Puolueet sopivat koulutuspoliittisessa selonteossa, että ikäluokkien pienenemisestä säästyviä määrärahoja ei leikata, vaan kohdennetaan muun muassa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen. Nykyisen hallituksen on lunastettava tämä lupaus huhtikuun kehysriihessä ja seuraavan hallituksen on sitouduttava siihen hallitusohjelmassaan.
– Tulevaisuus rakennetaan tämän päivän päätöksillä. Jos annamme rahoituksen rapautua ikäluokkien pienentymisen mukana, emme voi väittää tavoittelevamme maailman parasta koulua tai osaamis- ja koulutustason nostoa. Rahoitus on pidettävä koulutusjärjestelmässä ja kohdennettava opetukseen, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.
Rahoitus pidettävä koulutuksessa
Suomalaistutkijoiden mukaan ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat rahat kannattaa kanavoida takaisin osaamis- ja koulutustason nostamiseen. Simulaatiot ovat osoittaneet, että näin toimimalla voidaan tulevaisuudessa paikata väestön ikääntymisestä aiheutuvat kulut.
Nina Lahtinen oli mukana visiota tehneessä neuvottelukunnassa. Vision taustalla ovat yli 5 000 ihmisen näkemykset kyselyjen, dialogien ja lausuntojen kautta. OAJ:n toimikunnat ja hallitus linjasivat OAJ:n tavoitteet visiotyölle ja niiden tueksi saatiin 400 jäsenen näkemys vastaajapaneelin kautta.
– Jäsenistömme tärkeänä pitämiä asioita on visiossa paljon mukana, Lahtinen toteaa.
Visiossa peruskoulu rakentuu jatkossakin rehtorien ja opettajien työlle. Se tunnistaa rehtorin ja opettajien sekä oppilaiden välisen aidon vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkityksen oppimiselle ja yhteisöllisyydelle. Visio tunnistaa myös, että tämän toteutuminen edellyttää opettajille ja rehtoreille riittäviä resursseja, osaamista ja työolosuhteita, joiden avulla vision muutokset voidaan viedä käytäntöön.
– Kysymys ei ole vain koulusta, vaan lasten tulevaisuudesta sekä Suomen kasvuedellytyksistä ja kilpailukyvystä, Lahtinen sanoo.
Rehtorin ja opettajan työn on oltava vetovoimainen tulevaisuudessa
Todellisuus kulkee toiseen suuntaan. Nuorista opettajista joka neljäs arvioi jättävänsä alan viiden vuoden sisällä. Tilanne voi pahentua rehtoreiden ja opettajien pääsyn täydennyskoulutukseen heikennyttyä entisestään, kun kaikki valtion täydennyskoulutusmäärärahat leikattiin vuonna 2025.
Visio linjaa, että opettajilla tulee olla täydennyskoulutusoikeus ja että opettajankoulutuksen sekä ammatin veto- ja pitovoimasta huolehditaan. Ammatin perustana säilyvät maisteritasoinen koulutus, kelpoisuudet, autonomia ja pedagoginen vapaus.
Väestönkehityksen takia opettajilla pitää olla mahdollisuus opiskella useampia kelpoisuuksia jo peruskoulutuksen aikana sekä koko uran ajan.
Rehtorilla on myös oltava vision mukaan kouluhallinnon ja johtamisen koulutusta opettajan koulutuksen lisäksi sekä riittävät resurssit koulun johtamiseen. Koulun johtamisen on tulevaisuudessa oltava vetovoimainen tehtävä, josta kilpaillaan.
– Nyt päättäjät ratkaisevat, rakennetaanko tulevaisuuden peruskoulua näitä toiveita kuunnellen vai jääkö visio vain sanoiksi paperilla, Lahtinen sanoo.
