Jos oppilas ei saa riittävää tukea opetuskielen oppimiseen, Suomessa pääasiallisesti suomen tai ruotsin kielen, tämä ei lupaa hyvää oppimistuloksille, koulutusvalinnoille ja työelämään siirtymiselle. Koululaitoksen perustehtävänä onkin tarjota jokaiselle lapselle yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia, osallistua ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Tässä mielessä yhteiskunnallemme kriittisiä osa-alueita lepää juuri toimivan koululaitoksen hartioilla, kuten vaikkapa maahanmuuttopolitiikka sekä talouspolitiikka työvoiman osaamistason ja tuottavuuden kannalta ja kansalaisten hyvät valmiudet osallistua demokratiaan, näin muutaman mainitakseni. Kaikista näistä muodostuu se, mikä meille on yhteistä ja puolustamisen arvoista.
Vahvistetun kielenoppimisen malli esi- ja perusopetukseen
Ratkaisuna opetuskielen osaamisen haasteisiin, OAJ esittää uuden vahvistetun kielenoppimisen mallin luomista esi- ja perusopetukseen. Aloitteen tavoitteena on turvata kaikille opetuskielen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille vahva alku suomalaisessa koulutusjärjestelmässä neljän ensimmäisen kouluvuoden ajan.
Yhteiskunnallemme kriittisiä osa-alueita lepää juuri toimivan koululaitoksen hartioilla.
Karvin tuore arviointi valmistavan opetuksen ja perusopetuksen käytännöistä osoittaa, että tarve uudistukselle on ilmeinen. Karvin arvioinnin keskeinen johtopäätös on, että oppilaiden koulupoluissa on merkittäviä paikallisia eroja. Valmistavan opetuksen järjestäminen, integraation käytännöt sekä siirtymävaiheiden tuki vaihtelevat huomattavasti kunnittain ja kouluittain. Oppilaiden mahdollisuudet osallistua kouluyhteisön toimintaan tai saada tarvitsemaansa kielellistä tukea eivät toteudu yhdenvertaisesti.
Juuri tähän ongelmaan OAJ:n esittämä vahvistetun kielenoppimisen malli vastaa. Mallissa opetuskielen oppiminen ei ole yksittäinen valmistavan opetuksen jakso, vaan noin neljän vuoden mittainen, systemaattisesti tuettu oppimisprosessi. Oppilaan oikeus opetuskielen tukeen ei saa riippua asuinpaikasta tai paikallisista käytännöistä.
Opetuskielen oppiminen tarvitsee aikaa
Karvin arviointi osoittaa, että oppimisen tuen tarpeiden tunnistaminen on monikielisten oppilaiden kohdalla usein haastavaa. Kehittyvä kielitaito voi peittää alleen oppimisvaikeuksia, ja erityisesti kielellisen tuen resursseja tarvitaan lisää.
OAJ:n ehdottamassa mallissa opetuskielen oppimista tuetaan noin neljän vuoden ajan.
OAJ:n ehdottamassa mallissa opetuskielen oppimista tuetaan noin neljän vuoden ajan. Kokonaisuus muodostuu valmistavasta opetuksesta, valmistavan opetuksen lisäopetuksesta, S2-opetuksesta, kielellisestä tukiopetuksesta, kielellisesti tuetusta opetuksesta sekä kielitaidon systemaattisesta arvioinnista.
Tavoitteena on saavuttaa opetuskielen hyvä hallinta, joka mahdollistaa tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle edetä elämässään.
Kouluun kuuluminen on yhtä tärkeää kuin kielen oppiminen
Karvin arvioinnin mukaan oppimista tukevat vahvasti kouluun kuulumisen tunne, yhteisöllisyys ja turvallinen toimintaympäristö. Oppilas oppii kieltä tehokkaimmin, kun hän on osa kouluyhteisöä.
Tämän vuoksi vahvistetun kielenoppimisen mallissa on tärkeää yhdistää kielen oppiminen asteittaiseen integraatioon. Karvin tunnistamissa hyvissä käytännöissä valmistavan opetuksen opettajat työskentelevät yhdessä aineenopettajien kanssa, valmistavat oppilaita tuleviin oppitunteihin ja tukevat heidän osallistumistaan yleisopetukseen. Samalla vahvistuvat sekä kielitaito että kouluyhteisöön kiinnittyminen.
Kielitietoisuus kuuluu koko koululle
Karvin raportin yksi tärkeimmistä viesteistä on, ettei kielitietoisuutta voida nähdä vain S2-opettajien vastuuna. Jokainen opettaja opettaa samalla koulun kieltä. Oppiaineiden käsitteiden, oppikirjatekstien ja tehtävien ymmärtäminen edellyttää pedagogiikkaa, joka tukee opetuskielen oppimista kaikissa oppiaineissa.
Tämä tukee KIEPPI-ohjausryhmän ehdotusta, jonka mukaan kielitietoinen opetus tulee sisällyttää luokan- ja aineenopettajien pakollisiin opintoihin sekä systemaattiseen täydennyskoulutukseen. Kielitietoisuuden tulee olla koko koulun toimintakulttuuri, ei yksittäisten opettajien erityisosaamista.
Johtaminen ratkaisee
Rehtoreiden keskeinen rooli integraation onnistumisessa korostuu Karvin arvioinnissa. Toimivat siirtymävaiheet, yhteiset käytännöt ja opettajien yhteistyö eivät synny itsestään, vaan edellyttävät pedagogista johtamista.
OAJ:n tavoitteiden onnistunut toteuttaminen edellyttääkin, että kouluille rakennetaan selkeät rakenteet yhteistyölle, tiedonsiirrolle ja yhteisopettajuudelle. Integraatio on koko koulun tehtävä, ei yksittäisen valmistavan opetuksen opettajan vastuulla oleva ratkaisu.
Tarvitaan kansallinen ratkaisu
Karvin arvioinnin ja KIEPPI-ohjausryhmän kehittämisehdotusten perusteella tarvitaan myös lainsäädännöllisiä uudistuksia. Keskeisiä toimia ovat valmistavan opetuksen määrittely oppilaan subjektiiviseksi oikeudeksi, S2-opetuksen velvoittavuuden vahvistaminen, ryhmäkokojen sääntely sekä opetuskielen tuen nykyistä vahvempi huomioiminen rahoituksessa.
Nämä uudistukset muodostavat yhdessä perustan OAJ:n esittämälle vahvistetun kielenoppimisen mallille.
Investointi Suomen tulevaisuuteen
Kun oppilas oppii opetuskielen riittävän hyvin, hänen mahdollisuutensa menestyä opinnoissa, siirtyä toiselle asteelle ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan paranevat merkittävästi. Karvin arviointi osoittaa, että nykyjärjestelmä ei vielä takaa tätä yhdenvertaisesti kaikille.
Joidenkin oppilaiden polku olisi varmasti ollut helpompi, jos resurssia opetuskielen tukemiseen olisi ollut tuolloin enemmän.
Siksi OAJ:n esittämä vahvistetun kielenoppimisen malli ei ole vain koulutuksellinen uudistus. Se on investointi yhteiseen tulevaisuuteemme. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus vahvaan alkuun opetuskielen oppimisessa riippumatta siitä, missä päin Suomea hän käy koulua tai minkä ikäisenä hän Suomeen saapuu.
Tavatessani entisiä oppilaitani sydän läikähtää, kun he ovat haluamassaan ammatissa. Joidenkin oppilaiden polku olisi varmasti ollut helpompi, jos resurssia opetuskielen tukemiseen olisi ollut tuolloin enemmän.
Lue lisää:
Erityisasiantuntija