Valtiovarainministeriö julkisti 7.10. virkapuheenvuoron, jossa Suomea rakennetaan kauniilla tavoitteilla. Eniten huomiota ulostulossa on herättänyt alimman vanhuuseläkeiän nosto 70 ikävuoteen kiihdytetyllä tahdilla. Tavoitteen hyväksynnän kyytipoikana käytetään mojovia työllisyyslukuja. Virkamiesten laskelmien mukaan toimenpiteellä voidaan saavuttaa valtaisat työllisyysvaikutukset. Kovin tarkkaa laskelmaa ei ole tehty, sillä työllisyysvaikutuksen haarukka on leveä, 50 000–120 000 lisätyöllistä.
Työllisyyttä voidaan kasvattaa jo nyt
Tällä hetkellä vanhuuseläkkeelle siirtyvistä vain noin puolet on työssä, mutta toinen puoli tästä ikäryhmästä on joko työttömänä tai työkyvyttömänä. Kannattaisiko talkoot aloittaa pikemminkin nykyisistä eläkeikää lähestyvistä ja keskittyä heidän työllistämiseensä tai kuntouttamiseen takaisin työmarkkinoille sen sijaan, että toivotaan ikärajan ratkaisevan velkaongelmat?
Työikäisestä väestöstä puoli miljoonaa on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Miksi pitää tavoitella kuuta taivaalta, kun jo nyt voitaisiin tehdä paljon työllisyyden kasvun eteen. On vaikea uskoa, että 70 vuoden vanhuuseläkeikäraja yksistään tuottaisi mittaluokaltaan 100 000 lisätyöllistä vanhimmissa ikäluokissa.
Eläkeikärajan kaavamainen nostaminen voi pikemminkin vähentää suoraan työstä vanhuuseläkkeelle siirtyvien osuutta, jos samalla ei tehdä mitään työkyvyn ja osaamisen ylläpitämiseksi. Jos tällaiset kymmenet tuhannet lisätyölliset on mahdollista saada, ne kannattaisi lähteä loihtimaan saman tien nykyisistä kuusikymppisistä.
Taloutemme tarvitsee osaamista, ei koulutuksen maksullisuutta
Jatkuvassa murroksessa oleva elinkeinorakenne vaatii kyltymättömästi uudenlaista osaamista. Teknologisen kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja tiedon soveltamistaitoa. Ehdotus koulutuksen maksullisuudesta – millään koulutusasteella – ei missään määrin palvele talouden uudistumista, tuottavuuskasvua eikä työmarkkinoiden dynamiikkaa.
Työikäisestä väestöstä puoli miljoonaa on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Monen työttömän on vaihdettava ammattia työllistyäkseen. Yli 40 vuoden työuraa, jota täyden eläkkeen saaminen edellyttää, ei voi nykymaailmassa enää saavuttaa yhtä ja samaa urapolkua taivaltamalla.
Työelämään tulevat nuoret sukupolvet kärsivät mielenterveyden ongelmista ja liian monet nuoret syrjäytyvät, kun eivät pääse työelämään. Koulutuksen maksullisuus olisi tässä tilanteessa täysin väärä toimenpide. Etenkin kun tavoitteena on sijoittaa valtion varoja säilyttävistä yritystuista uudistuviin ja vauhdilla kasvaviin innovatiivisiin yrityksiin, jotka todennäköisemmin perustuvat viimeisimpään teknologiaan.
Kun taloudelliset kepit ja porkkanat eivät näytä toimivan, virkamiehet keksivät puuttua vippaskonstilla työmarkkinaosapuolten kesken sovittuun eläkejärjestelmään
Vaikka tanskalaiset ovat säätäneet eläkeikänsä 70 vuoteen, olisi syytä vertailla maidemme kesken muutakin kuin ikärajoja. Tanskan työmarkkinat ovat paljon dynaamisemmat. Työttömyys on hyvin vähäistä ja työllisyysaste on korkea. Ennen kaikkea aktiivisiin työvoimapalveluihin satsataan huomattavasti enemmän kuin meillä: siellä työttömistä otetaan heti kiinni.
Meillä työllisyyspolitiikka on niukasti resursoitu ja pääasiallinen työttömyyden hoitokeino on kannustinpolitiikka eli työttömyysetuuksien heikentäminen ja verotuksen kiristäminen suhteessa työtulojen verotukseen. Kun taloudelliset kepit ja porkkanat eivät näytä toimivan, virkamiehet keksivät puuttua vippaskonstilla työmarkkinaosapuolten kesken sovittuun eläkejärjestelmään, joka on kansainvälisissäkin vertailuissa osoittanut vahvuutensa ja kestävyytensä.
Tungeksintaa parttien välisiin neuvottelupöytiin ilmentää myös halu puuttua liittojen palkkaneuvotteluihin. Poliitikot päättivät tehdä hyvinvointialueuudistuksen tietäen, että siitä seuraa lain edellyttämä palkkojen harmonisointi, mikä on nostanut hoitajien palkkoja. Tämä tehtiin siis täysin eduskunnan päätöksellä ja tietoisesti. Palkkaneuvotteluihin ei kannata valtiovarainministeriön virkamiesten eikä poliitikkojen puuttua.
Digitalisaation hyödyt odottavat toteuttamistaan
Ihmettelyä virkamiesulostulossa herättää myös tekoälyhypetys. Miksi taas maalataan ihannekuvia kauaksi tulevaisuuteen, kun tälläkään hetkellä toteutettavissa olevia ja helpompiakaan digitalisaatiohankkeita ei ole saatu vietyä läpi? Yksi esimerkki on yritysten digitalousohjelma, johon ei tunnu löytyvän edes yhtä miljoonaa euroa rahoitusta, mutta jonka hyödyt olisivat moninkertaiset kustannuksiin nähden.
Muitakin esimerkkejä löytyy. Kansalaisten, yritysten ja viranomaisten byrokratiataakkaa olisi helppo vähentää jo olemassa olevia tietovarantoja hyödyntämällä. Sekä valtio että kunnat voisivat ryhtyä käärimään hihat ja säästää pitkän pennin veronmaksajien rahoja ja hillitä työvoimakustannuksia digitalisaation läpiviennillä. Määrärahojen supistaminen
Tilastokeskukselta parilla miljoonalla tuntuu tässä kokonaisuudessa täysin järjettömältä, kun haaveena on maailman luotettavimpaan tietopohjaan rakennettava Suomen tekoälymalli ja utopiana tekoälyn vallankumous julkisissa palveluissa.
Todennäköisesti olemme menettäneet työllisyyden kasvua jo pelkästään tietoihin pääsyä estämällä.
Korkealentoisten tulevaisuuskuvien toteutumista odotellessa pitäisi kiireesti mahdollistaa se, että relevantteja tietoja voitaisiin jakaa viranomaisten välillä ja hyödyntää tehokkaasti yhteisiä tietovarantoja. Kuntien tehtäväksi siirretyt työvoimapalvelut ovat joutuneet tekemään 400 000 työttömän työnvälitystä valitettavan puutteellisella ja vanhentuneella tietopohjalla. Tämä siitä huolimatta, että meillä on kattavat ja laajat reaaliaikaiset rekisteriaineistot olemassa tulorekisterissä, Kelan ja Verohallinnon tietokannoissa sekä koulutus- ja opintosuoritusrekistereissä.
Todennäköisesti olemme menettäneet työllisyyden kasvua jo pelkästään tietoihin pääsyä estämällä, emmekä ole itse sallineet hyödyntää tietoja tekoälyavusteisissa sovelluksissa työnvälityksessä, kuten naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa.
Dynaaminen talous ja tehokkaat työmarkkinat eivät synny kunnianhimoisia haavekuvia esittämällä. Oikotietä utopiaan ei yksinkertaisesti ole. Tulevaisuus tehdään askel kerrallaan ja suorittamalla jo nyt tehtävissä olevat parannukset niin raskaalta ja hitaalta kuin se tuntuukin.
