”Oppivelvolliset saavat tosi vähän opetusta, ja kun ryhmässä on 25 opiskelijaa, opettajan kaikki aika menee kurinpidollisiin asioihin. Myöhästymiset tunnilta aiheuttavat aina katkoksia, ja aamuisin tunti saattaa keskeytyä jopa kahdeksan kertaa, kun avaan oven uudelle tulijalle ja annan hänelle ohjeistuksen siitä, mitä tehdään.”

Näin lähiopetuksen vähentymisen vaikutuksia arkeen kuvaa eräs OAJ:n kyselyyn vastannut ammatillinen opettaja. Hän ei ole yksin. 

Vastaajista 63 prosenttia kertoi opetuksen vähentyneen. Lisäksi liki kolmasosa ammatillisten aineiden opettajista kertoi opetuksen vähentyneen useita tunteja osaamispistettä kohti.

– Tulos on hurja mutta ei valitettavasti yllättävä. Olemme jo vuosia varoittaneet leikkausten vaikutuksista ja esittäneet ratkaisuja koulutuksen laadun turvaamiseksi. Tilanne on kestämätön. Riittävän lähiopetuksen varmistaminen on paljon halvempaa kuin se, että Suomi hukkaa ammatillisten opiskelijoiden potentiaalia, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. 

OAJ ehdottaa lähiopetuksen lisäämistä

OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Eira Bani kertoo kyselyn tulosten osoittavan, ettei maan hallituksen yritys jättää oppivelvollisia rahoitusleikkausten ulkopuolelle ole toteutunut. Opetusta järjestetään pitkälti samoissa ryhmissä, joten oppivelvolliset ja ei-oppivelvolliset saavat usein saman määrän opetusta. 

– Opetuksen määrä on liian usein liian pieni opiskelijoiden tarpeisiin nähden. Vastaajat kertoivat monia esimerkkejä, joissa opetusta on ammatillisissa aineissa vain muutama tunti osaamispistettä kohti. Opetushallituksen määrittämästä minimistä on monin paikoin tullut maksimi, Bani sanoo.

OAJ ehdotti kesäkuussa, että lähiopetuksen määrä nostettaisiin 18 tuntiin osaamispistettä kohti nykyisestä 12:sta. Oppilaitoksissa arvioitaisiin siis opiskelijan tietojen ja taitojen pohjalta, tarvitseeko hän lähiopetusta juuri 18 tuntia, enemmän vai vähemmän.

– Muutos auttaisi turvaamaan perusasioiden oppimisen turvallisessa ympäristössä ja opettajan ohjauksessa. Se saattaisi aiheuttaa lisäkustannuksiakin, mutta jos vaihtoehtona on jääminen ilman tarvittavaa osaamista tai jopa opintojen keskeyttäminen, niin lisäeurot eivät tosiaankaan menisi hukkaan. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan vain noin puolet opintonsa 2021 aloittaneista kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoista valmistui kolmessa vuodessa. Ratkaisuja siis tarvitaan, OAJ:n erityisasiantuntija Lauri Kurvonen sanoo.

Oppimisen tuen uudistukseen valmistautuminen on pahasti vaiheessa

Kyselyssä selvitettiin myös opettajien näkemyksiä oppimisen tuesta. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi opiskelijoiden tuen tarpeen lisääntyneen. 

”Yleisen oppilaitoksen opiskelijoissa on vaativan erityisen tuen tarvitsijoita yhä enemmän. Resursseja heidän tukemiseensa ei ole riittävästi”, eräs vastaaja kertoo. "Peruskoulusta tulee opiskelijoita yhä heikoimmilla perustaidoilla", sanoo toinen.

Ammatillisen koulutuksen oppimisen tuki uudistuu elokuussa 2026. Valmistautuminen uudistukseen on OAJ:n kyselyn mukaan vielä pahasti vaiheessa. Vastaajista puolet kokee, että muutoksiin on varauduttu huonosti tai erittäin huonosti, viidesosa ei tiedä valmistautumisen tilaa.

– Oppilaitosten tulee nyt huolehtia siitä, että henkilöstö on perehdytetty tuen uudistukseen ja että tuen suunnitteluun ja toteutukseen on varattu aikaa heidän työsuunnitelmissaan, Eira Bani sanoo.

OAJ selvitti asiaa jäsenpaneelissaan

• OAJ:n jäsenpaneeliin on satunnaisotannalla valittu 2 000 eri koulutusasteilla työskentelevää henkilöä. Panelistit saavat vastattavakseen noin viisi kyselyä vuodessa.
• Tämä kysely lähetettiin niille jäsenpanelisteille, jotka työskentelevät ammatillisella toisella asteella. 
• Kysely oli avoinna 15.9.–26.9.2025. Vastauksia saatiin 158, ja vastausprosentti oli 45.