Nivelvaihe perusopetuksesta toiselle asteelle
Opetus ja oppimisen tuki nivelvaiheessa
Toimiva ohjaus, opetus ja tuki varmistavat sujuvat siirtymät eteenpäin.
Nivelvaiheen koulutus perusopetuksesta toiselle asteelle tukee opiskelijaa oman opintopolun löytämisessä ja vahvistaa hänen valmiuksiaan jatko-opintoihin. Nivelvaiheen koulutuksia uudistettiin vuonna 2022, ja nykyään suurin osa opiskelijoista osallistuu tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA). TUVA-koulutuksessa opiskelee sekä oppivelvollisia että merkittävä määrä oppivelvollisuutensa jo suorittaneita.
Oppivelvollisuutta voi nivelvaiheessa suorittaa myös kansanopistoissa, aikuisten perusopetuksessa ja työhön sekä itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA). Saamelaiset voivat suorittaa oppivelvollisuutta lisäksi saamen kielen ja kulttuuria vahvistavassa koulutuksessa.
TUVA-koulutuksen opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä opetukseen. Koulutuksen perusteet mahdollistavat joustavat ja opiskelijalähtöiset toteutukset. Haasteena TUVA:ssa on riittämätön oppimisen tuki, eivätkä rakenteet aina tue eri opintojen suorittamista. Myös liian rajatut mahdollisuudet opetuskielen osaamisen vahvistamiseen ja esimerkiksi opiskelukuntoisuus luovat osalle opiskelijoista haasteita.
TUVA-koulutuksen ja vaativan erityisen TUVA-koulutuksen alueellinen saatavuus on turvattava opettajan antamana lähiopetuksena tulevaisuudessakin.
TUVA-koulutuksen on pystyttävä keskittymään TUVA:lle asetettuihin tavoitteisiin. TUVA:ssa opiskelijan tulee voida suunnitella jatko-opintojaan, parantaa opiskeluvalmiuksiaan, korottaa perusopetuksen arvosanoja edellytystensä mukaisesti sekä suorittaa jo toisen asteen opintoja.
Opiskelijan oikeudesta oppimisen tukeen TUVA-koulutuksessa tulee säätää. Kun esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppimisen tukea uudistettiin, ei TUVA-lainsäädäntöä muutettu. TUVA-koulutuksessa on kuitenkin merkittävä määrä opiskelijoita, joilla on tuen tarpeita. Opiskelijalle tarvitaan oikeus matalan kynnyksen tukeen eli tukiopetukseen, tilapäiseen erityisopetukseen ja opetuskielen osaamista vahvistavaan kielelliseen tukeen. Oppimisen tukeen tulee ohjata riittävät resurssit.
Kuntouttavan opetuksen tarve on selkeä. Kuntouttavan opetuksen aloitetta on edistettävä TUVA-koulutuksen yhteydessä, mutta on huomioitava, että rahoitus ja vastuut jakautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä. Myös kelpoisuuksista on pidettävä huolta.
Kuntouttavaan opetukseen liittyy monia ratkaistavia kysymyksiä muun muassa sen kestosta, tiedonsiirrosta, opiskelijavalinnoista, siirtymistä tutkinto-opiskelijoiksi. Ratkaisujen löytäminen edellyttää ministeriöiden välisten raja-aitojen ylittämistä. Opiskelijalla tulee olla myös tosiasiallinen mahdollisuus keskittyä kuntoutumiseen.
Miten opetuskielen osaaminen pitäisi varmistaa nivelvaiheessa
Suomeen on saapunut ja saapuu jatkossakin merkittävä määrä eri kieli- ja kulttuuritaustaista väestöä. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten lasten osuus voi nousta jopa 16 prosenttiin koko koululaisikäluokasta. Nyt perusopetuksen oppilaista noin 10 prosenttia on maahanmuuttotaustaisia.
Aikuisten perusopetuksen aloitusikärajaksi säädettävä 16 vuotta
Tällä hetkellä toimiva jatkokoulutuspolku puuttuu niiltä maahanmuuttotaustaisilta nuorilta, jotka eivät peruskoulun aikana ehdi saavuttaa riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa ja saada peruskoulun päättötodistusta. TUVA-koulutukseen ei nuoria tule ohjata ennen perusopetuksen päättötodistuksen saamista.
Toimiva koulutuspolku löytyisi aikuisten perusopetuksesta, ja siksi siihen osallistumisen aloitusikäraja tulisikin laskea 17 ikävuodesta 16 vuoteen. Aikuisten perusopetuksessa nuorelle turvataan opetuskielen taidon kehittäminen, vertaissuhteiden muodostuminen samanikäisten kanssa sekä mahdollistetaan perusopetuksen päättötodistuksen suorittaminen.
Opetuskielen valmistava koulutus tarvitaan myös toiselle asteelle
Osa myöhään Suomeen muuttaneista maahanmuuttotaustaisista nuorista suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen joko lähtömaassaan tai Suomessa. Siirtyessään toiselle asteelle he kuitenkin tarvitsevat usein opetuskielen (suomi tai ruotsi) taidon vahvistamista.
Opiskelijoille on säädettävä oikeus toisen asteen opiskeluun soveltuvaan opetuskielen vahvistamiseen joko TUVA-koulutuksen yhteydessä tai vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Riittävän opetuskielen osaamisen määrittämiseen tarvitaan selkeät kriteerit ja kielitaidon arviointimenetelmät. Tämä edellyttää kelpoisia opettajia toisen asteen opetuskielen valmistavaan koulutukseen.