1970-luvulla syntyneet ovat edelleen Suomen koulutetuin ikäluokka. Vaikka 1970-luvun Suomi oli vielä kehittyvä yhteiskunta, silloin päätettiin rohkeasti ja määrätietoisesti panostaa koulutukseen. Jokaiselle lapselle ja nuorelle haluttiin taata yhdenvertainen oikeus opintoihin. Koulutususko oli korkealla - ja se kannatti. Koulutuksen avulla Suomi nousi sivistys- ja hyvinvointiyhteiskunnaksi ja koulutuksen kärkimaaksi.

2000-luvulla suunta on ollut toinen. Koulutuksen rahoituksesta on leikattu, ja oppimis- ja koulutustaso ovat laskeneet. Samaan aikaan talouskasvu on ollut vaisua ja julkinen velka on kasvanut huolestuttavasti. Millainen tulevaisuus Suomea odottaa, jos emme onnistu tekemään käännettä?

Talouskasvu edellyttää koulutukseen panostamista

OAJ:ssa selvitimme koulutuksen talousvaikutuksia ja tilasimme Koulutus on kasvua -tutkimuskoosteen maan johtavilta taloustutkijoilta.

Tutkimuskoosteen kiinnostavin havainto ei ole se, että koulutus kannattaa. Sen tiesimme jo. Kiinnostavampaa on, kuinka kauas ja monisyisesti koulutuksen vaikutukset ulottuvat aina yksilön tulotasosta BKT:n kasvuun, demokratiaan osallistumisesta perheen perustamiseen ja lasten saamiseen.

Suomi nousi sivistys- ja hyvinvointiyhteiskunnaksi ja koulutuksen kärkimaaksi.

Laskevat oppimistulokset PISA-tutkimuksissa ja verrokkimaista jälkeen jäävä koulutustasomme puolestaan ennakoivat Suomelle vaikeuksia monella saralla. 

Talouskasvu ja kyky kohdata tulevaisuuden muutokset ilmastonmuutoksesta työelämän murrokseen ja tekoälyyn rakentuvat osaamisen varaan. Kuinka kekseliäästi ja luovasti osaamme ratkoa ongelmia, jos emme pidä laadukkaasta koulutuksesta ja osaamisesta huolta?

Koulutusjärjestelmän rahoituksesta on leikattu 2000-luvulla merkittävästi. Leikkaukset näkyvät päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjessa suurempina ryhminä, vähäisempänä tukena ja opettajien kasvavana työkuormana. Tällä on ollut karu hinta.

Osaamis- ja koulutustasoa on nostettava pitkäjänteisesti

Koulutuspolitiikka on tempoillut hallituskaudesta toiseen. Suomi tarvitsee kasvutakuun, jolla eduskuntapuolueet sitoutuvat pitkäjänteisesti nostamaan osaamis- ja koulutustasoa koko koulutusketjussa sekä turvaamaan siihen tarvittavan rahoituksen ja tarvittavat toimet.

Velkajarru ei saa muuttua kasvujarruksi. Julkista taloutta on tasapainotettava, mutta koulutus ei saa olla menoerä muiden joukossa. Se on investointi siihen osaamiseen, jonka varassa verotulot, tuottavuus ja kasvu syntyvät.

Velkajarru ei saa muuttua kasvujarruksi.

Koulutettujen opettajien työn arvo korostuu entisestään aikana, jolloin yhteiskunnalliset muutokset ovat laajoja ja tekoäly muuttaa työelämää nopeasti. Muutosten hallinta edellyttää laadukasta koulutusta ja sitä, että jokaisella lapsella on Suomessa korkeasti koulutettu ja kelpoinen opettaja.

Olemme pitkään tavoitelleet käännettä turvallisuustilanteeseen, talouteen, työllisyyteen, sekä oppimistulosten ja koulutustason nostoon.

Keväällä 2027 on tärkeä hetki tehdä valintoja Suomen suunnasta. Silloin on viisautta todeta, että koulutus on puolustamisen arvoista.