Suomessa keskustelu maahanmuuttotaustaisten oppilaiden heikommista oppimistuloksista käy vilkkaana. Ratkaisuksi tarjotaan usein lisää suomen kielen opetusta. Opetuskielen vahvistaminen onkin välttämätöntä.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tavoitteena on uudistaa opetuskielen oppimisen alkuvaihe nykyistä intensiivisemmäksi niille lapsille, joiden opetuskielen osaaminen on vasta kehittymässä. Tavoitteena on saavuttaa opetuskielen hyvä hallinta noin neljä vuotta kestävän tehojakson aikana.
Jos kuitenkin haluamme aidosti parantaa oppimistuloksia, katseen pitää ulottua myös oppilaan omaan äidinkieleen.
Kielet eivät kilpaile keskenään
Johannes Ruohon, Raisa Harju-Auttin ja Sirkku Latomaan Kuntalehdessä syyskuussa julkaistussa kirjoituksessa käydään läpi ajankohtaista tutkimustietoa kielten oppimisesta. Ajatus siitä, että oman äidinkielen käyttäminen tai opiskelu veisi tilaa koulun opetuskielen oppimiselta, perustuu vanhentuneeseen käsitykseen kielten keskinäisestä kilpailusta. Kielten tiedot ja taidot voivat päinvastoin tukea toisiaan.
Ruotsalaisten tutkijoiden Natalia Ganuzan ja Christina Hedmanin tutkimuksissa oman äidinkielen opetukseen osallistuneet somalinkieliset oppilaat saavuttivat parempia tuloksia somalin kielen sanasto- ja lukutaitotesteissä kuin opetukseen osallistumattomat. Jatkotutkimuksessa somalin kielen lukutaito oli yhteydessä myös yleiseen koulumenestykseen ja matematiikan arvosanoihin.
Erityisen pysäyttävä on tanskalainen esimerkki. Anna Tegunimatakan tutkimustulosten mukaan oman äidinkielen opetuksen lakkauttaminen heikensi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tuloksia sekä tanskan kielessä että matematiikassa.
Kyse ei siis ole valinnasta oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin välillä. Tarvitsemme molempia.
Kieli on oppimisen väline
Kieli ei ole koulussa vain yksi oppiaine muiden joukossa. Kielen avulla ymmärretään käsitteitä, rakennetaan tietoa, ratkaistaan ongelmia ja opitaan uutta.
Kun oppilas oppii käsitteitä omalla äidinkielellään, hänellä on käytössään vahvempi kielellinen perusta uuden tiedon jäsentämiseen. Siksi kysymys oman äidinkielen opetuksesta pitäisi nähdä osana laajempaa keskustelua siitä, miten turvaamme monikielisten oppilaiden mahdollisuudet oppia.
OAJ:n omassa valmistelussa lähtökohta on sama. Vahva oman äidinkielen taito tukee toisen kielen omaksumista ja vahvistaa koulussa tarvittavia kielellisiä valmiuksia. Nykyisessä järjestelmässä on kuitenkin ongelmia. Oman äidinkielen opetus järjestetään usein muun koulupäivän jälkeen, ja oppilas saattaa joutua siirtymään toiseen kouluun päästäkseen opetukseen. Tämä heikentää opetuksen saavutettavuutta.
Kyse on siis paitsi opetuksen määrästä myös siitä, millaisen aseman annamme oman äidinkielen opetukselle osana koulua.
Oman äidinkielen opetusta on lisättävä
OAJ:n eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissa esitetään, että S2-opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen kehittämistä on jatkettava.
Oman äidinkielen osaaminen on pohja myös opetuskielen hallinnalle ja muulle oppimiselle. Siksi oppilaiden oman äidinkielen opetusta tulee lisätä. Opetuksen saavutettavuuden parantamiseksi voidaan hyödyntää myös etäyhteyksiä.
Etäyhteydet ovat erityisen perusteltuja tilanteissa, joissa saman kielen oppilaita on kunnassa tai alueella vähän. OAJ:n valmistelussa etäopetuksen nähdään voivan laajentaa opetustarjontaa siten, että etäopettajan rinnalla oppilaita tukee paikalla oleva toinen opettaja.
Opetuksen lisäämisen ohella tarvitaan opetuksen laadusta huolehtimista.
Tällä hetkellä oman äidinkielen opetusta ei säädellä opettajan kelpoisuusvaatimuksin. OAJ:n tavoitteena on, että perusopetuksen oman äidinkielen opettajan kelpoisuudesta säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Vahva suomi ja vahva oma äidinkieli eivät ole vastakohtia
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimistulosten parantaminen vaatii määrätietoisia ratkaisuja. Opetuskielen oppimista on vahvistettava, S2-opetuksen laatua kehitettävä ja oppilaiden kielitaidon kehittymistä seurattava nykyistä systemaattisemmin. Tätä varten tarvitaan vahvistetun kielenoppimisen malli.
Samaan kokonaisuuteen kuuluu oman äidinkielen osaaminen.
Meidän ei pidä kysyä, pitäisikö lapselle opettaa opetuskieltä vai hänen omaa äidinkieltään. Oikea kysymys on, miten rakennamme koulutusjärjestelmän, jossa lapset ja nuoret saavat riittävän vahvan kielitaidon molemmissa ja niiden avulla parhaat mahdolliset edellytykset oppia.
Tutkimus antaa hyvän syyn ottaa tämä vakavasti. Kuntalehdessä esitellyt ruotsalaiset ja tanskalaiset tutkimustulokset osoittavat, ettei oma äidinkieli ole opetuskielen oppimisen kilpailija vaan oppimisen voimavara. Tätä voimavaraa kannattaisi hyödyntää, jos haluamme nostaa oppimistuloksia.
OAJ:n ratkaisut
- Lisätään oman äidinkielen opetusta. Oman äidinkielen osaaminen tukee opetuskielen hallintaa ja muuta oppimista.
- Vahvistetaan S2-opetusta ja luodaan vahvistetun kielenoppimisen malli, jotta riittävä opetuskielen osaaminen saavutetaan mahdollisimman varhain.
- Parannetaan oman äidinkielen opetuksen saavutettavuutta, tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen.
- Säädetään oman äidinkielen opettajien kelpoisuuksista, jotta opetuksen pedagoginen laatu voidaan turvata.
Erityisasiantuntija