• logo
  • logo

Esiopetuksen opettajan työaika

Esiopetuksen opettajien työaika muodostuu joko opetusvelvollisuus- tai yleistyöajan mukaisesti.

Opetustoimessa järjestettävässä esiopetuksessa opetusvelvollisuus on 23 viikkotuntia.

Päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa työaika määräytyy yleistyöajan mukaisesti. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (KVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 50 minuuttia viikossa (SOSTES).

Esiopetus opetustoimessa

Opetustoimessa järjestettävässä esiopetuksessa noudatetaan kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) palkka- ja palvelussuhteen ehtoja. Esiluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuus on 23 viikkotuntia.

Opettajan tehtäviin kuuluvat myös tuntien valmistelu- ja jälkityöt sekä hänelle määrätyt valvonnat. Lisäksi esiluokanopettajan tulee osallistua muiden koulun opettajien tapaan ys-aikaan eli kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen sekä vuotuiseen opettajien opinto- ja suunnittelutyöaikaan.

Palkalliset vapaat

Opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien palkalliset vapaat (kesäkeskeytys, syysloma, joululoma, urheiluloma, pääsiäisloma) määräytyvät OVTES:n mukaan.


Esiopetus päiväkodissa

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (KVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 50 minuuttia viikossa (SOSTES).

Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä. Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuoroluettelo on laadittava ennalta koko tasoittumisjaksolle.

Suunnittelu- ja valmisteluaika

Esiopetuksen opettaja tarvitsee suunnittelu- ja valmisteluaikaa, jotta hän pystyy toteuttamaan vaativaa opetus- ja kasvatustyötään.

Laadukas esiopetus edellyttää sekä kasvatushenkilöstön yhteistä että henkilökohtaista suunnittelua päiväkodin/lapsiryhmän/yksittäisen lapsen kasvatuksellisista tavoitteista, pedagogisista menetelmistä ja sisällöistä. Tähän varattava aika riippuu päiväkodin tai lapsiryhmän tarpeesta.

Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu esiopetuksen opettajien työaikaa koskevista erityismääräyksistä.

Viikkotyöajasta tulee varata noin 13 prosenttia lapsiryhmän ulkopuoliseen esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetussuunnitelmien laatimiseen.

Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi pitää varata kulloinkin riittävästi työaikaa vanhempien tapaamisiin sekä päiväkodin moniammatilliseen tiimityöhön ja asiantuntijatapaamisiin.

Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Työpaikan työtilojen ja välineistön pitää olla asianmukaiset.

Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korvata tunti tunnista -periaatteella.

Lisätyötä voi muodostua vain osa-aikatyöntekijälle sekä KVTES:n ja AVAINTES:n mukaan arkityöviikolla, vaikka tekeekin täyttä työaikaa.


Ylimääräiset vapaapäivät

Varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, esiopetuksen opettajat ja päiväkodin johtajat ovat oikeutettuja vuosittain viiteen ylimääräiseen vapaapäivään.

Mikäli palvelussuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai virantoimitus/työssäolo on ollut keskeytyneenä kyseisenä vuonna, annetaan yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuukautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä on kuitenkin vuodessa vain viisi.

Vapaapäiviä kertyy myös osa-aikatyötä tekeville samassa suhteessa kuin heidän työaikansa on säännöllisestä työajasta.

Vapaapäivien lukumäärä saadaan selville seuraavalla laskukaavalla: tehty osa-aikainen työaika jaettuna 38,75:llä (täysi työaika) kerrottuna osa-aikakuukausien lukumäärällä ja jaettuna kahdella. Esimerkiksi elokuusta vuodenvaihteeseen osittaisella hoitovapaalla olevalla, 30 tuntia viikossa tekevällä varhaiskasvatuksen opettajalla vapaapäivien lukumäärä lasketaan näin: 30/38,75 x 5 : 2 = 1,9

Sopimustulkintaa on tarkistettu 1.1.2020 alkaen:

  • Jos tulokseksi ei tule kokonaisia päiviä, ne voidaan pyöristää yleisiä pyöristyssääntöjä noudattaen. Esimerkiksi 1,9 pyöristetään luvuksi 2.
  • Etukäteen suunniteltu vapaapäivä alentaa säännöllistä työaikaa 7 tuntia 45 minuuttia vapaapäivää kohden myös osa-aikaisilla.

Kuntatyönantajat KT:n verkkosivuilla on usein kysyttyjä kysymyksiä ves-päivistä.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamiskohdan määrittelee työnantaja, ja työnantaja myös päättää vapaan antamisajankohdan. Pääsääntöisesti vapaa annetaan ansaintajakson jälkeen.

Työnantajan pitää huolehtia siitä, että kertyneet vapaat tulevat annetuiksi. Mikäli vapaata annetaan ennen jakson päättymistä, sitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan antaa joko yhdessä tai useammassa erässä.

Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä palvelussuhteen äkillisen päättymisen johdosta, henkilöllä ei ole oikeutta rahakorvaukseen. Palvelussuhteen päättyessäkin ansaitut vapaapäivät tulisi pyrkiä pitämään vapaana, ettei syntyisi tilannetta, jossa ansaittu etuus jää saamatta.

Mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu vapaapäivänään, seuraavat vapaapäivät voidaan pyynnöstä siirtää.

Jaa