Hallitus tavoittelee oppimisen tuen vahvistamista sekä suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostamista. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto muistuttaa, että toivomalla tavoitteet eivät toteudu, vaan ne edellyttävät myös rahaa.
– Tällä kaudella hallitus on lisäämässä koulutuksen rahoitusta noin 300 miljoonalla eurolla mutta samalla leikkaamassa noin 900 miljoonaa. Jos budjettiriihessä leikkaussumma kasvaa entisestään, hallitus ei yllä tavoitteeseensa nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa. Lisäksi leikkaukset vesittäisivät juuri voimaan tulleet tärkeät uudistukset perusopetukseen, Katarina Murto sanoo.
Esimerkiksi oppimisen tuen vahvistamiseen tarkoitettuja lisäeuroja ei olla korvamerkitty. OAJ:n toukokuussa tekemän rehtorikyselyn mukaan vain joka toinen rehtori tiesi koulunsa saavan lisäresurssia oppimisen tukeen.
– Pelkkä leikkaaminen ei vaikeaa taloustilannetta käännä. Budjettiriihi on hallitukselle tilaisuus näyttää, että se seisoo tavoitteidensa takana ja huolehtii koulutuksen riittävästä rahoituksesta. Jos menosäästöjä tarvitaan, tulisi niitä etsiä pikemminkin yritystuista, joihin valtiovarainministerin budjettiesityksessä ehdotettiin vain pieniä muutoksia, Murto sanoo.
Opettajarekisteri turvaisi kustannustehokkaasti koulutuksen laatua
Budjettiriihessä hallituksen pitäisi Katarina Murron mielestä investoida siihen, että jokaisen oppijan oikeus koulutettuun ja kelpoiseen opettajaan toteutuu.
– Tällä hetkellä kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon Suomessa on epäpäteviä opettajia. Opettajarekisteri on välttämätön, jotta koulutustarpeita voidaan ennakoida ja koulutuspaikkoja kohdentaa paremmin. Opettajarekisterin perustaminen olisi hallitukselta konkreettinen teko koulutuksen laadun hyväksi. Sen hintalappukin olisi maltillinen, Murto sanoo.
Koulutustason nostaminenkin vaatii euroja
Orpon hallitus tavoittelee sitä, että vähintään 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Kehysriihessä korkeakoulujen aloituspaikkoihin ilmoitettiin käytettäväksi 100 miljoona euroa, mutta rahoitusta ei varattu budjettikehyksiin. Budjettiriihessä lisäeurot pitäisi OAJ:n mielestä löytää.
– Rahoitusta uusiin aloituspaikkoihin ei kuitenkaan voida ottaa leikkaamalla muilta koulutusmuodoilta. Myös korkeakoulutuksen tehostamisen tie on kuljettu loppuun. Tutkintokoulutuksen hinta on jo tippunut yliopistoissa kolmanneksen ja ammattikorkeakouluissa lähes puolella vuoden 2011 jälkeen, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen huomauttaa.
Missä viipyy ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus?
Hallituskauden leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat nostaneet esiin huolen ammatillisen koulutuksen tarjoamasta osaamispohjasta. OAJ vaatiikin budjettiriihessä ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrän kasvattamista 18 tuntiin osaamispistettä kohti.
– Tämä auttaisi turvaamaan perusasioiden oppimisen turvallisessa ympäristössä ja opettajan ohjauksessa. Eduskuntavaalien alla valtiovarainministeri Purra korosti ammatillisen koulutuksen merkitystä. Nyt olisi tilaisuus osoittaa teoilla arvostusta ammattiosaajille ja -osaamiselle, Nina Lahtinen sanoo.
