Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan koulutuksen rahoitus on muissa OECD-maissa keskimäärin kasvanut, mutta Suomessa heikentynyt. Suomi ei tule nykyisillä toimilla saavuttamaan tavoitettaan siitä, että puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. OAJ peräänkuuluttaa päättäjiltä suunnanmuutosta.

Petteri Orpon hallituksen kausi on nyt puolessa välissä. On aika tarkastella, miten koulutuksen rahoitus on kehittynyt hallituskauden aikana. Iso kuva on karu: tähänastisilla päätöksillä koulutukseen on lisätty rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa, mutta vastapainona ovat kipeät koulutusleikkaukset, jotka nousevat lähes 800 miljoonaan euroon. Hallituksen toimet tekevät siis koulutuksen rahoitukseen jopa noin puolen miljardin euron loven.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistymässä vuonna 2017 laaditun korkeakouluvision päivitystyö. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta määrittävässä visiotyössä on kiinnitettävä huomio koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Sivista pitävät tärkeänä, että visiotyö käynnistyy yhteistyönä kaikkien osapuolten välillä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on kasvanut ja opetushenkilöstön määrä pienentynyt samalla, kun hallinnollinen työ ja kilpailu rahoituksesta ovat lisääntyneet. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kokee silti työnsä merkityksellisenä ja ammattikorkeakoulut hyvinä työpaikkoina. Tulokset selviävät 31.10. julkaistusta Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteisestä Kiviä ja keitaita 4.0 -tutkimusraportista.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ peräänkuuluttaa hallituksen budjettiriiheltä koulutus- ja tutkimusmyönteisiä päätöksiä. Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset peruttava. Koulutuksen erityissuojeluksen on koskettava kaikkia koulutusasteita.

Jytyn jäseniä koskeva lakko pidetään Haaga-Helia, Metropolia ja Karelia-ammattikorkeakouluissa tiistaina 23.4.2024. OAJ muistuttaa, että sen jäsenet eivät tee lakonalaista työtä.

Me akavalaiset AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat olemme huolissamme suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa koetellaan ja TKI-toiminnan potentiaali jää hyödyntämättä.

Sivistan ammattikorkeakoulujen uusi sopimus tuo 1.5.2024 palkankorotuksen, joka turvaa tänä vuonna ostovoiman kehityksen. Yleiskorotus on 2,7 prosenttia ja paikallinen erä 0,4 prosenttia. Palvelussuhteen ehtoihin ei tule heikennyksiä.

Ammattikorkeakoulujen omaa työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos. Sen sisällöstä kerrotaan myöhemmin, kun se on hyväksytty liittojen päättävissä elimissä.