OAJ haluaa vähentää opettajien kuormitusta
Opettajien jaksamista haastavat resurssien ja rahoituksen pieneneminen sekä jatkuvat muutokset työssä. Myös yhteiskunnallisilla muutoksilla, kuten opettajien osaamisen kyseenalaistamisella ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisellä on vaikutusta koettuun kuormitukseen.
Työturvallisuuslaki, joka on säädetty fyysisen työn lähtökohdista ja fyysisten vaarojen ennaltaehkäisystä, on vanhentunut. Nykyinen työturvallisuuslaki ei huomioi riittävästi työelämässä esiintyvää psykososiaalista kuormitusta, henkistä hyvinvointia eikä työkyvyn tukemista eri tilanteissa.
Psykososiaalisen kuormituksen hallinnalla ja henkisen hyvinvoinnin edistämisellä voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä tukea työurien pidentymistä ja työelämässä pysymistä.
Opetustyössä sattuvien työpaikkatapaturmien määrä on kasvanut Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan runsaasti alle kymmenessä vuodessa. Viidennes kaikista opetusalan työpaikkatapaturmista johtuu väkivallasta, järkyttävästä tilanteesta tai poikkeavasta läsnäolosta.
OAJ:n tavoitteena on uudistaa työturvallisuuslakia. Uudistuksessa on tarve vahvistaa työkyvyn tukemista ja työelämässä pysymistä siten, että työtä tarvittaessa muokataan työkykyä vastaavaksi ja riskit arvioidaan työhön palatessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen.
OAJ tavoittelee myös työsuojeluohjelmaa opetusalalle.
Opetusalalle tarvitaan oma työsuojeluohjelma
Opetusalan oma työsuojeluohjelma tukisi sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointia luomalla turvallisen, ennakoitavan ja toimivan oppimisympäristön.
Kun työolosuhteiden riskit tunnistetaan ennakoivasti ja niihin puututaan järjestelmällisesti, opettajien kuormitus vähenee, työssä jaksaminen paranee ja pedagogiseen työhön riittää resursseja. Myös oppijat hyötyvät rauhallisemmasta ja turvallisemmasta arjesta, jossa oppiminen ei häiriinny.
Yhteinen työsuojeluohjelma vahvistaa koko yhteisön hyvinvointia, ehkäisee ongelmia ennalta ja rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa sekä opettajat että oppilaat voivat keskittyä olennaiseen.
Häirintään ja maalittamiseen täytyy puuttua tehokkaammin
Epäasiallista kohtelua, häirintää ja väkivaltaa esiintyy työelämässä lainsäädännön velvoitteista huolimatta. Jokaisella on oikeus terveellisen ja turvalliseen työympäristön.
OAJ tavoittelee lainsäädäntöön selkeämpiä ja tehokkaampia prosesseja häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisemiseen ja niihin puuttumiseen.
Maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä on otettava huomioon työturvallisuuslain uudistuksessa. OAJ tavoittelee maalittamisen kriminalisointia osana uudistusta omana rikosnimikkeenään rikoslaissa.
Hallitusohjelman työhyvinvointia heikentävät esitykset eivät saa toteutua
Hallitusohjelmassa on useita esityksiä, jotka toteutuessaan heikentäisivät OAJ:n jäsenten työhyvinvointia, kuten
- ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus
- henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen
- määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita
- aikuiskoulutustuen lakkauttaminen
- vuorotteluvapaan lakkauttaminen.
OAJ pyrkii vaikuttamaan niin, että maan hallituksen esitykset eivät toteutuisi.
Opetusalan työolobarometri seuraa kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan ammattilaisten työhyvinvoinnin tilaa
Barometrikyselyyn vastaavat OAJ:n jäsenet aina varhaiskasvatuksesta yliopistojen ja vapaan sivistystyön työntekijöihin, mukaan lukien esihenkilöt. Seuraavan barometrin tulokset julkaistaan elokuussa 2026. Tässä esitellyt tulokset ovat vuoden 2024 barometrista.
Työyhteisön toimivuus ja kehittämisaktiivisuus
Työyhteisön sisäisen tiedonkulun kerrotaan hivenen parantuneen, mutta huolestuttavaa on, että tiedonkulku on yhä haasteellista usealla työpaikalla.
Opetusalan työolobarometrin 2024 mukaan kahdella kolmasosalla vastaajien työpaikoista on sovittu yhteisistä pelisäännöistä.
Vastaajat kokevat töiden jakautuvan epätasapuolisesti. Lisäksi työpaikkojen yhteisöllisyyden koetaan vähentyneen. Tukea ja apua työyhteisön jäseniltä saadaan 6 prosenttiyksikköä
vähemmän kuin edellisessä mittauksessa. Työyhteisön toimintaan yhdessä tehtävät parannusehdotukset ovat vähentyneet 7 prosenttiyksikköä. Työtoverien arvostus toisiaan kohtaan on hieman laskenut.
Lähimmän esihenkilön ja johdon toiminta
Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kokee oman esihenkilön työn hyväksi.
Muutoksena edelliseen mittaukseen verrattuna oli vastaajien kokemus siitä, ettei heidän mielipiteitään kuulla heille tärkeissä asioissa. Suurinta lasku on esihenkilöiden kohdalla, jossa muutos on 14 prosenttiyksikköä. Kokemus lähiesihenkilön tasapuolisesta kohtelusta on myös laskenut. Esihenkilöiltä saadun rakentavan palautteen kokemus on laskenut 4 prosenttiyksikköä. Johdon toiminnan osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna.
Vain 37 % vastaajista kokee johdon arvostavan työtään.
Lähiesihenkilötyön merkitys
Hyväksi koetulla lähiesihenkilötyöllä voidaan vahvistaa työn hallinnan tunnetta. Vastaajista kolmannes on sellaisessa työpaikassa, jossa työntekijä kokee oman lähiesihenkilönsä hyväksi (keskiarvo vastanneista Likertin asteikolla 4-5). Kokemus hyvästä esihenkilötyöstä näkyy työpaikan
toimivuudessa, työntekijöiden kokemassa arvostuksessa ja luottamuksessa sekä siinä, että työntekijä voi vaikuttaa oman työn määrään sekä työn kannalta tärkeisiin päätöksiin. Nämä kaikki lisäävät työn hallinnan tunnetta.
Työpaikalla hyväksytään kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri, jolloin työn aiheuttaman stressin kokeminen vähenee. Samoin esihenkilötyön hyväksi kokevien työpaikkojen vastaajista
merkittävästi suurempi osa arvioi jaksavansa työssään eläkeikään asti. Hyväksi koetun esihenkilön työpaikalla työstään innostuneita kertoo olevansa 80 % vastaajista (muut 58 %), työhön on mukava syventyä 80 % vastaajan mukaan (muut 60 %) sekä työhön ollaan tyytyväisiä 88 % vastaajien työpaikalla (muut 59 %).
Vakavan ja toistuvan epäasiallisen kohtelun kokeminen on vähäisempää hyväksi koetun esihenkilön työpaikalla. Näyttää siltä, että vakavasta ja toistuvasta epäasiallisesta kohtelusta johtuvat sairauspoissaolot ovat vähäisempiä ja tällainen toiminta saadaan todennäköisemmin ratkaistua. Hyvässä lähiesihenkilötyössä työntekijöiden luottamus johtoa kohtaan on vahvempaa.
Työssä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet
Lähes 90 % vastaajista voi käyttää hyvin omaa osaamistaan työssään. Omaa työtä koskeviin päätöksiin ja omaan työmäärään kertoo puolestaan voivansa vaikuttaa vain noin 30 % vastaajista.
Sukupuolittain tulokset eroavat, naisten vastausten perustella vain 27 % vastaajista kertoo voivansa vaikuttaa työmääräänsä.
Kuormitustekijät työssä
Keskeisiksi kuormitustekijöiksi työssä opetusalan ammattilaisten kohdalta nousevat noin kahden kolmasosan liiallisen työmäärän kokeminen, työn keskeytykset sekä jatkuva kiire, kireät aikataulut ja toisarvoisten töiden aiheuttama kuormitus.
Työterveyslaitoksen tutkimuskoosteen tulosten mukaan joulukuun 2023 viikkotyötuntien keskiarvo palkansaajilla yleisesti oli 36,5 tuntia. Barometriin vastanneiden kokoaikaisten opetusalan ammattilaisten työhön käyttämä aika on 40,8 tuntia viikossa. Esihenkilöiden työhön käyttämä aika on 42,9 tuntia (41,6 vuonna 2021), ja muilla 40,5 tuntia (41,1 vuonna 2021).
Vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua ja häirintää vastaajista oli kokenut 21 %. Työpaikallaan tai työssään väkivaltaa kokeneita oli 10 %. Stressiä työssään melko tai usein kokeneita on yhä 20%.
Tilanne ei ole muuttunut edelliseen mittaukseen verrattuna.
Työkyky
Alalla keskimääräinen työkykyarvio on 7,7. Se on sama kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin koettu oman työkyvyn keskiarvo. Nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka työtään arvioi jaksavansa
tehdä 42 % vastaajista. Alle 30-vuotiaista nuorista eläkeikään saakka ei usko jaksavansa 51 % vastaajista.
Työn ilo
Vastaajista kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Työstä innostuneiden määrä on kasvanut 3 prosenttiyksikköä. Niiden vastaajien määrä, jotka kokevat työhönsä olevan mukavan syventyä on hiukan kasvanut. Naiset kokevat työn iloa ja imua tulosten mukaan enemmän kuin miehet.
Tutustu vuoden 2024 työolobarometriin