1. Vahvistetaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta

Työsuojeluohjelma

Opetustyössä sattuvien työpaikkatapaturmien määrä on kasvanut Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan runsaasti alle kymmenessä vuodessa.

Kasvatus-, opetus- ja tutkimusalalle tarvitaankin oma työsuojeluohjelma, jolla vähennetään opetushenkilökunnan ja johtajien kokemaa kuormitusta ja varmistetaan, että koulut, päiväkodit ja oppilaitokset ovat turvallisia työpaikkoja ja oppimisympäristöjä. Jatkossa työnantajaa on voitava sanktioida entistä vahvemmin, jos työsuojelusääntelyä ei noudateta. 

Työsuojeluohjelmalla tarkoitetaan esimerkiksi työsuojelulainsäädännön kehittämistä, jotta väkivalta- ja uhkatilanteiden sekä haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisy on vaikuttavaa ja niihin puuttuminen tehokasta. 

Oppilaitosturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kansalliset suositukset sekä opetusalan ominaispiirteet huomioiva kansallinen työkalu työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin. Henkilöstöön kohdistuvien väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy ja selvittäminen on huomioitava henkilöstön täydennyskoulutusta kehitettäessä.

Lue lisää työsuojeluohjelmasta

2. Lisätään työkykyä ja työhyvinvointia tukevia toimia

Työterveydestä tukea mielen hyvinvointiin

Työterveyshuollon rooli työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisessa on keskeinen. Työterveyshuollon lakisääteisiä palveluita tulisi laajentaa erityisesti mielen hyvinvoinnin osalta.  

Vähennetään psykososiaalista kuormitusta

Työn psykososiaalinen kuormitus on tunnistettava ja siihen on puututtava tehokkaasti.

Esimerkiksi psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamista on säädettävä velvoittavammaksi ja täsmennettävä siten, että opetusalalle tyypilliset kuormitustekijät tunnistetaan paremmin. Ennaltaehkäisevä toiminta, arviointi ja toimenpiteet on turvattava työturvallisuuslainsäädännöllä. 

Parannetaan osa- ja täsmätyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon

Sairausvapaalta työhön palaamista on tuettava esimerkiksi lieventämällä osasairauspäivärahaan liittyviä työaikarajoja. Lisäksi on täsmennettävä ja vahvistettava työnantajan velvollisuutta selvittää ja tarjota korvaavaa työtä tilanteissa, joissa työntekijä on omaan työhönsä työkyvytön. 

3. Parannetaan palvelussuhdeturvaa

Palvelussuhdeturvaa parantamalla tuetaan vakaata työelämää, pitkiä työuria, työhyvinvointia sekä syntyvyyttä. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa työntekijöillä on muun muassa parempi ostovoima ja vakaammat edellytykset perheen perustamiseen. Tämä kaikki tukee myös talouskasvua. 

Irtisanomissuoja kuntoon

Irtisanomisten on oltava mahdollisia vain asiallisesta ja painavasta syystä. Perhevapaalta palaaville työntekijöille on säädettävä irtisanomissuoja.

Täsmennetään viranhaltijalakia ja liikkeenluovutuslakia

Viranhaltijalaissa on tarkennettava muun muassa tuntiopettajien ja sijaisten asemaa, takaisinottovelvoitetta, työajan vakiintumista sekä yleistä vahingonkorvaussäännöstä. Lisäksi riitautusten määräaikoja on pidennettävä. Ennen liikkeenluovutusta irtisanotun viranhaltijan oikeudellista asemaa on selkeytettävä.

Pitävät perusteet määräaikaisuuksille

Myös määräaikaisten työntekijöiden asemaa parantamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen ja talouskasvuun. Opetusalalla määräaikaisten työsuhdeturvaa vahvistamalla kasvatettaisiin alan veto- ja pitovoimaa. Siksi määräaikaisuuksille on vaadittava perusteltu syy.  

Lue lisää määräaikaisten aseman parantamisesta

4. Vahvistetaan opetusalan tekijänoikeuksia

Opetusalalla innovoidaan ja tuotetaan paljon opetusmateriaalia. Silti alan tekijänoikeudet ovat epäselviä ja työnantajat koettelevat niiden rajoja jatkuvasti.  

Tekijänoikeudet ja immateriaalioikeudet kuntoon

Opettajien tekijänoikeudellista suojaa lainsäädännössä on vahvistettava. Tekijänoikeuksissa tulisi huomioida paremmin esimerkiksi opettajien autonomia ja muut opetusalan erityispiirteet.

Akateemista yrittäjyyttä on edistettävä esimerkiksi parantamalla opetus- ja tutkimushenkilöstön immateriaalioikeuksia työssään tekemiin keksintöihin ja innovaatioihin. 

Lue lisää opettajan tekijänoikeuksista

5. Kehitetään työttömyysturvaa 

Suomen talouskasvu ja koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoituspohja nojaavat korkeaan työllisyysasteeseen. Tämä vain korostuu ikäluokkien pienentyessä. Työttömyysturvaa kehittämällä voidaan parantaa työnteon kannattavuutta ja työntekijöiden asemaa.

Turvataan vastavalmistuneiden asema

Työttömyysturvalakiin pitää säätää 12 kuukauden työssäoloehdon rinnalle enintään kahdeksan kuukauden työssäoloehdosta, jolla työntekijä saisi ansiopäivärahaoikeuden 50 päiväksi. Tämä turvaisi erityisesti vastavalmistuneiden opettajien asemaa.

Pidennetään ansiosidonnaisen porrastusta ja palautetaan suojaosuus

Ansiosidonnaisen päivärahan porrastusta on ajallisesti pidennettävä, koska työnhaku opetusaloilla ja asiantuntijatyössä yleensäkin voi kestää työnhakijasta riippumattomista syistä. Työttömyysturvan suojaosuus on palautettava, jotta työn tekeminen osa-aikaisesti on kannattavampaa.