Oppimisen tuki perusopetuksessa herättää paljon keskustelua.
OAJ kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Opetushallituksen oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevista ohjeista jo kaksi vuotta sitten ja eduskunnan oikeusasiamiehen päätös OAJ:n kanteluun nosti omalta osaltaan esiin kysymyksiä. Kantelu tuotti hedelmää, ja elokuussa 2023 Opetushallitus julkaisi vihdoin päivitettyjä ohjeita oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä.
Lue täältä yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia perusopetuksen oppimisen tukeen liittyen.
Millaista tukea luokanopettajan tai aineenopettajan pitää antaa yleisen tuen oppilaalle?
Yleisen tuen oppilaalle annetaan tukea satunnaisesti. Yleinen tuki voi olla luokanopettajan tai aineenopettajan antamaa tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa osa-aikaista erityisopetusta. Nämä tukitoimet kirjataan esimerkiksi Wilmaan.
Luokanopettajan tai aineenopettajan oma opetus, sen eriyttäminen tai muut opettajan itse toteuttamat pedagogiset ratkaisut ovat osa laadukasta perusopetusta. Oppilaan saamasta tuesta on kyse vasta, kun oppilas saa oman opettajan lisäksi muulta henkilöltä tukea tai normaalien oppituntien lisäksi lisää oppitunteja (tukiopetus). Luokan- ja aineenopettajan antamaa opetusta oppitunneilla ei tarvitse kirjata.
Mitä tarkoittaa osa-aikainen erityisopetus?
Osa-aikainen erityisopetus on osaan jonkin oppiaineen tunneista kohdistuvaa erityisopettajan antamaa erityisopetusta. Päävastuu tässä oppiaineessa opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista säilyy luokanopettajalla tai aineenopettajalla, mutta erityisopettaja tekee sekä tuen että opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja oppilaan arvioinnin suhteen yhteistyötä luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa.
Kenellä on oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen?
Oppilaalla on lakisääteinen oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Kaikilla yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilailla on oikeus erityisopettajan antamaan osa-aikaiseen erityisopetukseen.
Kenellä on kelpoisuus opettaa osa-aikaista erityisopetusta?
Osa-aikaista erityisopetusta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilaille on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on erityisopettajan kelpoisuus (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8 § 1mom.).
Miten tehostettu tuki eroaa yleisestä tuesta?
Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, jonka tuen tarve on säännöllinen tai oppilas tarvitsee useampaa tukimuotoa samanaikaisesti. Ennen tehostetun tuen aloittamista oppilaalle tehdään pedagoginen arvio, johon kirjataan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne ja tuen tarve.
Tehostettuun tukeen kuuluvat tukimuodot ovat tukiopetus ja erityisopettajan antama osa-aikainen erityisopetus sekä avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet.
Tehostetussa tuessa päävastuu oppilaan opetuksesta on kaikissa oppiaineissa luokanopettajalla tai aineenopettajalla. Laaja-alainen erityisopettaja suunnittelee oppilaan tuen yhteistyössä luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa. Oppilaan tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Laaja-alainen erityisopettaja voi antaa tehostetun tuen oppilaalle osa-aikaista erityisopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena, yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Oppilas ei tehostetussa tuessa ole koskaan erityisluokan oppilas eikä opiskele kokonaisia oppiaineita pienryhmässä.
Mikä on tehostetun ja erityisen tuen ero?
Tehostetun ja erityisen tuen keskeisimmät erot ovat:
- Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen muutoksenhakukelpoinen päätös.
- Erityisessä tuessa oppilaalla on oikeus osa-aikaista erityisopetusta vahvempaan erityisopetukseen eli pääsääntöiseen tai kokoaikaiseen erityisopetukseen, jota on kelpoinen opettamaan kelpoisuusasetuksen 8 § 2mom. mukainen ns. erityisluokanopettaja tai erityisopettajan kelpoisuuden omaava aineenopettaja omassa oppiaineessaan.
- Erityisessä tuessa oppilaan oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää, kun oppilas ei annetusta erityisestä tuesta ja siihen sisältyvästä erityisopetuksesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. Oppilaalla, joka opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, on yksilöllistetyissä oppiaineissa oikeus perusopetuslain 17 §:n mukaiseen erityiseen tukeen sisältyvään erityisopetukseen, hänelle tehdyn erityisen tuen päätöksen mukaisesti.
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetussa tuessa painottuu pääsääntöisenä tukimuotona erityisopettajan antama osa-aikainen erityisopetus.
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Muun muassa silloin, kun tehostetun tuen mukaiset tukimuodot, esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, eivät ole oppilaalle riittäviä. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea.
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityistä tukea koskeva hallintopäätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS).
Tehostettu ja erityinen tuki eroavat myös hallinnollisesti toisistaan, koska erityisen tuen päätös on aina muutoksenhakukelpoinen hallinnollinen päätös, jonka tekemistä ennen on kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa
Erityisopetuksessa oppilaan oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Yksilöllistäminen ei ole tuen muoto, vaan vaatimustason laskemista. Yksilöllistämistä ei pidä tehdä ennen kuin on selvää, ettei oppilas erityiseen tukeen kuuluvalla vahvimmalla tuen muodollakaan eli kelpoisuusasetuksen 8 § 2 mom. mukaisella ns. erityisluokanopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan antamalla pääsääntöisellä tai kokoaikaisella erityisopetuksella pysty saavuttamaan oppiaineessa edes arvosanan 5 edellyttämää osaamista.
Voiko opetuksen järjestäjä päättää, että erityisen tuen oppilas saa vain osa-aikaista erityisopetusta?
Ei voi. Erityisen tuen oppilaalla on aina oikeus vain erityiseen tukeen kuuluvaan osa-aikaista erityisopetusta vahvempaan erityisopetukseen. Jos oppilaalle riittää osa-aikainen erityisopetus, oppilaan kuuluu olla tehostetun tuen oppilas. Mahdolliset erityisen tuen päätökset pitäisi purkaa, jos osa-aikainen erityisopetus riittää, ja siirtää oppilaat takaisin tehostettuun tukeen.
Kuka voi opettaa erityisopetusta?
Erityisopetusta opettaa aina erityisopettaja, ei luokanopettaja tai aineenopettaja. Osa-aikaiseen erityisopetukseen, erityisopetukseen tietyssä oppiaineessa ja erityisopetukseen erityisluokassa on olemassa omat kelpoisuusvaatimuksensa.
Osa-aikaista erityisopetusta voi kelpoisuusasetuksen mukaan antaa erityisopettaja. Erityiseen tukeen kuuluvaa osa-aikaista erityisopetusta vahvempaa erityisopetusta voi antaa erityisluokanopettaja tai omassa oppiaineessaan aineenopettaja, jolla on myös erityisopettajan kelpoisuus.
Kuka voi opettaa erityiseen tukeen kuuluvan oppilaan erityisopetusta?
Erityiseen tukeen kuuluvaa POL 17 § mukaista erityisopetusta eli vain erityiseen tukeen kuuluvaa osa-aikaista erityisopetusta vahvempaa erityisopetusta on kelpoinen antamaan 1) erityisluokanopettaja ja 2) erityisopettajan kelpoisuuden omaava aineenopettaja omassa oppiaineessaan. (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista 8 § 2mom.)
Niissä oppiaineissa, joissa oppilas ei tarvitse erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta, on opetusta kelpoinen antamaan luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja, aina riippuen siitä, mitä opetusta oppilaalle annetaan. Luokanopetusta antaa luokanopettaja, aineenopetusta aineenopettaja ja osa-aikaista erityisopetusta erityisopettaja. Opettajalta vaadittava kelpoisuus määräytyy sen mukaan, mitä opetusta oppilaalle annetaan.
Mitä eroa on eriyttämisellä ja yksilöllistämisellä?
Eriyttäminen kuuluu jokaisen opettajan työhön ja sisältää erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja oman opetuksen muokkaamista erilaisten oppilaiden ja opetusryhmien tarpeisiin. Eriyttäminen voi koskea ohjeita, oppituntien rakennetta, tapaa opettaa, toiminnallisuuden muotoja ja määrää, kotitehtävien määrää ja laatua, jne. Eriyttämistä tehdään sekä yleisopetuksessa että kaikilla tuen portailla. Oppiaineiden oppimäärä säilyy yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisena. Eriyttämistä ei tarvitse kirjata oppilaan tuen asiakirjoihin.
Yksilöllistäminen tarkoittaa jonkun yksittäisen oppiaineen oppimäärän tavoitetason laskemista yleisopetuksen opetussuunnitelmasta ja oppilaan yksilöllisten tavoitteiden kirjaamista oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämissuunnitelmaan (HOJKS), jonka perusteella oppilaan opetus järjestetään. Tämä on mahdollista vain erityisessä tuessa ja sielläkin vasta sitten, jos oppilas ei vahvimmallakaan mahdollisella tuella eli tuon oppiaineen kokoaikaisella erityisopetuksella pysty saavuttamaan arvosanan 5 edellyttämää osaamistasoa suhteessa yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Ennen yksilöllistämistä oppilaan on pitänyt saada tehostettua tukea eli osa-aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta sekä painoalueittaista opetusta, jossa keskitytään kyseisen oppiaineen opetussuunnitelman oleellisimpiin sisältöihin eli painoalueisiin. Jos tämä ei riitä, oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös ja jatketaan painoalueittain opiskelua kokoaikaisessa erityisopetuksessa. Vasta jos tälläkään tuella ei saavuteta arvosanan 5 edellyttämää osaamistasoa, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Yksilöllistäminen voi vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin ja siksi yksilöllistäminen on viimesijainen toimenpide. Yksilöllistäminen koskee vain pientä osaa erityisen tuen oppilaista.
Pitääkö oppilaan aina saada yksilöllistetyssä oppiaineessa osa-aikaista erityisopetusta vahvempaa erityisopetusta?
Kyllä. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Yksilöllistäminen ei ole tuen muoto, vaan oppimäärän vaatimustason laskemista. Oppilaan tuen tarve ei laske, vaikka vaatimustasoa lasketaan. Oppilaalla on yksilöllistetyissä oppiaineissa oikeus perusopetuslain 17 §:n mukaiseen erityiseen tukeen sisältyvään erityisopetukseen, hänelle tehdyn erityisen tuen päätöksen mukaisesti.
Milloin yksilöllistäminen voidaan tehdä?
Oppimäärä yksilöllistetään silloin, kun oppilas ei annetusta osa-aikaista erityisopetusta vahvemmasta erityisopetuksesta eli kokoaikaisesta erityisopetuksesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, arviointiluku 2.10.2020, 6.8.2.)
Oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös ennen oppiaineen yksilöllistämistä, ja oppilaalla on oikeus saada kokoaikaista erityisopetusta erityisen tuen päätöksen vuoksi sekä ennen yksilöllistämistä että sen jälkeen. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa.
Voiko luokanopettaja, aineenopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja opettaa yksilöllistettyä oppiainetta?
Ei voi. Kun osa-aikaista erityisopetusta vahvempikaan erityisopetus ei riitä siihen, että oppilas saavuttaisi arvosanan 5 edellyttämän osaamistason, oppilaan kyseisen oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää eli laskea tavoitetasoa. Yksilöllistäminen ei poista vahvimman tuen tarvetta, päinvastoin.
Oppilas tarvitsee edelleen kokoaikaisen erityisopetuksen yksilöllistetyssä oppiaineessa. Oppilailla, joilla on yksilöllistettyjä oppiaineita, on kaikkein suurin tuen tarve.
Luokanopettaja ja aineenopettaja voivat antaa kyseiselle oppilaalle luokan- ja aineenopetusta niissä aineissa, joissa oppilas ei tarvitse erityisopetusta. Laaja-alainen erityisopettaja voi antaa osa-aikaista erityisopetusta niissä aineissa, joita ei ole yksilöllistetty, ja joissa tarvitaan osa-aikaista erityisopetusta.
Millä perusteella oppilaalle voidaan tehdä erityisen tuen päätös?
Erityisessä tuessa ainut uusi tukimuoto, johon oppilas on oikeutettu, on osa-aikaista erityisopetusta vahvempi erityisopetus eli periaatteessa kokoaikainen erityisopetus. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä sillä perusteella, että aiemmin annettu osa-aikainen erityisopetus ja muu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävää. Oppilaalle ei tule tehdä erityisen tuen päätöstä siksi, että halutaan yksilöllistää jonkin oppiaineen oppimäärä, vaan tätä harkitaan vasta oppilaan jo saatua erityistä tukea eli siihen kuuluvaa kokoaikaista erityisopetusta.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen on viimesijainen toimenpide eikä itsessään varsinainen tukimuoto. Se voi vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin. Yksilöllistämistä ei pidä tehdä ennen kuin oppilas on saanut myös osa-aikaista erityisopetusta vahvempaa erityisopetusta, eli vahvinta mahdollista tukea, eikä silti onnistu saavuttamaan arvosanan 5 edellyttämää osaamistasoa.
Oppilaan on pitänyt saada erityistä tukea ennen kuin harkitaan oppimäärän yksilöllistämistä. Siksi oppilaalle ei pidä tehdä erityisen tuen päätöstä sillä perusteella, että halutaan yksilöllistää jonkin oppiaineen oppimäärä. Yksilöllistämistä harkitaan vasta, kun oppilas on jo saanut erityiseen tukeen kuuluvaa kokoaikaista erityisopetusta, ja yksilöllistämisestä tehdään myöhemmin oma päätöksensä.
Yksilöllistämispäätöksen jälkeen oppilaan on jatkossakin saatava vahvinta mahdollista tukea, koska oppimisvaikeudet eivät poistu tavoitetasoa laskemalla, vaan oppilaan tarve ja oikeus kokoaikaiseen erityisopetukseen jatkuu.
Miten erityisen tuen oppilaan kokoaikainen erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä yleisopetuksen luokalla?
Erityisen tuen oppilaan kokoaikainen erityisopetus voidaan järjestää perusopetuslain mukaan muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Jos oppilaalla on edellytyksiä opiskella muun opetuksen yhteydessä myös niissä oppiaineissa, joissa hänellä on erityisen tuen tarve, silloin opetus pitää järjestää yhteisopettajuutena niin, että ryhmää opettaa luokanopettaja tai aineenopettaja ja samanaikaisopetuksena kokoaikaista erityisopetusta saavaa oppilasta erityisluokanopettaja.
Mikä on laaja-alaisten erityisopettajien työnkuva yläasteella?
Laaja-alaiset erityisopettajat antavat osa-aikaista erityisopetusta sitä tarvitseville yleisen ja tehostetun tuen oppilaille ja niille erityisen tuen oppilaille, jotka sitä tarvitsevat sellaisessa oppiaineessa, jossa oppilaalla ei ole erityisen tuen tarvetta. Näissä oppiaineissa päävastuu opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista on kuitenkin aina aineenopettajalla.
Laaja-alaiset erityisopettajat eivät siis vastaa kokonaisten oppiaineiden opetuksesta tai arvioinnista. Laaja-alainen erityisopettaja tukee aineenopettajia opetuksen suunnittelussa ja tuen antamisessa sekä mm. pedagogisten asiakirjojen laatimisessa.
Voiko laaja-alainen erityisopettaja opettaa kokoaikaista erityisopetusta?
Pääsääntöisesti ei voi. Laaja-alainen erityisopettaja ei ole yksin vastuussa kokonaisten oppiaineiden opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta tai arvioinnista. Laaja-alainen erityisopettaja vastaa osa-aikaisesta erityisopetuksesta ja tekee yhteistyötä eri luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa.
Jos laaja-alainen erityisopettaja on aineenopettajataustainen, tilanne on eri. Hänellä on kelpoisuus antaa kokoaikaista erityisopetusta tässä oppiaineessa.
Kuitenkin, jos opettaja on palkattu laaja-alaisen erityisopettajan virkaan, hänellä pitää olla oikeus keskittyä osa-aikaisen erityisopetuksen antamiseen. Kokoaikaiseen erityisopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen palkatuilla on erilaiset palvelussuhteen ehdot.
Onko erityisluokanopettaja OAJ:n mielestä kelpoisempi antamaan erityisen tuen oppilaalle kokoaikaista erityisopetusta kuin laaja-alainen erityisopettaja?
Kyse ei ole OAJ:n mielipiteestä, vaan voimassa olevasta lainsäädännöstä. Perusopetuslaissa määrätään, että sekä rehtorien että opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kelpoisuuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Lakeja ja asetuksia on noudatettava kaikessa viranomaistoiminnassa, jota myös opetus on.
Kuka päättää erityisopettajien kelpoisuusvaatimuksista?
Perusopetuslaissa määrätään, että sekä rehtorien että opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lakien ja asetusten säätämiseen on oma lainsäädäntönsä, mutta periaatteessa päätöksentekijöinä ovat aina poliittiset päättäjät.
Jos erityisen tuen päätös on tehty käytöksen, psyykkisen oireilun ja lintsaamisen takia, miten erityisopetus kuuluu järjestää?
Koulussa erityisen tuen status ei tuo oppilaalle muita uusia tukimuotoja kuin mahdollisuuden opiskella erityisluokalla tai saada erityisluokanopettajan samanaikaisopetusta kokoaikaisesti. Erityinen tuki kuuluu aina järjestää oppilaalle, jolla on erityisen tuen päätös niin, että oppilas saa tätä tukimuotoa. Jos tälle tukitoimelle ei ole tarvetta, ei erityisen tuen päätöksellekään ole tarvetta. Erityisen tuen päätös ei itsessään auta oppilasta käytöksen ongelmissa, psyykkisessä oireilussa tai lintsaamisessa.
Esimerkiksi psykologin tai kuraattorin tukeen oppilas on oikeutettu ilman erityisen tuen päätöstäkin. Monesti erityisen tuen päätös tehdään käytöksellään oireilevalle oppilaalle, jotta oppilas saisi opiskella pienemmässä luokassa, jolloin päätös on perusteltu erityisluokkapaikan takia. OAJ:n selvityksessä yhtenä suurimmista huolista nousi esiin juuri käytöksellä oireilevien oppilaiden integroiminen isoihin yleisopetuksen ryhmiin ilman tukea.