Koulutus on viimesijainen sopeutuskohde. Tämä viesti nousi esiin OAJ:n järjestämässä puoluesihteeripaneelissa, jossa kuuden eduskuntapuolueen edustajat keskustelivat koulutus- ja työmarkkinapolitiikasta sekä Suomen tulevaisuuden kasvuedellytyksistä.
Puoluesihteerien paneeli järjestettiin osana OAJ:n valtuuston syyskokousta ja järjestettiin Akava-talolla Itä-Pasilassa. Paneeliin kutsuttiin puoluesihteerit kaikista eduskuntapuolueista, ja heistä kuusi pääsi paikalle.
Koulutuksen rahoitus jakoi puolueita
Puoluesihteerit olivat yhtä mieltä koulutuksen keskeisestä merkityksestä talouskasvulle. Konkreettisista keinoista, koulutuksen rahoituksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löytyi kuitenkin erimielisyyksiä.
Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen painotti korkeakoulutuksen ja osaamisen merkitystä. Kokoomus olisi valmis rahoittamaan korkeakoulujen lisäpanostuksia valtion omaisuutta myymällä.
– Olemme valmiita pääomittamaan korkeakouluja viidellä miljardilla eurolla, jotta saisimme lisää koulutuspaikkoja nuorille, Keskinen sanoi.
Perussuomalaisten Harri Vuorenpää korosti, ettei koulutuksen pidä olla ensisijainen säästökohde. Vaikeassa taloustilanteessa mikään menoerä ei kuitenkaan voi hänen mukaansa jäädä sopeutusten ulkopuolelle.
Keskustan Antti Siika-Aho näki Suomen talousongelmien taustalla myös osaamistason heikkenemisen. Hänen mukaansa Suomella olisi edelleen hyvät edellytykset menestyä luonnonvarojensa ja koulutetun väestönsä ansiosta.
Vasemmistoliiton Anna Mäkipää vastusti koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ja muistutti, että tulevaisuuden kasvu perustuu osaamiseen.
Kristillisdemokraattien Mikko Rekimies nosti esiin koulutustason periytymisen. Vanhempien koulutustaso vaikuttaa hänen mukaansa myös lasten koulutuspolkuihin, minkä vuoksi koulutustason laskulla on pitkäaikaisia seurauksia.
RKP:n Fredrik Guseff kuvaili koulutusta Suomen tärkeimmäksi tulevaisuusinvestoinniksi, mutta piti talouden sopeutuksia välttämättöminä.
– Kukaan ei halua leikata koulutuksesta, mutta tässä vaiheessa on vaikea luvata, ettei niin tehtäisi. Sopeutuksia olisi pitänyt tehdä jo 15 vuotta sitten, mutta nyt päätöksiä joudutaan tekemään kiireessä, Guseff sanoi.
Paneelin äänestyksessä kysyttiin, pitäisikö ikäluokkien pienentymisestä koulutuksessa säästyvät rahat pitää koulutusjärjestelmässä. Tavoitetta kannattivat vasemmistoliitto, RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät varauksetta kannattaneet ehdotusta.
Opettajarekisteri sai kaikkien tuen
Kaikki kuusi puoluesihteeriä kannattivat opettajarekisterin perustamista. Kaikki keskusteluun osallistuneet puoluesihteerit olivat myös valmiita sisällyttämään tavoitteen seuraavan hallitusohjelmaan.
Sen sijaan päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimusten väljentäminen jakoi puolueita. Kokoomuksen Keskinen kyseenalaisti yliopistotasoisen koulutuksen ehdottoman välttämättömyyden, kun taas vasemmistoliiton Mäkipää arvosteli Orpon hallituksen nykyistä lakiesitystä kelpoisuuksien väljentämiseksi.
OAJ on vastustaa voimakkaasti johtajien nykyisen kelpoisuusvaatimuksen muuttamista.
– Jokaisella kansanedustajalla on eduskuntakäsittelyssä ja laista äänestettäessä näytön paikka. Me tulemme seuraamaan tarkasti kansanedustajien äänestystä asiassa. Äänestäjiäkin varmasti kiinnostaa, pitävätkö päättäjät laadukasta varhaiskasvatusta ja lasten etua tärkeänä, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto totesikin jo marraskuun alussa.
Kysyttäessä puolueiden edustajilta yleisesti, onko opetus- ja kasvatusalan kelpoisuusvaatimuksia varaa höllentää ensi vaalikaudella, varauksella kelpoisuuksien väljentämisen puolesta äänestivät kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. Vasemmistoliitto, keskusta, kokoomus ja Rkp pitäisivät kiinni nykyisistä kelpoisuuksista.
Onko tahtoa kuroa umpeen naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa?
Työmarkkinapolitiikassa suurin erimielisyys koski valtakunnansovittelijan toimivaltuuksia. Paneelissa kysyttiin, pitäisikö sovittelijalla olla mahdollisuus tehdä sovintoesitys, joka ylittää yleisen palkankorotuslinjan.
Vain vasemmistoliiton Mäkipää kannatti ehdotusta. Muut puolueet vastustivat sitä.
– Tällä vientivetoisella mallilla jätettiin erityisesti julkisilla aloilla työskentelevät naiset palkkakuoppaan, Mäkipää perusteli.
Opetusalan työturvallisuudesta puolueet olivat yksimielisiä. Kaikki panelistit kannattivat työsuojeluohjelman laatimista opetusalalle väkivallan vähentämiseksi.
Jokaisella lapsella pitää olla oikeus kelpoiseen opettajaan ja pedagogisesti laadukkaaseen opetukseen.
Myös ryhmäkokojen merkitys nousi keskusteluun. Keskustan Siika-Aho vastusti jättikouluja ja kristillisdemokraattien Rekimies kannatti velvoittavia enimmäisryhmäkokoja.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto muistutti puheenvuorossaan, että koulutukseen panostaminen on välttämätön edellytys Suomen kestävälle talouskasvulle. Hän nosti erityiseksi huolenaiheeksi opetusalan kelpoisuusvaatimusten mahdollisen väljentämisen.
– Jokaisella lapsella pitää olla oikeus kelpoiseen opettajaan ja pedagogisesti laadukkaaseen opetukseen, Murto sanoi.