Opetusalan Ammattijärjestö OAJ julkaisi tiistaina 2.6. selvityksen oppivelvollisten saamasta opetuksen ja ohjauksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa. Selvitys perustuu Opetushallituksen keräämään tietoaineistoon. Aineiston mukaan oppivelvolliset saavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän opetusta ja ohjausta kuin lain ja asetuksen mukainen vähimmäistaso edellyttäisi.

Luotettava tieto on hyvän päätöksenteon perusta

OAJ:n selvityksen synttymässä keskustelussa nousi esiin kaksi olennaista kysymystä: valtakunnallisen tilastotiedon luotettavuus sekä tahto järjestää täydet koulupäivät ja -viikot opiskelijoille.

Useampi koulutuksen järjestäjä kyseenalaisti Opetushallituksen tilastossa olevan tiedon. Tästä uutisoi myös Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistys AMKE. Toimme myös omassa uutisoinnissamme esille sen, että tiedot eivät ole täydelliset, koska niissä on muun muassa ollut mahdollisia teknisiä virheitä ja tiedonsiirto-ongelmia. OPH:n tiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien opiskelijoiden henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin (HOKS) tallennettuihin tietoihin.

Jos 30 000 opiskelijan tiedoista ei saada luotettavaa valtakunnan tason tilannekuvaa päätöksenteon tueksi, on syytä korjata tiedonkeruumenetelmiä ja tiedonkeruujärjestelmiä. Tästä on laaja yhteinen näkemys. Korostan sitä, että opettajan tehtävänä ei tule olla yksittäisten opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen kirjaaminen ja selvittäminen. Opettajan työaika tarvitaan opetuksen, ohjauksen ja tuen antamiseen, ei lomakkeiden täyttämiseen.

Yksittäistä tilastoa voidaan aina kyseenalaistaa. Jokainen ymmärtää, että puhuttaessa keskiarvoista jossain tilanne on parempi ja jossain huonompi. Kun samaa viestiä liian vähäisestä opetuksen määrästä ja opetuksen määrän vähentämisestä tulee useasta suunnasta toistuvasti, sen viestin äärelle on syytä pysähtyä.

OAJ jäsenkyselyssä viime lokakuussa 63 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista kertoi opetuksen vähentyneen, mikä vahvistaa sitä, että AMKE lokakuussa 2024 tekemässä kyselyssä koulutuksen järjestäjien kertomat koulutustarjontaan suunnitellut supistukset ovat toteutuneet.

MOT kysyi koulutuksen järjestäjiltä eli rehtoreilta elokuussa 2025, millaisia muutoksia he ovat havainneet ammatillisessa koulutuksessa 2020-luvulla. Peräti kolmasosa kyselyyn vastanneista rehtoreista kertoi, että lähiopetusta on karsittu säästöjen vuoksi. Myös Sakki ry Amisbarometrista käy ilmi opetuksen määrän väheneminen. Sen mukaan vuonna 2024 jo puolet opiskelijoista sai enää vain noin neljä tuntia opetusta päivässä.

Tällä viikolla uutisointimme yhteydessä somessa käydystä runsaasta keskustelusta suurin osa kertoi myös opetuksessa ja ohjauksessa olevista puutteista, ja Kuntaliiton tällä viikolla julkaiseman selvityksen mukaan jopa joka kymmenes ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsisi nykyistä laajempaa tukea selvitäkseen oppivelvollisuudesta.

Lupauksia paremmasta jo olemassa

Kuten uutisoinnissamme kerroimme, opetus- ja kulttuuriministeriö antoi tänä keväänä ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset tavoitteet. Niissä korostetaan vahvasti sitä, että ”erityisesti oppivelvollisten koulutuksessa järjestetään nykyistä enemmän lähiopetusta, ohjausta työpaikoilla ja oppimisen tukea tutkinnon suorittamiseen. Näin tuetaan myös opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä.” Samalla edellytetään, että ”koulutuksen järjestäjät ottavat tavoitteen huomioon omassa johtamisessa ja resurssisuunnittelussa”.

Tavoitteet koskevat kaikkia yli 130 järjestäjää. On hienoa todeta, että monet toiminnanohjauksen kokeiluun valituista 40ä järjestäjästä ovat sitoutuneet järjestämään opiskelijoille 30 tunnin täysiä kouluviikkoja. Palvelulupaus paremmasta on siis jo olemassa.

Kyse ei ole vain koulutuksesta, vaan tulevasta kasvusta

Tutkimusten mukaan jopa kolme neljäsosaa eri maiden välisistä kasvueroista voidaan selittää väestön taidoilla (kognitiivinen osaaminen). Seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä hallitusohjelmakirjauksista tuleekin liittyä osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan sekä siihen, miten nostaa Suomi kilpailijamaiden tasolle osaamis- ja koulutustasossa. Se tarkoittaa konkreettisia tekoja, kuten lainsäädäntöä, joka turvaa ammatillisen koulutuksen opiskelijalle oikeuden täysipituisiin koulupäiviin ja täysiin kouluviikkoihin kaikkialla Suomessa.