OAJ:n opettajan ammatin kehittymistä koskevassa puheenvuorossaan puheenjohtaja Katarina Murto nosti esiin sen, että Suomessa arvostetaan opettajia ja koulutusta korkealle, mutta samalla ollaan huolissaan koulutuksen resursseista.
– OAJ:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan 94 prosenttia suomalaisista pitää laadukasta koulutusta sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten työtä tärkeänä arjen turvallisuuden kannalta. Vastaajat ovat huolissaan muun muassa oppimistason laskusta, liiallisesta ruutuajasta, suurista ryhmäkoista sekä opettajien jaksamisesta, Murto sanoi.
Kyselyssä opettajien työtä arvostettiin erittäin korkealle: 40 prosenttia antoi arvosanaksi kymmenen ja keskiarvo oli yhdeksän.
– Me OAJ:ssä haluamme, että arvostuksen tulisi näkyä myös päätöksissä – esimerkiksi turvaamalla koulutuksen rahoitus, perustamalla opettajarekisteri ja suojaamalla opettajan ammattinimike. Lisäksi opettajien kilpailukykyisestä palkkakehityksestä ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista on huolehdittava, jotta ala säilyy houkuttelevana ja opetuksen laatu korkeana, Murto painottaa.
Opetussuunnitelma työ kuuluu pedagogeille ja asiantuntijavirastoille
Murto piti toisen puheenvuoron opettajien ja koulun johdon autonomiasta.
– Suomalaisen koulutuksen perustana on opetuksen tutkimusperustaisuus ja opettajien autonomia. Kun opetuksen vapaus kulkee käsi kädessä tutkimuksen vapauden kanssa, koulutusjärjestelmä säilyttää legitimiteettinsä ja kestää poliittisia suhdanteita, Murto korostaa.
Hänen mukaansa Suomessa opetussuunnitelmatyö kuuluu pedagogeille ja asiantuntijavirastolle, ei poliitikoille, jotta kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon ja lasten sekä nuorten parhaaseen.
– Autonomia perustuu luottamukseen opettajien osaamisesta. Korkeatasoinen opettajankoulutus ja kelpoisuusvaatimukset takaavat laadun ja ammatillisen vapauden, hän sanoo.
Hänen mukaansa järjestelmän vahvuus on osaamisessa, ei valvonnassa. Laadukas opettajankoulutus tukee opettajien ammatillista kehittymistä ja luo perustan kestävälle koulutusjärjestelmälle. Tarve täydennyskoulutukseen sekä uran alkuvaiheen mentorointiin on ilmeinen.
Digiosaamiselle asetettava tavoitteet opetussuunnitelmiin
Erityisluokanopettaja Mervi Berg Pielavedeltä piti puheenvuoron, joka koski tekoälyä ja koulutusteknologiaa. Hänen mukaansa tekoäly muuttaa opettajien työtä, mutta ei vähennä kohtaamisen eikä tutkimukseen perustuvan pedagogiikan tai opettajien autonomian merkitystä.
– Päinvastoin tiedon määrän kasvaessa korostuvat vahvat perustaidot, kuten luku- ja laskutaito, kriittinen ajattelu, looginen päättely ja kyky jäsentää tietoa, hän painottaa.
Tekoäly on myös itse oppimisen kohde, jota on osattava käyttää ja arvioida kriittisesti.
– Koulutuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisesti ajattelevia ja eettisesti toimivia digitaalisia kansalaisia, minkä vuoksi digiosaamiselle tulee asettaa selkeät tavoitteet opetussuunnitelmiin ja opettajille tarjota laadukasta täydennyskoulutusta työajalla. Samalla teknologian käytössä on huolehdittava tasapainosta oppimisen ja hyvinvoinnin välillä.
Suomen delegaatiossa olivat mukana (vas) Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, opetusministeri Anders Adlercreutz, erityisopettaja ja OAJ:n hallituksen jäsen Mervi Berg, opetusministerin erityisavustaja Johanna Mantere, opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Kati Anttalainen ja OAJ:n kansainvälisten asioiden päällikkö Christer Holmlund.
Kokouksen päätteeksi osallistujamaat julkaisivat tuttuun tapaan omat sitoumuksensa. Suomi antoi kolme sitoumusta:
- Sitoudumme edistämään tieteen, tutkimuksen ja opetuksen vapautta sekä varmistamaan, että opetus perustuu tieteelliseen tietoon vahvistamalla opettajien ja opetusalan johtajien uranaikaista osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta.
- Sitoudumme jatkamaan tiivistä yhteistyötä oppimisen tuen uudistuksen seurannassa kaikilla koulutusasteilla sekä korjaamaan mahdollisia puutteita lainsäädäntöä ja kansallista ohjeistusta täsmentämällä.
- Sitoudumme toimimaan yhdessä lasten ja nuorten osaamisen sekä laadukkaan ja yhdenvertaisen koulutusjärjestelmän puolesta ja varmistamaan, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat resurssit säilytetään koulutuksessa opetuksen laadun ja osaamistason vahvistamiseksi.
International Summit on the Teaching Profession (ISTP) on koulutuksen huippumaiden vuosittainen kokous, jonka järjestävät yhteistyössä OECD, opettajajärjestöjen kansainvälinen katto-organisaatio Education International (EI) sekä järjestäjäksi valittu isäntämaa. Tänä vuonna huippukokousta isännöi Tallinna. Kokous pidettiin 8.–11.3.2025.
