Lukiokoulutuksen tulee säilyä laadukkaana kaikkialla Suomessa
Huomioin tulee keskittyä uudistusten yksityiskohtiin ja lukioiden resurssien turvaamiseen
Lukiokoulutusta on viime vuosina uudistettu tiheään. Moneen kertaan paikattu lukiolaki päivitettiin kokonaisuudessaan vuonna 2018, jonka pohjalta Opetushallitus laati myös uudet opetussuunnitelman perusteet. Ylioppilastutkinto on muutettu kokonaan sähköiseksi vuosina 2016–2019. Myös yliopilastutkinnon vaatimustasoa on nostettu ja oppivelvollisuutta on laajennettu 18 ikävuoteen, minkä myötä opiskelusta on tullut opiskelijalle maksutonta.
Uudistukset ovat kuluvalla hallituskaudella jatkuneet. Petteri Orpon hallitus on uudistanut oppimisen tuen, ottanut käyttöön englanninkielisen ylioppilastutkinnon ja sisällyttänyt taito- ja taitoaineen ylioppilastutkintoon. Myös lukiokoulutuksen saavutettavaa koskevaa rahoitusta on tarkennettu. Uudistukset astuvat portaittain voimaan vuoteen 2029 mennessä. OAJ peräänkuuluttaa, että uudistusten toimeenpanoa tuetaan, yksityiskohtia vielä arvioidaan ja lukioiden riittävä rahoitus turvataan.
Lukion on oltava jatkossakin yleissivistävä oppilaitos, joka antaa opiskelijalle laajat jatko-opintovalmiudet. OAJ pitää tärkeänä, että lukio-opintoihin sisältyy kattavasti kaikille yhteisiä opintoja, useita oppiaineita ja monipuolisesti elämässä tarvittavia taitoja.
OAJ pitää tärkeänä, että nuorten lukiokoulutusta järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena, sillä se mahdollistaa yhteisöllisyyden ja yhteistyötaitojen kehittymisen. Ikäluokkien pienentyessä tarve etä- ja verkkovälitteiselle opetukselle kuitenkin kasvaa ja siksi ne tarvitsevat omat laatukriteerinsä. Opetustarjonnan saatavuutta tulisi koordinoida valtakunnallisesti vähemmän opetettujen oppiaineiden osalta, kuten vieraiden kielten ja katsomusopetuksen kohdalla.
Vaikka suuressa osassa Suomea opiskelijamäärä vähenee, väestö keskittyy samaan aikaan kasvukeskuksiin, joissa painiskellaan kasvavien ryhmäkokojen kanssa. OAJ pitää tärkeänä, että opiskelijan oikeus laadukkaaseen opetukseen turvataan laatukriteerien ryhmäkoko- ja opettajamitoitussuosituksissa.
Opettajan tulee voida valita laadukas ja parhaiten opetukseen soveltuva oppimateriaali sekä välineet. Digimateriaali ei sovellu kaikille ja siksi opiskelijalle on tarpeen mukaan oltava tarjolla myös printtimateriaalia ja muuta oppimista tukevaa materiaalia.
Lukioiden rahoituksen tulisi kannustaa koulutuksen laadun turvaavaan yhteistyöhön. Lukion rahoitusta pitää OAJ:n näkemyksen mukaan kehittää niin, että yksittäisen kuntien sijasta pitäisi koulutuksen järjestämistä tarkastella alueellisesti. Katseen ei myöskään pitäisi olla pelkästään lukiokoulutuksessa, sillä perusopetuksen ja lukion välinen yhteistyö voi monessa kunnassa olla viisasta resurssien käyttöä.
Kansallisen opetussuunnitelman perusteiden mukainen englanninkielinen opiskelu voi alkaa elokuussa 2026, mikäli koulutuksen järjestäjä on saanut luvan englanninkieliseen koulutuksen järjestämiseen. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voi suorittaa vuodesta 2028 alkaen, mikäli lukio-opinnot on suoritettu niin ikään englanniksi. Osassa oppiaineista voi englannin kielistä oppimateriaalia olla heikosti saatavilla. OAJ korostaa, että oppimateriaalien laatiminen ja englannin kielellä opettaminen tulee ottaa huomioon tekijänoikeuksien, työaikamääräysten ja työn vaativuuden arvioinnin osalta.
Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin kokeen voi suorittaa osana kansallista ylioppilastutkintoa syksyllä 2029 alkaen. Samalla kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomit poistuvat. OAJ pitää tärkeänä, että diplomien saavutettavuutta, arviointia ja yhteismitallisuutta parannetaan, mikä edistää diplomien käyttöä myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.
Laadukkaasta lukiosta hyötyy
Yhteiskunta
Laadukas lukiokoulutus muodostaa pohjan osaavalle ja sivistyneelle työvoimalle, mikä vahvistaa kansantaloutta ja Suomen kilpailukykyä. Se edistää myös demokratiaa ja yhteiskunnallista osallisuutta, kun kansalaisilla on kyky ymmärtää ja arvioida kriittisesti tietoa.
Jäsen
Kun lukioiden resurssit ovat riittävät eikä uudistuksia tehdä liian tiheään, voivat opettajat keskittyä opettamiseen. Kun kaikki lukiot antavat laadukasta opetusta, on opettajien ja rehtoreiden työ myös merkityksellisempää.
Oppija
Opiskelija saa lukiosta monipuoliset valmiudet jatko-opintoihin, eikä hänen tarvitse vielä varmuudella tietää millaiselle työuralle hän suuntaa. Laadukas opetus ja yhteisöllinen oppimisympäristö vahvistavat myös opiskelijan hyvinvointia ja itsevarmuutta. Lukiosta opiskelija saa eväitä myös aktiiviseen kansalaisuuteen.
Lukiokoulutuksen ilmapuntari
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti vuonna 2024 jäsenkyselyn sen lukioissa työskenteleville jäsenille.