Hallituksen ehdottamat määräaikaisia työsuhteita koskevat lakimuutokset heikentäisivät olennaisesti työntekijöiden työsuhdeturvaa. Hallitus antoi tänään esityksensä eduskunnalle. 

– Muutoksia on valmisteltu ilman kokonaisarviota eri lakimuutosten yhteisvaikutuksista, eikä esitys toteuta riittävästi hallitusohjelman kirjausta perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamisen estämisestä, OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli toteaa. 

Lakimuutokset koskisivat työsuhteisia palkansaajia, kuten varhaiskasvatuksen opettajia sekä yksityisissä kouluissa työskenteleviä luokan- ja aineenopettajia sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskenteleviä. 

– Meidän mielestämme lakiin pitäisi tuoda soveltamiskynnys työnantajan koon mukaan, sillä lakia perustellaan pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisella, Walli painottaa.

Määräaikaiset työsuhteet ovat jo nyt erittäin yleisiä opetusalalla. Alle 30-vuotiaista kunta-alan opettajista 59 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa. Yliopistoissa yli 60 prosenttia tutkimus- ja opetushenkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa.

– Perusteettomien määräaikaisuuksien lisääminen kasvattaisi merkittävästi epävarmuutta työelämässä ja lisäisi raskaus- ja perhevapaasyrjintää, joka on Suomessa jo nyt huolestuttavan yleistä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan jopa joka neljäs raskaana oleva on kokenut syrjintää, Walli sanoo. 

Määräaikaisissa palvelussuhteissa raskaus- tai perhevapaasyrjintää on kokenut 44 prosenttia, kun vakituisissa palvelussuhteissa vastaava osuus on alle viidennes.

Wallin mukaan EU-direktiivit ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset edellyttävät tehokasta suojaa määräaikaisuuksien väärinkäytöiltä. Nyt esitetyt muutokset eivät tätä suojaa riittävästi turvaa.

Työnantajan irtisanomisoikeus kesken määräaikaisuuden on törkeää

OAJ on esittänyt tasapainottavana elementtinä, että työntekijällä tulisi olla oikeus irtisanoutua perusteettomasta määräaikaisuudesta ilman irtisanomisaikaa, mikäli hän saa vakituisen työpaikan. Hallitus esittää nyt irtisanomisoikeutta kuuden kuukauden jälkeen sekä työntekijälle että työnantajalle. 

– Irtisanomisoikeuden ulottaminen myös työnantajalle vesittää kokonaisuuden, Walli toteaa.

Ketjutuskielto ei ole riittävä

Hallituksen esityksessä velvollisuus työn tarjoamiseen syntyisi vain, jos työnantaja päättää palkata lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään, jota on aiemmin tehty määräaikaisessa työsuhteessa ilman perusteltua syytä. Työn tarjoamiseen ei olisi velvollisuutta, jos työnantaja tarvitsee samanaikaisesti vastaaviin tehtäviin uuden työntekijän esimerkiksi edellisen työntekijän irtisanoutumisen tai eläköitymisen vuoksi.

– Määräaikaisten työsuhteiden ketjutuskielto olisi säädettävä lakiin hallituksen esitystä tiukemmin ja täsmällisemmin, huomauttaa Walli.