AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuksen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille järjestettyä, ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Tarkemmat järjestämistavat ja sisällöt voivat vaihdella kunnittain, mutta toimintaa säätelee perusopetuslaki sekä Opetushallituksen laatimat perusteet.
ALKUOPETUS
Peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokan opetusta kutsutaan alkuopetukseksi.
ALUEELLINEN TASA-ARVORAHA
Valtio myöntää kunnille avustusta koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Rahoja voidaan käyttää esimerkiksi varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön palkkaamiseen, ryhmäkokojen pienentämiseen, jakotunteihin tai oppimisen tuen vahvistamiseen. Myös kuntien sisällä etenkin isoissa kaupungeissa voi olla omia rahoitusperusteita eri alueiden kouluille.
AMMATILLINEN KOULUTUS
Ammatillisen toisen asteen koulutuksen tarkoituksena on valmistaa opiskelijat ammattiin sekä antaa jatko-opinto-oikeudet ja valmiudet. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee sekä oppivelvollisia että työelämässä jo olevia aikuisia. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon.
AMMATTIKORKEAKOULU
Ammattikorkeakoulut tarjoavat työelämäsuuntautunutta korkeakoulutusta, joka sisältää käytännönläheistä opetusta ammattiin. Ammattikorkeakoulut ovat useimmiten osakeyhtiöitä, joiden omistajina toimivat yleensä kunnat.
ARVIOINTI
Arviointi antaa tietoa siitä, miten tavoitteet on saavutettu ja miten ne voitaisiin saavuttaa vielä paremmin. Arviointi voi olla valtakunnallista, kunnan tasolla tapahtuvaa, koulukohtaista koulun toiminnan arviointia tai oppilaan arviointia.
AVOIN VARHAISKASVATUS
Kunta tai kuntayhtymä voi halutessaan järjestää avointa varhaiskasvatustoimintaa alueellaan esiintyvän tarpeen mukaan, mutta laki ei siihen velvoita. Avointa varhaiskasvatustoimintaa voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto- tai kerhotoimintana.
ESIOPETUS
Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsen on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun sen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta, joka on maksutonta. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta. Lapsen edun mukaista on, että esiopetuksessa olevat lapset pääsevät varhaiskasvatuslain mukaiseen täydentävään varhaiskasvatukseen myös silloin, kun esiopetus järjestetään koulun tiloissa.
ETÄOPETUS
Oppilaan mahdollisuutta opiskella paikkaan sitomattomasti verkon välityksellä ilman läsnä olevan opettajan valvontaa ja ohjausta.
ETÄYHTEYKSIÄ HYÖDYNTÄVÄ OPETUS
Opetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta. Etäyhteydellä voidaan tukea esimerkiksi harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja.
INKLUUSIO
Kaikki oppilaat riippumatta heidän yksilöllisistä tarpeistaan, oppimisvaikeuksistaan, vammastaan tai taustastaan kuuluvat samaan oppimisympäristöön eikä oppilaita erotella tai luokitella heidän ominaisuuksiensa perusteella. Inkluusion periaate tulee Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista sekä perusopetuslaista.
JAKOTUNTI
Alakouluissa oppilaita voidaan jakaa pienempiin opetusryhmiin lisätunneilla, jotka useimmiten ajoittuvat koulupäivän alkuun ja loppuun.
JOUSTAVA PERUSOPETUS
Kunta voi järjestää perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteydessä joustavan perusopetuksen toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opetus noudattaa yleisopetuksen tavoitteita ja sisältöjä, mutta se järjestetään pienryhmämuotoisesti toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä korostaen.
KELPOISUUS/KELPOINEN OPETTAJA
Opettajien kelpoisuudesta säädetään kelpoisuusasetuksella tai lailla. Luokanopettajilla pääaine on kasvatustiede, aineenopettajilla opetettava aine. Lisäksi tarvitaan pedagogiset opinnot. Vain kelpoinen opettaja voidaan valita vakinaiseen opettajan virka/työsuhteeseen.
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Myös määräaikaisen opettajan tehtäviin on pyrittävä palkkaamaan kelpoinen opettaja.
KIELELLISESTI TUETTU OPETUS (KIETU)
Käsite kielellisesti tuettu opetus (kietu-opetus) tarkoittaa (kieli)pedagogista tukea, joka kohdennetaan vastasaapuneille maahanmuuttajaoppilaille perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen, suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän ja kielellisen tukiopetuksen lisäksi. Kietu-opetus tarkoittaa sitä, että opetusryhmässä on toinen opettaja, joka tukee maahanmuuttotaustaista oppilasta opetuskielen kehittymisessä eri oppiaineiden tunneilla.
KOULUKULJETUS
Jos peruskoululaisen koulumatka lähikouluun on pidempi kuin viisi kilometriä, hänellä on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaan kuljetukseen. Tilanteissa, joissa koulumatkan olosuhteet osoittautuvat vaarallisiksi, liian vaikeiksi tai rasittaviksi oppilaalle, on hänellä myös oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on pidempi kuin viisi kilometriä, hänellä on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai varhaiskasvatukseen.
LEIRIKOULU
Koulun lukuvuosisuunnitelmaan merkitty opiskelujakso, joka toteutetaan koulun ulkopuolella. Vanhemmat voivat osallistua leirikoulun suunnitteluun. Vastuu leirikoulun toteuttamisesta on koululla, mutta useimmiten leirikoulun järjestäminen tapahtuu vanhempien luokkatoimikuntien vapaaehtoisella varainhankinnalla ja tuella. Opetushallitus on antanut ohjeet tällaiseen varainhankintaan.
LOMAUTUS
Työnantajan yksipuolinen toimenpide, jolla opettajien työnteko estetään sekä palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi. Opettajan palvelussuhde pysyy muutoin voimassa lomautuksen aikana. Opettajien lomautus ei poista oppilaiden oikeutta opetukseen eikä turvalliseen oppimisympäristöön, joten lomautus aiheuttaa oppilaitoksissa laittoman tilan.
LUKUVUOSI
Perusopetuksen vuosittainen työaika. Perusopetuksen lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetuksen järjestäjä päättää, milloin lukuvuoden koulutyö alkaa ja milloin ovat koulujen lomat. Lukuvuosi jaetaan koulutyössä kahteen osaan: syyslukukauteen ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden koulutyö päättyy kaikissa peruskouluissa viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
LUKUVUOSISUUNNITELMA
Oppilaitoksissa ja esiopetuksessa laadittavalla lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan lukuvuoden aikana. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan oppimisen tukemiseen liittyvät järjestelyt, toimintatavat ja resursointi sekä yhteistyö niin monialaisesti kuin huoltajienkin kanssa. Peruskouluissa suunnitelmaan kirjataan myös muun muassa koulun työajat, retket, leirikoulut, teemapäivät tai muut vastaavat tapahtumat. Lukuvuosisuunnitelmasta käytetään myös nimityksiä työsuunnitelma tai vuosisuunnitelma. Keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista pitää tiedottaa oppilaille ja vanhemmille.
LUOKANVALVOJA
Vuosiluokilla 7–9 yksi luokkaa opettavista aineenopettajista toimii luokanvalvojana, joka huolehtii luokan käytännön koulutyöhön liittyvistä asioista, kuten poissaolojen valvonnasta ja pitää yhteyttä vanhempiin. Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja toimii luokkansa luokanvalvojana.
LÄHIKOULU
Lähikoulu on pääsääntöisesti oppilaan kotia lähimpänä oleva koulu, jonne oppilaalla on turvallinen koulumatka ja jonka kunta oppilaalle osoittaa.
MOBIILILAITTEET PERUSOPETUKSESSA
Oppitunneilla mobiililaitteiden (puhelimet, tabletit, älykellot) käyttö on kielletty, ellei opettaja tai rehtori myönnä lupaa terveydellisistä tai opetuksellisista syistä. Myös välituntien, ruokailujen ja siirtymien aikana laitteiden käyttö voidaan kieltää koulun omilla järjestyssäännöillä.
NIVELVAIHEET
Nivelvaiheilla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa määriteltyä tiettyjen vuosiluokkien muodostamien kokonaisuuksien päätöskohtaa, johon tuntijako kiinnittyy. Nivelvaiheet sijoittuvat toisen, kuudennen ja yhdeksännen luokan loppuun sekä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. Lisäksi nivelvaihe löytyy myös toisen asteen koulutuksesta siirryttäessä korkeakoulutukseen.
OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
Oppilaalle voidaan antaa oman äidinkielen opetusta varsinaisen koulupäivän ulkopuolella kahden vuosiviikkotunnin verran. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kielellisiä taitoja, kulttuuria ja vuorovaikutustaitoja omassa lähipiirissä. Oman äidinkielen oppiminen tukee myös muiden kielten oppimista, mikä taas tukee edellytyksiä menestyä muissa oppiaineissa.
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄ
Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjä on yleensä kunta. Myös valtio, yksityinen yhteisö tai säätiö voi toimia opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjänä. Yksityisen yhteisön tai säätiön tulee saada opetuksen järjestämislupa valtioneuvostolta. Varhaiskasvatusta voi tuottaa myös voittoa tavoitteleva yritys. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjänä voi toimia lisäksi kuntayhtymä tai osakeyhtiö.
OPETUKSEN LEIKKAUKSET
Leikkaukset ovat opetuksen järjestäjän säästötoimenpiteitä. Opetustoimessa leikkauksia toteutetaan mm. vähentämällä oppilaiden saamaa opetustuntimäärää (ns. tuntikehysleikkaus), vähentämällä toimintoja ja suurentamalla ryhmäkokoja. Kaikki nämä toimet heikentävät opetuksen laatua.
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ edustaa kaikkia opettajaryhmiä. Se on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on myös jäsentensä ammatillinen edunvalvoja, keskeinen koulutuspoliittinen vaikuttaja ja suomalaisen opetuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen puolestapuhuja.
OPETUSHALLITUS
Opetusministeriön alainen opetuksen kehittämisvirasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen kehittämisestä. Opetushallitus mm. laatii opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet eri kouluasteita ja koulumuotoja varten, tukee perusteiden toimeenpanoa sekä kehittää koulutusta erilaisin hankkein.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
Suomen ylin opetusviranomainen, joka mm. valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.
OPETUSRYHMÄ
Opetusryhmät peruskoulussa ja lukiokoulutuksessa muodostetaan yleensä vuosiluokittain. Ryhmä voidaan jakaa tarvittaessa pienemmiksi tai yhdistää suuremmiksi opetusryhmiksi. Opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, viime kädessä rehtori.
Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET (OPS)
Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat voimassa olevaan opetuslainsäädäntöön.
Lisäksi kunnissa ja/tai kouluissa laaditaan paikallinen perusopetuksen opetussuunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opetetaan. Siinä päätetään myös oppimisen arvioinnin ja tuen, oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun muun toiminnan järjestämisestä.
OPISKELUHUOLTO
Opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä lapsen, oppilaan tai opiskelijan psyykkisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Opiskeluhuollon yksilökohtaisilla palveluilla tarkoitetaan monialaisen asiantuntijaryhmän tukea, psykologi- ja kuraattoripalveluita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Keskeistä on yhteistyö huoltajien, opetushenkilöstön, opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstön sekä kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Palvelut ovat lakisääteisiä ja maksuttomia ja niiden järjestäjänä toimii hyvinvointialue.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
Oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppimisen tukea voidaan antaa ryhmäkohtaisesti, jolloin se sisältää yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa opetusta. Jos ryhmäkohtainen tuki ei ole riittävää, voidaan tukea antaa oppilaskohtaisesti, jolloin opetus tapahtuu osin pienryhmässä tai kokonaan erityisluokassa tai –ryhmässä, ja lisäksi on mahdollista saada oppilaskohtaisia tulkitsemis- ja avustajapalveluita.
OPPIVELVOLLISUUS
Vakinaisesti Suomessa asuvia lapsia koskee oppivelvollisuus, joka päättyy, kun oppivelvollinen on täyttänyt 18 vuotta tai suorittanut toisen asteen tutkinnon. Alle 18-vuotiailla oppivelvollisilla on velvollisuus hakeutua perusopetuksen tai valmentavan koulutuksen jälkeen toisen asteen koulutukseen tai tutkintoon valmentavaan koulutukseen. Perusopetuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvollisuus valvoa ja ohjata sitä, että oppilas hakeutuu perusopetuksen jälkeen toiseen asteen koulutukseen.
PAINOTETTU OPETUS
Tarkoittaa sitä, että perusopetuksessa opiskellaan tiettyä oppiainetta tavallista enemmän ja syvällisemmin kuin muuten opetussuunnitelmassa edellytetään. Painotus voi koskea lähes mitä tahansa oppiainetta, useimmiten musiikkia, kuvataiteita, liikuntaa tai matematiikkaa. Painotettu opetus voi alkaa jo alakoulussa. Erikoislukioilla tarkoitetaan erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita, jotka noudattavat poikkeavaa opetussuunnitelmaa ja opetuksessa painotetaan useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta.
PERUSOPETUS
Peruskoulussa opetusta annetaan vuosiluokille 1.– 9. Perusopetusta voidaan antaa muille kuin oppivelvollisille kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa, joilla on perusopetuksen järjestämislupa.
PIENRYHMÄOPETUS
Peruskoulussa opetusta voidaan järjestää oppilaiden tarpeiden mukaan pienryhmässä. Pienryhmäopetus on useimmiten muuta opetusta tukevaa osa-aikaista erityisopetusta. Oppilas opiskelee pienryhmässä osan päivittäisestä opiskeluajastaan, tietyn periodin tai koko lukuvuoden ajan.
RESURSSIOPETTAJA
Koulun opettajakuntaan kuuluva opettaja (useimmiten luokan- tai aineenopettaja), joka opettaa eri luokissa tai ryhmissä toisten opettajien kanssa tai työtä jakaen. Resurssiopettajalla ei yleensä ole omaa luokkaa tai ainetta opetettavana.
RYHMÄKOKO
Opetusryhmässä olevien oppilaiden lukumäärä. Yleisopetuksen opetusryhmien koolle ei ole asetettu rajoituksia. Perusopetuslaissa kuitenkin määrätään, että opetusryhmät tulee muodostaa siten, että kasvatukselle ja opetukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Kunnat laskevat usein keskimääräisen laskennallisen ryhmäkoon, joka kertoo sen, kuinka isoissa ryhmissä oppilaat työskentelevät keskimäärin päivän aikana. Tähän vaikuttavat muun muassa jakotunnit ja opettajaresurssit.
Varhaiskasvatuksessa enimmäisryhmäkokoa määrittelee lapsen ikä. Alle 3-vuotiaita lapsia voi yhdessä ryhmässä olla enintään 12. Kolme vuotta täyttäneitä kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia voi yhdessä ryhmässä olla enintään 21.
SAMANAIKAISOPETUS
Opetustilanne, jossa kaksi tai useampi opettaja työskentelee yhtä aikaa saman opetusryhmän kanssa. Tällöin esimerkiksi erityisopettaja toimii varhaiskasvatuksen, luokan- tai aineenopettajan työparina luokassa mahdollistaen opetuksen eriyttämisen ja henkilökohtaisen ohjauksen antamisen.
SUOMI TAI RUOTSI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS (S2-OPETUS)
Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame (S1) tai hänellä on monikielinen tausta, hän voi opiskella suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärää. S2-opetusta antaa äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja tai luokanopettaja peruskoulun 1-6 luokilla. Opetusta voidaan antaa integroituna S1-opetuksen tunneilla tai omana ryhmämuotoisena S2-opetuksena.
TOISEN ASTEEN KOULUTUS
Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan lukio- tai ammatillista koulutusta.
TUNTIJAKO
Valtakunnallinen tuntijako on määritelty valtioneuvoston asetuksessa. Siinä määrätään, miten perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen. Tuntijaossa ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät vuosiviikkotunteina. Yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia. Opetuksen järjestäjä päättää asetuksen pohjalta paikallisesta tuntijaosta
TUNTIKEHYS
Koulun opetuksen kokonaistuntimäärä, joka käytetään tuntijaon mukaisten oppituntien toteuttamiseen ja opetusryhmien muodostamiseen lukuvuoden aikana. Täten säästöt tuntikehyksessä joko vähentävät oppilaan opetustunteja tai suurentavat opetusryhmiä.
TUTKINTOON VALMENTAVA KOULUTUS (TUVA)
Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, joka on suunnattu peruskoulun suorittaneille nuorille ja myös aikuisille. TUVA:ssa opiskelija vahvistaa opiskelutaitoja, selkeyttää jatko-opintosuunnitelmia ja parantaa edellytyksiään suorittaa toisen asteen tutkinto. Koulutuksessa voi korottaa perusopetuksen arvosanoja ja suosittaa jo ammatillisia- ja/tai lukio-opintoja.
TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS (TELMA)
TELMA-koulutus on suunnattu perusopetuksen jälkeen niille erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, jotka eivät voi siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen sairauden tai vamman vuoksi.
USKONNOLLISET TILAISUUDET
Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista ja ne on järjestettävä muusta toiminnasta erillään ja tarjottava vaihtoehtoista toimintaa eikä oppilasta voida velvoittaa osallistumaan uskonnolliseen tilaisuuteen.
Koulun perinteisiin kuuluu juhlia, esimerkiksi kevät- tai joulujuhla, joihin voi sisältyä uskontoon viittaavia, suomalaiseen juhlaperinteeseen liittyviä elementtejä. Nämä elementit eivät tee juhlasta uskonnon harjoittamista, joten oppilaan on osallistuttava koulun toimintaan kuuluviin juhliin. Tarvittaessa vanhempien kanssa voidaan sopia yksittäistä oppilasta koskevista erityisjärjestelyistä. Opetuksen järjestäjä tiedottaa huoltajia riittävän ajoissa ja riittävällä tarkkuudella erilaisista uskonnollisista tilaisuuksista ja juhlien ohjelmasta, jotta vältytään epäselviltä tilanteilta. Opetushallituksen ohjeet asiaan liittyen ovat yhteneväiset varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa.
VALMISTAVA OPETUS
Esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille annettavaa opetusta, jonka tarkoituksena on parantaa valmiuksia osallistua perusopetukseen. Valmistava opetus vastaa laajuudeltaan noin yhden vuoden oppimäärää. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jossa määritellään opetettavat aineet, tuntimäärät ja sisällöt sekä oppimisen tavoitteet, oppilaan integroiminen esi- ja perusopetusryhmiin ja mahdolliset oppimisen tukemisen toimet.
VARHAISKASVATUS
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
VARHAISKASVATUKSESSA ANNETTAVA TUKI
Varhaiskasvatuksessa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista voidaan tukea pedagogisilla, hoidollisilla tai rakenteellisilla tuen muodoilla. Riippuen lapsen tuen tarpeista hän voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tuen muodot ja toimenpiteet kirjataan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tehostetusta ja erityisestä tuesta tehdään hallintopäätökset.
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Opetushallituksen laatima varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen opetuksen järjestäjiä velvoittava asiakirja, joka määrittää varhaiskasvatuksen toteuttamisen ja tavoitteet. Kunnat voivat laatia paikallisesti myös täydentävän paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman, mutta se ei ole enää lakisääteistä.
Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle laadittava varhaiskasvatussuunnitelma on pedagoginen asiakirja ja päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö.
VUOSILUOKKA
Vuosiluokalla tarkoitetaan tietyn luokka-asteen oppilaita, esimerkiksi ensimmäisen tai toisen luokan oppilaita.
VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS
Opetuksen järjestämisen tapa, jossa oppilaat etenevät vuosiluokkien sijaan oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä.
VUOSIVIIKKOTUNTI
Tuntijaossa ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät vuosiviikkotunteina (vvt). Yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia, eli noin yhtä oppituntia kouluviikkoa kohden.
VÄLITUNTI
Oppituntien välissä vietettävä tauko. Välitunteja käytetään virkistäytymiseen ja mahdolliseen siirtymiseen koulun toiseen luokkaan tai oman koulualueen ulkopuolella olevaan erikoisluokkaan tai liikuntatunneille. Välitunnin pituutta ei säädellä. Kuitenkin säädetään, että opetukseen tulee käyttää tuntia kohden vähintään 45 minuuttia. Oppilaat ovat välitunnilla koulun vastuulla. Välituntia valvovat välituntivalvojat, jotka ovat koulun opettajia.
YHDYSLUOKKAOPETUS
Yhdysluokkaopetuksessa yhdellä opettajalla voi olla useamman vuosiluokan oppilaita samassa opetusryhmässä.
YHTENÄINEN PERUSKOULU
Hallinnollisesti yhtenäinen eli saman rehtorin alaisuudessa toimiva koulu, joka yleensä käsittää kaikki perusopetuksen vuosiluokat
YKSIKKÖHINTA
Valtionosuuden laskennallinen peruste, jonka mukaan määrätään koulutuksen järjestäjälle rahoitus. Opetusministeriö päättää yksikköhinnasta vuosittain. Perusopetuksessa se ilmaistaan euroina/oppilas.
Opetuksen ohjausjärjestelmä
EDUSKUNTA
Säätää kouluun ja opetukseen liittyvän lainsäädännön sekä päättää valtion tulo- ja menoarviosta. (Esimerkiksi oppilaiden oikeuksista on säädetty laissa.)
VALTIONEUVOSTO
Antaa asetukset ja päättää koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista. (Esimerkiksi perusopetuksen tuntijaosta ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella.)
OPETUSMINISTERIÖ
Valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä opetustoimen budjetin.
OPETUSHALLITUS
Laatii opetussuunnitelman perusteet, tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa, voi antaa lainsäädäntöön perustuvia ohjeita ja määräyksiä.
ALUEHALLINTOVIRASTO
Seuraa ja arvioi perusopetuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaiden oikeusturvan toteutumista sekä neuvoo ja ohjaa oikeusturvakysymyksissä.
KUNTA
Päättää opetuksen ja koulutuksen kuntakohtaiset voimavarat. Opetuksen järjestäjän ominaisuudessa päättää, millainen opetussuunnitelma kunnassa on, hyväksyy koulujen kieliohjelmat sekä laatii ja kehittää johtosäännön. Opetussuunnitelmassa voi olla kuntakohtaisia, aluekohtaisia tai koulukohtaisia osioita.
KOULU
Laatii opetussuunnitelman koulukohtaisen osion ja vuosittain työsuunnitelman sekä arvioi ja kehittää omaa toimintaansa.