korkeakoulujen perusrahoituksen T&K-puolta vahvistamalla, Suomen Akatemian tutkimusvaltuuksia nostamalla, EU:lta tulevan rahoituksen vastinrahoitusta tukemalla ja määräaikaisilla toimilla, kuten tohtoripilotoinnilla ja tutkimusyhteisöjen postdoc-ohjelmilla.
Valtaosan julkisista T&K-panostuksista tulee kohdistua korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jotta suomalaisen tieteen ja tutkimuksen perusta vahvistuu.
Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen rahoitus
Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö rahoitetaan kuntien valtionosuuksilla, valtion avustuksilla, ylläpitäjänä toimivien kuntien tai kuntayhtymien rahoituksella sekä opiskelijamaksutuotoilla ja muilla tuotoilla. Valtionosuus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin suoritteiden määriin ja niitä vastaaviin yksikköhintoihin. Valtionosuus kattaa kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoituksesta 57 % kustannuksista.
Vapaan sivistystyön rahoitusta kasvatettiin viime vuosina kohti aiempien koulutusleikkausten vuosia edeltänyttä tasoa. Korotukset ovat perustuneet vapaan sivistystyön oppilaitoksille annettuihin uusiin tehtäviin, kuten oppivelvollisten opetuksen järjestämiseen ja kotouttamiskoulutuksen järjestämiseen.
Orpon hallitus kohdisti vapaan sivistystyön sektorille laajat, yli 20 miljoonan euron koulutusleikkaukset. Kansalaisopistojen osuus leikkauksista on yli 12 miljoonaa euroa. Summa vastaa kymmenesosaa kokonaisrahoituksesta.
Taiteen perusopetus
Valtio rahoittaa taiteen perusopetusta järjestämisluvan saaneille opetuksen järjestäjille suoraan opetustuntimäärän perusteella sekä pieneltä osin kunnille osana peruspalveluiden valtionosuutta. Kunnat vastaavat omarahoitusosuudesta, ja lisäksi opetukseen osallistuvilta voidaan periä kohtuullisia maksuja.
Valtion rahoitus taiteen perusopetukseen on 57 % suoriteperustana olevien tuntien kuluista eli noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025. Yksikköhintaa leikkaa vuosittain sama rahoitusleikkuri kuin lukion rahoitusta. Taiteen perusopetuksessa automaattinen leikkuri leikkaa valtion vastuita vuosittain 4,2 %.
Taiteen perusopetukseen osallistuu noin 12 prosenttia 2–19-vuotiaista lapsista. Opetusta tarjotaan laajemmin kuin mihin valtionosuuksia maksetaan, ja silti kysyntä on huomattavasti suurempaa kuin tarjonta.
Mikä on nyt pinnalla?
-
Koulutuksen rahoitus 23.04.2025OAJ tyrmistynyt: Hallitus leikkaa jälleen koulutuksestaKoulutuksen merkitys talouskasvun vauhdittajana unohdettiin hallituksen puoliväliriihen päätöksissä. Kuntien 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset kohdistuvat merkittävänä leikkauksena suoraan koulutukseen ja kasvatukseen. Lisäksi korkeakouluihin kohdistetut yhteensä vajaan 120 miljoonan euron leikkaukset ovat tyrmistyttäviä.
-
Koulutuksen rahoitus 17.04.2025Talouskasvu vaatii panostuksia ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin – OAJ:n terveiset puoliväliriiheen
-
Koulutuksen rahoitus 19.02.2025”Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita” – Lue 38 järjestön kannanotto
-
Koulutuksen rahoitus 27.01.2025Koulutus on Suomen menestyksen ja talouskasvun pääasia
-
Koulutuksen rahoitus 23.10.2024Matto alta osaamisen kehittämisestä
Miten koulutuksen riittävästä rahoituksesta hyötyy
Yhteiskunta
Suomen mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa perustuvat yksinomaan korkeaan koulutukseen ja osaamiseen. Laadukas ja hyvin resursoitu koulutusjärjestelmä tuottaa yhteiskuntaan osaamista, joka vahvistaa yhteiskuntaa ja kansantaloutta.
Jäsen
Kun koulutuksen resurssit ovat vakaat, ei tarvitse tuntea huolta siitä, onko oma työpaikka olemassa huomenna ja voiko työtään tehdä kunnolla. Riittävä ja ennakoitava rahoitus vähentää määräaikaisuuksia ja tekee mahdolliseksi oman työn ja koulutuksen kehittämisen pitkäjänteisesti.
Oppija
Kun kaikilla koulutusmuodoilla on riittävä rahoitus, on koulutus laadukasta ja tarjolla on monipuolisesti jatko-opintomahdollisuuksia. Laadukas kasvatus ja koulutus tarjoaa mahdollisuuden saada kaikkien täysi potentiaali käyttöön ja lisää hyvinvointia.