OAJ:n 6.–7. marraskuuta järjestämässä Ammatti ja sivistys -seminaarissa kuultiin laaja joukko asiantuntijoita Suomen Pankin Meri Obstbaumista aluekehityksen asiantuntija Timo Aroon ja Akavan EU-asioiden päällikköön Markus Penttiseen. Seminaarin päätteeksi kolme kansanedustajaa esitti näkemyksiään aikuiskoulutuksesta ja osaamisen päivittämisestä tulevalla vaalikaudella.
Seminaarin annin voisi kiteyttää siihen, että jatkuvan oppimisen järjestelmä ja aikuiskoulutuksen mahdollisuudet on saatava kuntoon kiireellisesti. Suomen talous on vihdoin kääntynyt hienoiseen kasvuun lähes parinkymmenen vuoden kitkuttamisen jälkeen. Seuraavaksi talouden piristymisen pitäisi alkaa näkyä myös työmarkkinoilla. Mielenkiintoista onkin nähdä, kohtaavatko työmarkkinoille tulevat työntekijät ja mahdollisesti avautuvat työpaikat.
Osaamisen tarve ei katoa tekoälyn käytön yleistyessä
Teknologian kehitys ja tekoälyn rynnistys työelämään ovat muuttaneet monia ammatteja ja työtehtäviä merkittävästi. Muutoksen kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa, sillä tekoäly vaikuttaa työelämään monin eri tavoin. Se muuttaa työn sisältöjä ja organisointia. Samalla se saattaa vaikeuttaa nuorten pääsyä ensimmäiseen työpaikkaansa, kun myös aloittelijoille aiemmin kuuluneita työtehtäviä voidaan automatisoida.
Kilpailu työmarkkinoilla kiristyy. Työntekijöihin kohdistuu paineita oppia hyödyntämään tekoälyä omassa työssään ja omaksua uusia taitoja, kuten johtamista, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua. Vastuu uuden oppimisesta ja oman osaamisen ajantasaisuudesta ei kuitenkaan voi jäädä yksin yksilöille. Siihen tarvitaan myös työnantajia ja yhteiskuntaa laajasti.
Kaikkein haitallisinta politiikkaa olisi jatkaa nykyisen hallituksen linjaa ja rajoittaa voimakkaasti aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua. Tarvitsemme asennemuutoksen siinä, miten työ ja opiskelu nivoutuvat yhteen. Myös työttömyyden ja opiskelun väliset raja-aidat hämärtyvät. Ennakointiin ei pidä takertua liian voimakkaasti, sillä työelämä muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan, eikä muutoksen suuntaa ole aina mahdollista ennustaa.
Mitä ovat tulevaisuuden kansalaistaidot
Uskallammeko luottaa myös ihmisen omaan harkintaan ja intuitioon siitä, mikä vie juuri häntä eteenpäin uralla ja elämässä? Tarvitsemme radikaalin uuden oppimisen eetoksen. Miltä kuulostaisi esimerkiksi mahdollisuus käyttää yksi työpäivä viikossa opiskeluun?
Uusi opittava taito voisi olla vaikkapa hyötykasvien viljely tai soittimen soittaminen. Kun koneet korvaavat ihmisen aiemmin tekemää työtä, elämän merkityksellisyyttä voi löytyä myös pysähtymällä perimmäisten kysymysten äärelle. Pitäisikö esimerkiksi teologian, filosofian tai sosiologian peruskysymykset nostaa osaksi tulevaisuuden kansalaistaitoja?
Suomessa olemme nyt takertuneet velkajarruun ja niukkuuspuheeseen. Pelkään, että katseemme on liian lähellä akuuttien ongelmien ratkaisemista. Teknologinen kehitys on aina vaikuttanut siihen, millaisia taitoja ihmisiltä on eri aikoina työelämässä edellytetty. Vaikka tekoäly ja koneet kehittyvät kiihtyvällä tahdilla ja korvaavat ihmisiä yhä useammissa työtehtävissä, on edelleen taitoja, joita vain ihminen voi hallita. Näiden taitojen merkitys saattaa tulevaisuudessa jopa kasvaa.
Nyt tarvitaan rohkeita avauksia siitä, miten turvaamme jokaiselle mahdollisuuden oppia uutta ja pysyä mukana yhteiskunnassa ja työelämässä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Koulutuspolitiikan päällikkö