Yt-menettely
Yt- eli yhteistoimintamenettely on työnantajan ja työntekijöiden välinen neuvottelu. Käytännössä yhteistoimintaa voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtä ja työpaikkaa koskeviin asioihin. Kunnallisilla työpaikoilla noudatetaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, yksityissektorilla lakia yhteistoiminnasta yrityksissä ja valtion työpaikoilla lakia yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa.
Käytännössä yhteistoimintaa voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Muutoksia voidaan esimerkiksi valmistella työryhmissä, joissa on mukana henkilöstön edustaja. Henkilöstö pääsee näin vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Yhteistoiminnan tulee kuitenkin aina täyttää yhteistoimintalakien muutostilanteita ja työvoiman vähentämistilanteita koskevat velvoitteet.
Yksityiset työnantajat, joiden palveluksessa on säännöllisesti alle 20 työntekijää, ovat yritysten yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella. Tällöin työnantajalla on kuitenkin velvollisuus kuulla työntekijää esimerkiksi työsuhteen päättämistä koskevissa tilanteissa.
Yhteistoiminnan osapuolet
Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstö. Yksittäistä työntekijää koskevat neuvottelut käydään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Työntekijän kannattaa pyytää neuvotteluun mukaan myös luottamusmies.
Mikäli neuvottelut koskevat useita työntekijöitä, koko henkilöstöryhmää tai koko organisaatiota, käydään neuvottelut työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Henkilöstön edustajana toimii tällöin tavallisesti työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies.
Mitä yhteistoiminnassa käsitellään?
Tyypillisiä yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat erilaiset työnantajan ja työpaikan muutostilanteet. Eniten huomiota saavat tavallisesti työvoiman vähentämistä koskevat neuvottelut, joiden seurauksena henkilöstöä voimaan esimerkiksi irtisanoa tai lomauttaa.
Myös muussa lainsäädännössä on määritelty asioita ja tilanteita, jotka edellyttävät yhteistoimintamenettelyä. Näitä asioita ovat muun muassa tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma ja työelämän tietosuojalain kameravalvonta.
Yhteistoiminnassa tulee vuosittain laatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen.
Suunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida ennakoitavat muutokset, joilla on merkitystä henkilöstön määrän, rakenteen ja ammatillisen osaamisen osalta. Laeissa on tarkemmat määräykset suunnitelman sisällöstä.
Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään työnantajan suunnitteleman toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Neuvotteluissa käydään läpi mikä on syynä toimenpiteelle tai muutokselle, mitä työnantaja tavoittelee toimenpiteellä ja millaisia vaikutuksia sillä on henkilöstöön. Neuvottelut on käytävä ennen päätöksentekoa yhteistoiminnan hengessä ja tavoitteena tulee olla yksimielisyyden saavuttaminen.
Neuvotteluiden ajankohta riippuu käsiteltävästä asiasta ja neuvottelut tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta henkilöstöllä on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa käsiteltävän asian lopputulokseen.
Esimerkkejä muutostilanteista, jotka edellyttävät yhteistoimintamenettelyä:
- Henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työtehtävissä ja tehtävien ja säännöllisen työajan järjestelyissä sekä siirrot toisiin tehtäviin. Kyseessä voivat olla esimerkiksi työtehtävien, töiden tai työtilojen uudelleenjärjestelyt. Työnantajan tulee jo suunnitteluvaiheessa arvioida, onko toimenpiteillä vaikutusta henkilöstön asemaan.
- Toiminnan uudelleen järjestely, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, esimerkiksi työnantajan toiminnan laajentaminen tai supistaminen.
- Liikkeen luovutus. Työsopimuslaissa, kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ja valtion virkamieslaissa on liikkeen luovutusta koskevat säännökset. Liikkeenluovutuksesta on kyse esimerkiksi, kun aiemmin kunnan ylläpitämän oppilaitoksen ylläpitoa varten perustetaan osakeyhtiö, jolle toiminta siirtyy. Tällöin henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä osakeyhtiön työntekijöiksi. Liikkeenluovutuksen osalta yhteistoimintaa koskevissa laeissa on tietojenantovelvollisuus. Itse liikkeenluovutus ei ole neuvoteltava asia. Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu henkilöstövaikutuksia, tulee niiden osalta neuvotella yhteistoimintalakien mukaisesti.
Työvoiman vähentäminen eli taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai irtisanomiset. Yhteistoimintamenettely on käynnistettävä, jos työnantaja suunnittelee toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutusta työvoiman tarpeeseen ja henkilöstömääriin.
Kunnan/kuntayhtymän tulo- ja menoarvioehdotus. Kunnan/kuntayhtymän talousarvioehdotus on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, jos sen johdosta todennäköisesti aiheutuu useiden henkilöiden työn vähenemistä tai palvelussuhteen ehtojen merkittävää heikkenemistä. Yhteistoimintamenettely on käytävä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen esityksen talousarviosta.
Tietojen antaminen henkilöstölle
Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot työntekijälle tai henkilöstön edustajalle. Tiedot tulee antaa niin hyvissä ajoin, että työntekijät ja henkilöstön edustajat ehtivät tutustua tietoihin, valmistautua neuvotteluihin ja perehtyä käsiteltävään asiaan ennen neuvottelua. Henkilöstön edustaja tai työntekijä voi tiedot saatuaan esittää lisäkysymyksiä ja selvityspyyntöjä. Yhteistoiminnan onnistumisen ja sen tavoitteiden toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että tiedotus on mahdollisimman avointa. Tiedotuksessa tulee kuitenkin huomioida salassapitoa koskevat säännökset.
Yhteistoimintaa koskevissa laeissa on myös säännöksiä siitä, mitä tietoja työnantajan tulee antaa henkilöstölle säännöllisesti. Näitä tietoja ovat mm. määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet ja työnantajan taloudellinen tilanne.
Tietojen antaminen työvoiman vähentämistilanteissa
Työvoiman vähentämistä koskevissa tilanteissa työnantajalla on täsmällisempi tiedonanto- ja neuvotteluvelvoite. Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Jos neuvotteluiden kohteena on vähintään kymmenen työntekijää, tulee työnantajan antaa henkilöstönedustajille kirjallisesti seuraavat tiedot:
- toimenpiteiden perusteet
- arvio irtisanomisten, lomautusten ja osa-aikaistamisten määristä ja niiden kohteeksi joutuvien henkilöiden määräytymisestä sekä
- aika, jonka kuluessa vähentämistoimenpiteet toteutetaan.
Koska yhteistoimintalakien tavoitteena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistyötä henkilöstön aseman parantamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi, tulee työnantajan ilmoittaa työvoiman vähentämistä koskevien neuvotteluiden alkamisesta myös työvoimaviranomaisille.
Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen
Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asiasta on neuvoteltu lain edellyttämällä tavalla (perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot) ja tarpeelliset tiedot on annettu.
Työvoiman vähentämistilanteissa tulee neuvotteluissa käsitellä työllistämistä edistävää toimintasuunnitelmaa/-periaatteita. Erityisesti tulee käsitellä vaihtoehtoja vähentämistoimenpiteiden kohteena olevan henkilöstön määrän rajoittamiseksi sekä vähentämistoimenpiteiden henkilöstölle aiheuttamien seurausten lieventämiseksi.
Työvoiman vähentämistilanteissa työnantajan on lisäksi noudatettava yhteistoimintalaeissa määriteltyjä neuvotteluaikoja, joiden pituus määräytyy sen mukaan, kuinka moneen henkilöön toimenpiteet kohdistuvat.
- Alle kymmentä työntekijää koskevat lomauttamiset, irtisanomiset ja osa-aikaistamiset sekä vähintään kymmentä henkilöä koskeva tilapäinen lomauttaminen (enintään 90 päivää kestävä) edellyttävät neuvotteluja vähintään 14 päivän ajan.
- Jos irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, on neuvotteluaika vähintään kuusi viikkoa.
Neuvotteluiden päätyttyä ja yhteistoimintavelvoitteen tultua täytetyksi työnantaja voi tehdä lopulliset asiaa koskevat päätökset ja ryhtyä työvoiman vähentämistä koskevissa tilanteissa irtisanomis-, lomautus- ja osa-aikaistamismenettelyyn.
Henkilöstön edustajan aloiteoikeus
Mikäli organisaatiossa on vireillä henkilöstövaikutuksia aiheuttavia muutostilanteita, eikä työnantaja käynnistä yhteistoimintaneuvotteluita, on henkilöstön edustajalla yleensä siis luottamusmiehellä oikeus tehdä aloite menettelyn käynnistämiseksi. Jos henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista, on työnantajan käynnistettävä menettely tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys siitä, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoimintamenettelyä tarpeellisena.
Seuraukset neuvotteluvelvoitteen laiminlyönnistä
Mikäli työnantaja ei työvoiman vähentämistä koskevassa tilanteessa noudata yhteistoimintalain velvoitteita, voidaan työnantaja tuomita maksamaan hyvitystä irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle. Hyvitys on määrältään enintään 34 519 euroa (7.6.2019). Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon mm. miten laajasti velvoite on laiminlyöty, työnantajan olot yleensä sekä työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonne ja hänen palvelussuhteensa kestoaika. Hyvitys koskee vain yhteistoimintamenettelyn laiminlyöntiä työvoiman vähentämistilanteissa, eikä sen käsittelyn yhteydessä oteta kantaa kunnallisessa viranhaltijalaissa tai työsopimuslaissa säädettyihin irtisanomis-, lomautus- ja osa-aikaistamisperusteisiin ja niiden olemassaoloon. Irtisanomistilanteessa työntekijän tulee nostaa hyvityskanne käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Palvelussuhteen kestäessä (osa-aikaistamis- ja lomautustilanteet), kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt.
Muissa kuin työvoiman vähentämistä koskevissa tilanteissa on mahdollista tehdä tutkintapyyntö poliisille, mikäli työnantaja laiminlyö lain noudattamisen osalta. Laeissa on määritelty minkä säännösten osalta poliisitutkinta on mahdollinen.
Luottamusmies: Valmistaudu hyvin ja ole tarkkana
Yhteistoimintaneuvotteluissa luottamusmiehellä on tärkeä tehtävä. Hän toimii henkilöstön äänenä ja pyrkii vaikuttamaan siihen, päädytäänkö yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena esimerkiksi lomautuksiin tai muuhun työvoiman vähentämiseen vai löydetäänkö muita ratkaisuja.
Olemme koonneet muistilistan helpottamaan luottamusmiesten neuvottelu-urakkaa.
Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltäviin asioihin kuuluvat muun muassa:
- Työvoiman vähentämisen (lomautus, osa-aikaistaminen ja irtisanominen) perusteet ja vaikutukset.
- Toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet, joilla uudelleen työllistymistä edistetään.
- Vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle.
Tarkkuus on valttia, kun luottamusmies osallistuu yhteistoimintaneuvotteluihin henkilöstön edustajana.
Tässä kysymyksiä, joihin luottamusmiehen on tärkeää saada selvät ja konkreettiset vastaukset:
- Mikä työ vähenee ja miksi?
- Mikä on työnantajan taloudellinen tilanne?
- Miten paljon opetus- ja kasvatustyön arvioidaan vähenevän?
- Millä ajanjaksolla opetus- ja kasvatustyön väheneminen tapahtuu?
- Onko mahdollisen työvoiman vähentämisen kohteeksi joutuville tarjolla muuta työtä?
- Millä perusteella töitä ja tehtäviä järjestellään uudelleen?
- Miten työ esim. opetus järjestetään pienemmällä opettajamäärällä?
- Tarkista neuvotteluesityksen sisältö. Esityksen tulee sisältää aiotut toimenpiteet, mutta itse päätöksiä toimenpiteistä ei saa olla vielä tehtynä. Neuvotteluesitys tulee antaa vähintään viisi päivää ennen neuvotteluiden alkamista.
- Valmistaudu neuvotteluihin huolella. OAJ:n edunvalvontapalvelut ovat apunasi tarvittaessa.
- Tee yhteistyötä muiden neuvotteluihin osallistuvien henkilöstön edustajien kanssa.
- Viesti edustamallesi henkilöstölle neuvotteluista ja kuuntele heidän ajatuksiaan.
- Pyydä tarvittaessa työnantajaa toimittamaan lisätietoa kirjallisesti.
- Käy neuvotteluissa läpi, miten niistä tiedotetaan.
- Varmista, että neuvotteluissa on esillä vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle (esimerkiksi eläköityminen, määräaikaisten palvelussuhteiden päättyminen, erilaiset vapaat, työ- ja työaikajärjestelyt ja muun työn tarjoaminen). Ole itsekin aktiivinen ja pyydä myös henkilöstöltä ideoita vaihtoehtoisiksi säästökohteiksi ja vaadi, että ne käydään läpi neuvotteluissa.
- Varmista, että neuvotteluissa käydään läpi uudelleen työllistymisen edistämistä koskevat toimenpiteet.
- Pyydä tarvittaessa työnantajaa toimittamaan lisätietoa kirjallisesti.
- Pyydä, että neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa. Tee sen lisäksi omia muistiinpanoja.
- Pöytäkirjan pitää kuvata neuvottelujen kulkua.
- Pöytäkirjasta pitää käydä ilmi, mihin työnantaja vetoaa esimerkiksi perusteena vähentämistoimille.
- Jos pöytäkirja on virheellinen tai epäselvä, älä hyväksy sitä, vaan edellytä, että pöytäkirjaan tehdään tarvittavat korjaukset tai liitä siihen tarvittaessa eriävä näkemys.
- Allekirjoita pöytäkirja vain, jos se vastaa neuvotteluiden kulkua.
- Muista seurata määräaikoja. Neuvotteluja on käytävä vähintään lain edellyttämä aika. Neuvotteluaika lasketaan kokonaisten kalenteripäivien mukaan. Työnantaja saa siten tehdä päätöksensä vasta neuvotteluiden päättymistä seuraavana päivänä.
- Pyydä lisää neuvotteluaikaa, jos asiaa ei ole käyty läpi lain edellyttämällä tavalla ennen vähimmäisneuvotteluajan päättymistä. Tämäkin tulee kirjata pöytäkirjaan.
- Tiedota henkilöstölle neuvotteluiden päättymisestä.
- Jos työvoiman vähentämistoimiin ryhdytään neuvotteluiden päättymisen jälkeen, huolehdi, että työnantaja muistaa muun työn tarjoamisvelvollisuuden sekä takaisinottovelvollisuuden, kun tehtäviä tulee auki.
Eikö ratkaisua löytynyt?
Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat tukevat ja auttavat sinua työelämän eri tilanteissa. Katso, ketkä auttavat sinua.