– Vaikka valtiontalous on tällä hetkellä alijäämäinen, tulevaisuuden talouskasvu ja hyvinvointi rakennetaan niillä päätöksillä, joita teemme tänään osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseksi. Koulutuspolitiikka on maratonia, ei sprinttiä, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
OAJ tarkasteli hallituskauden aikana tehtyjä koulutuspoliittisia päätöksiä vuoden 2024 budjetista vuoden 2027 budjettiriiheen saakka. Tarkastelun mukaan koulutukseen on kohdistettu yksittäisiä lisäpanostuksia erityisesti perusopetuksen kehittämiseen, mutta kokonaiskuvaa hallitsevat eri koulutusasteisiin kohdistuneet leikkaukset.
– Hallituskaudelta löytyy kiistatta myös merkittäviä panostuksia koulutukseen. Kun kokonaisuutta kuitenkin tarkastellaan vuodesta toiseen, jää saldo selvästi negatiiviseksi. Koulutuksen perusrahoitusta on heikennetty useilla eri päätöksillä samaan aikaan, kun osaamistason nostamista pidetään kansallisena tavoitteena, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko.
Hallituskaudella koulutukseen on kohdistunut merkittäviä säästötoimia ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluihin ja vapaan sivistystyön rahoitukseen. Hallituksen leikkuri on osunut kuntien valtionosuuksiin, joilla rahoitetaan muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus kunnissa. Lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on vähentänyt mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen työuran aikana.
Samaan aikaan valtio on jatkanut perusopetuksen kehittämisrahoitusta sekä tehnyt lisäpanostuksia esimerkiksi valmistavaan opetukseen ja suomi toisena kielenä -opetukseen.
Koulutusjärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavaa rahoitusta.
– Yksittäiset kehittämishankkeet ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa heikkenevää perusrahoitusta. Jos tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamistasoa ja vahvistaa talouskasvun edellytyksiä, koulutuksen rahoituksen suunnan pitäisi olla nykyistä kunnianhimoisempi, Murto sanoo.
OAJ:n kooste hallituskauden merkittävimmistä koulutuksen rahoituspäätöksistä
Budjettipäätökset koulutuksen rahoitukseen ovat pysyviä eli vaikuttavat myös seuraavan vuoden menotasoon. Lista ei ole kattava, mutta antaa kuvan hallituskauden päätöksistä.
Vuosi 2024
- Vapaan sivistystyön leikkaukset: -20 milj. €
- Ammattikorkeakoulujen leikkaus: -12 milj. €
- Kuntien valtionosuuksien indeksijarru: -24 milj. €
- Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen: -175 milj. €
- Perusopetuksen kehittäminen: +50 milj. €
Vuosi 2025
- Ammatillisen koulutuksen leikkaukset: -130 milj. €
- Opettajien täydennyskoulutuksen lakkauttaminen: -15 milj. €
- Kuntien valtionosuuksien indeksijarru: -25,5 milj. €
- Perusopetuksen kehittäminen: +50 milj. €
- Toisen asteen oppimisen tuki +20 miljoonaa €
Vuosi 2026
- Perusopetuksen kehittäminen: +50 milj. €
- Valmistava opetus: +15 milj. €
- S2-opetus: +8 milj. €
- Kuntien valtionosuuksien vähennys: -75 milj. €
- Kuntien valtionosuuksien indeksileikkaus: -31 milj. €
- Yliopistojen rahoitusleikkaus: -57 milj. €
- Ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkaus: -28 milj. €
- Lukukausimaksumuutokset EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille toisen asteen opiskelijoille: -12 milj. €
Vuosi 2027
- Kuntien valtionosuuksien indeksileikkuri: -91 milj. €
- Perusopetuksen kehittäminen: +50 milj. €
- T&K sovun muutokset -39 milj. €
