• logo
  • logo

Varhaiskasvatuksen opettajan työaika

Päiväkodin opetus- ja kasvatustehtävissä työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan säännöllinen työaika määräytyy yleistyöajan mukaisesti.

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (KVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 50 minuuttia viikossa (SOSTES).

Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä. Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuoroluettelo on laadittava ennalta koko tasoittumisjaksolle.

Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korvata tunti tunnista -periaatteella. Jokainen etukäteen tiedetty tai yllättävä poissaolopäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa sekä ylityörajaa, mikä tulee ottaa huomioon työvuoroluetteloa suunniteltaessa sekä toteutuneen työajan kirjaamisessa.

Lisätyötä voi muodostua vain osa-aikatyöntekijälle sekä KVTES:n ja AVAINTES:n mukaan arkipyhäviikolla, vaikka työntekijä tekeekin täyttä työaikaa.

Työntekijä/viranhaltija voi sitoutua olemaan vapaa-ajallaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tätä kutsutaan varallaoloksi, jota ei lueta työaikaan. Viranhaltijan varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai määräykseen, työntekijän varallaolo sopimukseen. Tätä edellyttää niin työaikalaki kuin virka- ja työehtosopimusmääräyksetkin.

Työntekijän ja työnantajan on aina sovittava varallaolosta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta suostua siihen, jos sopimusta ei ole tehty.

Julkisyhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Tällaista erittäin pakottavaa syytä ei päiväkodeissa yleensä ole, eikä työn laatu sitä edellytä.

Esimerkiksi päiväkodin johtajalla ei ole velvollisuutta työaikansa ulkopuolella olla valmiudessa ottaa vastaan työntekijöiden puheluja ja järjestää sairastuneiden tilalle sijaisia. Työntekijällä taas ei ole velvollisuutta olla varalla tulemaan aikaisemmin töihin, jos joku henkilöstöstä sairastuu ennen työvuoronsa alkua. Jos varallaoloa tarvitaan, siitä pitää erikseen sopia.

Varallaolosta on maksettava korvausta. Suuruus vaihtelee työehtosopimuksittain 20–50 prosentin välillä. Korvauksen on oltava sitä suurempi, mitä lyhyemmässä ajassa työntekijän on oltava tavoitettavissa ja tultava työpaikalle. Joidenkin työehtosopimusten mukaan (mm. KVTES ja AVAINTES) varallaolo voidaan korvata myös antamalla työntekijälle rahakorvausta vastaava vapaa-aika.

Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan tai työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Työnantajan on annettava varallaolosta selkeät kirjalliset ohjeet, jotta viranhaltija tai työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, kuten esimerkiksi sen, missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava. Viranhaltijaa tai työntekijää ei saa vastoin hänen suostumustaan velvoittaa olemaan varalla viikoittaisen vapaa-ajan aikana.

Jos varallaoloa edellytetään, mutta sitä ei korvata mitenkään, ole yhteydessä luottamusmieheen!

Päiväkodissa työvuoroluettelo on laadittava koko tasoittumisjaksoksi. Tasoittumisjakson viikkotyöajoissa ja työpäivien työajoissa otetaan etukäteen huomioon ajanjaksoon sijoittuvat työajantarpeet, esimerkiksi vanhempien tapaamiset ja koulutustilaisuudet, jotka tasoitetaan tasoittumisjakson työajoissa.

Tasoittumisjaksossa ei kuitenkaan ole tarkoituksena tasoittaa ajanjakson aikana syntyviä suunniteltujen työtuntien yllättäviä ylityksiä. Kaikkien työpäivien tai tasoittumisajanjaksoon kuuluvien viikkojen työaikaa ei tarvitse suunnitella saman pituisiksi, kunhan viikkotyöaikojen yhteenlaskettu työaika on oikein.

Esimerkiksi kolmen viikon tasoittumisjakson yhteenlasketun viikkotyöajan pitää olla yhteensä 3 x 38,75 tuntia = 116,25 tuntia, mutta eri viikkojen säännöllinen työaika voi olla esimerkiksi: 39,25 tuntia + 38,75 tuntia + 38,25 tuntia.

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ja työ- ja virkaehtosopimusten määräysten mukaiset vuorokautiset tai viikoittaiset ylityörajat.

Viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa viikkoylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty kunkin viikon säännöllinen viikkotyöaika. Mikäli viikon aikana on yllättävä poissaolopäivä, se alentaa viikoittaista ylityörajaa työvuoroluetteloon suunnitellun, tekemättä jääneen työajan verran.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden/viranhaltijoiden tietoon vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa ei voi muuttaa kuin työntekijän tai viranhaltijan suostumuksella tai perustellusta syystä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työntekijän tai viranhaltijan työvuoroluettelon mukaista työvuoroa sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työvuoroon. Työtuntien muodostuminen ylityöksi ei ole sopimuksen tarkoittama perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Työaikojen ylityksistä syntyy pääsääntöisesti ylityötä, ja ylityön muoto riippuu siitä, ylittyykö työvuoroluetteloon suunnitellun työajan lisäksi vuorokautinen vai viikoittainen ylityöraja.

Ylityöstä maksetaan joko rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu aika vapaana.

Vuorokautisesta ylityöstä korvataan kaksi ensimmäistä tuntia 50 prosentilla korotettuina ja seuraavat tunnit korottuvat sata prosenttia. Viikoittaisesta ylityöstä korvataan viisi ensimmäistä tuntia (SOSTES:ssä kahdeksan ensimmäistä tuntia) 50 prosentilla korotettuina ja seuraavat tunnit korottuvat 100 prosenttia.

Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaika

Virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu varhaiskasvatuksen opettajien työaikaa koskevista erityismääräyksistä. Viikkotyöajasta tulee varata noin 13 prosenttia, eli viisi tuntia, lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi pitää varata kulloinkin riittävästi työaikaa vanhempien tapaamisiin sekä päiväkodin moniammatilliseen tiimityöhön ja asiantuntijatapaamisiin.

Työaikaa koskeva erityismääräys on lähes saman sisältöinen kuntaa ja yksityisiä päiväkoteja koskevissa virka- ja työehtosopimuksissa. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä tehdään päiväkodin ohjeiden mukaan päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan yksilötyönä. Tarvittaessa osa näistä tehtävistä voidaan tehdä myös tiimi- tai asiantuntijayhteistyönä. Jos suunnittelutehtäviä tehdään tiimissä, silloin pitää tehdä pedagogisia suunnittelu-, arviointi- tai kehittämistehtäviä.

Työaikaa voi käyttää myös työpaikan ulkopuolella

Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Työpaikan työtilojen ja välineistön pitää olla asianmukaiset.


Ylimääräiset vapaapäivät

Varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, esiopetuksen opettajat ja päiväkodin johtajat ovat oikeutettuja vuosittain viiteen ylimääräiseen vapaapäivään.

Mikäli palvelussuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai virantoimitus/työssäolo on ollut keskeytyneenä kyseisenä vuonna, annetaan yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuukautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä on kuitenkin vuodessa vain viisi.

Vapaapäiviä kertyy myös osa-aikatyötä tekeville samassa suhteessa kuin heidän työaikansa on säännöllisestä työajasta.

Vapaapäivien lukumäärä saadaan selville seuraavalla laskukaavalla: tehty osa-aikainen työaika jaettuna 38,75:llä (täysi työaika) kerrottuna osa-aikakuukausien lukumäärällä ja jaettuna kahdella. Esimerkiksi elokuusta vuodenvaihteeseen osittaisella hoitovapaalla olevalla, 30 tuntia viikossa tekevällä varhaiskasvatuksen opettajalla vapaapäivien lukumäärä lasketaan näin: 30/38,75 x 5 : 2 = 1,9

Sopimustulkintaa on tarkistettu 1.1.2020 alkaen:

  • Jos tulokseksi ei tule kokonaisia päiviä, ne voidaan pyöristää yleisiä pyöristyssääntöjä noudattaen. Esimerkiksi 1,9 pyöristetään luvuksi 2.
  • Etukäteen suunniteltu vapaapäivä alentaa säännöllistä työaikaa 7 tuntia 45 minuuttia vapaapäivää kohden myös osa-aikaisilla.

Kuntatyönantajat KT:n verkkosivuilla on usein kysyttyjä kysymyksiä ves-päivistä.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamiskohdan määrittelee työnantaja, ja työnantaja myös päättää vapaan antamisajankohdan. Pääsääntöisesti vapaa annetaan ansaintajakson jälkeen.

Työnantajan pitää huolehtia siitä, että kertyneet vapaat tulevat annetuiksi. Mikäli vapaata annetaan ennen jakson päättymistä, sitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan antaa joko yhdessä tai useammassa erässä.

Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä palvelussuhteen äkillisen päättymisen johdosta, henkilöllä ei ole oikeutta rahakorvaukseen. Palvelussuhteen päättyessäkin ansaitut vapaapäivät tulisi pyrkiä pitämään vapaana, ettei syntyisi tilannetta, jossa ansaittu etuus jää saamatta.

Mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu vapaapäivänään, seuraavat vapaapäivät voidaan pyynnöstä siirtää.


Ruoka-aika ja valvontaruokailu

Pääsääntönä on, että päivittäinen vähintään puolen tunnin mittainen ruokatauko annetaan kaikille. Aikaa ei lueta työaikaan ja sen aikana henkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta. Mikäli työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa ja/tai työtehtävien laadun vuoksi lepotaukoa ei voida järjestää, annetaan mahdollisuus aterioida työaikana työpaikalla. Tätä viimeksi mainittua sopimuskohtaa noudatetaan yleensä kaikissa päiväkodeissa.

Päiväkodissa pitää koko sen toiminta-ajan olla asetuksen mukainen henkilöstömäärä. Päivähoidon toiminnan sujuvuuden ja päivähoitoasetuksen henkilöstömitoitussäädösten vuoksi henkilökunnalle annetaan mahdollisuus ruokailla työaikana työpaikalla.

Työntekijöiltä, jotka määrätään päiväkodissa töissä ollessaan osallistumaan valvojana tai ohjaajana lasten ruokailuun niin sanottuna esimerkkiruokailijana, ei peritä ateriasta korvausta. Tällainen ateria katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi. Ruokailun ohjaajana toimiminen ei kuitenkaan edellytä sitä, että on pakko syödä päiväkodin ruokaa. Ruokailua pitää ohjata, järjestystä valvoa ja opastaa lapsia hyviin ruokatapoihin. Työnantaja ei voi velvoittaa ketään syömään. Verotusarvo lasketaan vain syötyjen aterioiden perusteella.

Ne päiväkodin työntekijät, joita ei ole määrätty osallistumaan valvojina lasten ruokailuun, aterioivat yleensä työaikana työpaikalla. He myös maksavat syömistään päiväkodin aterioista sopimuksen mukaisen korvauksen, joka on vähintään ravintoedun verotusarvon ja enintään omakustannushinnan suuruinen.

Verohallinnon päätöksen (vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista) mukaan päiväkodin henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,95 euroa ateriaa kohden.

Päiväkodin ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,96 euroa ateriaa kohden.

Päiväkodeissa ruokailua ohjaamassa on lapsiryhmää kohden 1–3 työntekijää. Henkilöiden lukumäärä määräytyy tarpeiden mukaan.

Koska kyseessä ei ole henkilöstöä koskeva etu, vaan päiväkodin toimintaan liittyvä asia, ei kunnissa ole yleensä tehty päätöstä siitä, montako henkilöä määrätään valvomaan tai ohjaamaan lasten ruokailua.

 

Lastentarhanopettaja on nyt varhaiskasvatuksen opettaja

Varhaiskasvatuksen tehtävänimikkeet muuttuivat syyskuussa 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Laissa säädetään varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ja päiväkodin johtajan kelpoisuuksista.

OAJ ajaa jokaisen varhaiskasvatuksen opettajan etua, koulutustaustasta riippumatta.

Liity joukkoon tai tutustu jäsenetuihin!

Jaa