Hallituksen aiemmin tekemien päätösten seurauksena koulutuksen rahoitus on jäämässä tällä hallituskaudella 600 miljoonaa euroa miinukselle. Budjettiriihessä ei lisäleikkauksiin ole varaa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa. Opettajarekisterin perustaminen olisi hänestä kustannustehokas tapa edistää sitä, että koulutus säilyy Suomessa laadukkaana.

Valtionvarainministeriön ehdottama leikkaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista tarkoittaisi suoria ja tuntuvia leikkauksia myös perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, OAJ ja Kuntaliitto toteavat yhteisessä kannanotossaan. Ne muistuttavat, että koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisestikin välttämätön investointi.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tuottaa peruspalveluita kuntalaisilleen. Sote-uudistuksen jälkeen tehtäväksi jäi käytännössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen. Valtionosuusjärjestelmällä valtio tukee kuntia velvoitteen täyttämisessä, mutta järjestelmä kaipaa pikaisesti korjaamista, jotta rahoitus jakautuisi kunnille nykyisten tehtävien mukaan eikä perustuisi vanhoihin tehtäviin, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko blogissaan.

Petteri Orpon hallituksen kausi on nyt puolessa välissä. On aika tarkastella, miten koulutuksen rahoitus on kehittynyt hallituskauden aikana. Iso kuva on karu: tähänastisilla päätöksillä koulutukseen on lisätty rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa, mutta vastapainona ovat kipeät koulutusleikkaukset, jotka nousevat lähes 900 miljoonaan euroon. Hallituksen toimet tekevät siis koulutuksen rahoitukseen jopa yli puolen miljardin euron loven.

OAJ lausui ammatillisen koulutuksen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Lausunnon kokoaminen oli haastavaa, koska sekä rahoituslain muutoksen että tulevan asetuksen piti yksinkertaistaa rahoituksen laskentatapaa, mutta ainakaan asetuksen ja asetusmuistion perusteella näin ei ole tapahtumassa.

OAJ antoi lausuntonsa Eduskunnan sivistysvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. OAJ korostaa lausunnossaan koulutuksen merkitystä talouskasvun vauhdittajana, joka jätettiin julkisen talouden suunnitelmassa ja puoliväliriihen päätöksissä huomioimatta.

Koulutuksen merkitys talouskasvun vauhdittajana unohdettiin hallituksen puoliväliriihen päätöksissä. Kuntien 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset kohdistuvat merkittävänä leikkauksena suoraan koulutukseen ja kasvatukseen. Lisäksi korkeakouluihin kohdistetut yhteensä vajaan 120 miljoonan euron leikkaukset ovat tyrmistyttäviä.

OAJ muistuttaa puoliväliriihen neuvottelijoita: maamme osaamisesta ei ole varaa leikata enää euroakaan. Vaikka taloustilanne on haastava, on uskallettava tehdä kauaskantoisia ratkaisuja suomalaisten osaamisen eteen.

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoituksen käytön monivuotisessa suunnitelmassa on linjattu parlamentaarisen työn pohjalta että Suomen tulevaisuuden menestystä rakennetaan T&K-toiminnan strategisilla valinnoilla. Lausuntokierroksella olevat valinta-aihiot ovat OAJ:n mielestä pääpiirteissään oikeita ja niiden raekoko sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset.

Kymmenet järjestöt vastustavat yhteisessä kannanotossaan ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. OAJ on mukana kannanotossa – koulutuksesta ei pidä leikata.