Lomien rytmitys on muuttunut paikallisten toiveiden mukaan: syysloma ja joululoman pidentäminen ovat siirtäneet kesäloman päättymistä elokuun alkupuolelle. Laki ei ole muuttunut, vaan paikalliset ratkaisut ovat muokanneet lomien sijoittelua. Esimerkiksi saaristossa ja Lapissa kesälomaa voidaan siis jo nyt pidentää viikolla, jos niin paikallisesti halutaan. On kuitenkin muistettava, että peruskoulun ja lukion loma-ajat ovat sidoksissa toisiinsa yhteisten opettajien vuoksi. 

Vahvaa tukea siirrolle ei ole  

Useat kyselyt osoittavat, että vahvaa kannatusta lomien siirrolle ei ole. Suomen Yrittäjien kyselyissä 2023 ja 2026 alle puolet kannatti siirtoa, kolmasosa vastusti. Vanhempainliiton kyselyssä 2018 kolmasosa kannatti ja saman verran vastusti siirtoa. Uutissuomalaisen kyselyssä 2023 siirtoa kannatti vain 18 % ja nykyistä mallia kannatti 52 %. Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä 2025 kannatus vaihteli iän mukaan: nuorista vain 22 % kannatti siirtoa, yli 65-vuotiaista 47 %. OAJ:n jäsenkyselyssä 2025: opettajista 78 % ei kannata lomien siirtoa. 

Vain kyselyssä, jossa korostettiin matkailualan tulojen oletettua kasvua ja työllisyysvaikutuksia, kannatus nousi vähän yli puoleen. 

Perheiden yhteinen loma-aika tai lomailu tuskin lisääntyy 

Vanhempien lomapäivien määrä ei lisäänny koululaisten lomapäivien sijoittelun siirrolla.  Siirto ei siten paranna mahdollisuuksia viettää yhteistä lomaa, sillä työpaikoilla lomien ajoitus lasten kesälomaan pysyy jatkossakin yhtä haastavana, ajankohta vain on eri. 

Perheiden kotimaanmatkailupotentiaali ei myöskään kasva pelkällä lomien siirrolla. Siihen vaikuttavat merkittävämmin monet muut tekijät kuin loman ajankohta, joista yksi on taloudelliset mahdollisuudet lomamatkoihin. Todettakoon, myös että väestöstämme lapsiperheitä, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, on vähän alle 550 000 eli suurin osa väestöstämme voi matkailla jo nyt riippumatta peruskoulun loma-ajoista. 

Myöskään kesätyöntekijöiden saatavuus ei riipu peruskoululaisten tai lukiolaisten lomista, sillä korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat työvoimana elokuussakin. Vallitseva tilanne on ollut se jo pidempään, että kesätöitä ei ole ollut kaikille halukkaille tarjolla. 

Koulutuksen kehittämisessä keskiöön oppilas ja oppiminen 

Koulutusjärjestelmän muutosten lähtökohtana on oltava oppiminen, oppilas ja koulun henkilökunta. Koululomien ajankohdan muuttaminen ei tuo lisää yhteistä lomaa perheille, ei ratkaise matkailun haasteita eikä paranna oppimista.  

Sen sijaan se kaventaisi paikallista päätösvaltaa ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäisi riskiä oppimisen ja työrauhan heikkenemisestä. Siksi kuntien pitää voida jatkossakin päättää, milloin kesäloma loppuu ja miten lomapäivät lukuvuoteen sijoitetaan.