Osana hallituksen työelämäheikennyksiä myös työttömyysturvaa on tällä hallituskaudella leikattu. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä oleva työssäoloehto nostettiin aiemmasta kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen.
– Tämä on kohtuuttoman pitkä erityisesti äskettäin valmistuneille, jotka tyypillisesti aloittavat työuraansa määräaikaisilla palvelussuhteilla. Olisikin aiheellista muuttaa lakia niin, että säädetään 12 kuukauden työssäoloehdon lisäksi enintään 8 kuukauden mittaisesta työssäoloehdosta, jolla saisi ansiopäivärahaoikeuden 50 päiväksi, sanoo OAJ:n johtava juristi Kai Kullaa.
Uusi 8 kuukauden porras parantaisi vasta työmarkkinoille tulevien uusien työnhakijoiden asemaa. 12 kuukauden työssäoloehto tarkoittaa, että ansiosidonnaiselle pääsee vasta vuoden töissä olon jälkeen. Jos lyhyemmälle ansiosidonnaisjaksolle pääsisi jo 8 kuukauden jälkeen, helpottuisi töiden etsintä ja toimeentulo esimerkiksi lukuvuoden mittaisen sijaisuuden tehneiden opettajien kohdalla.
Ansiosidonnaisen päivärahan porrastusta olisi myös syytä tarkistaa esimerkiksi niin, että ensimmäinen porras tulisi 60 päivän jälkeen nykyisen 40 sijasta. Työnhakuprosessit esimerkiksi opettajilla ovat pitkiä eikä työnhakija voi asiaan vaikuttaa. Porrastuksen nopeaa alkamista ei voi pitää kannustimena vaan puhtaasti toimeentulon leikkauksena.
– Olemme pettyneitä,että tätä korjausta ei tehty nyt hallituksen budjettiriihessä. Tämä on kuitenkin asia joka täytyy korjata ensi hallituskaudella, Kullaa jatkaa.
Suojaosa palautettava
Työttömyysturvaan olisi myös syytä palauttaa suojaosa, eli mahdollisuus vähäiseen ansioon ilman vaikutusta päivärahaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan suojaosa lisäsi työnhaun oheista osa-aikaista työtä eikä estänyt kokoaikatyöhön siirtymistä, jos sellaista oli tarjolla. Suojaosalla olisi myös suuri käytännön merkitys, koska ilman suojaosaa vähäinenkin ansiotulo aiheuttaa päivärahahakemuksen pidemmän käsittelyajan, mikä on työnhakijan taloudellisessa tilanteessa usein kestämätöntä.
