– Kyse ei ole yksittäisestä koulutuspoliittisesta muutoksesta, vaan periaatteellisesti merkittävästä uudistuksesta, joka rikkoo periaatteen maksuttomasta tutkintokoulutuksesta suomalaisille opiskelijoille, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Aiemmin koulutuspolitiikan yhteisenä tavoitteena on ollut luoda tutkintokoulutuksen rinnalle lyhyempiä täsmäopintoja avoimeen korkeakouluun. Ne on suunnattu aiemmin tutkinnon suorittaneille aikuisille. Nyt korkeakouluille synnytetään kannustin tarjota kokonaisia tutkintoja maksullisena.
Lakiesitys rikkoisi maksuttomuuden periaatteen
Suomalainen korkeakoulutus on rakentunut maksuttomuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon varaan. Lakiesitys merkitsisi käytännössä siirtymää kohti mallia, jossa samaa tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan sekä maksuttomana että maksullisena. Maksullisessa koulutuksessa ei käytettäisi opiskelijavalintaa, joten motivaation ja osaamisen sijaan opiskelupaikan saisi rahalla.
– Lakiesitys tekisi avoimen kautta tutkintoa suorittavista opiskelijoista asiakkaita. Tämä näkyisi todennäköisesti negatiivisesti opetushenkilöstön arjessa sekä koulutuksen laadussa, jos opiskelijat alkaisivat saada erilaista kohtelua riippuen siitä, maksavatko he koulutuksesta vai eivät, OAJ:n johtava erityisasiantuntija Hanna Tanskanen sanoo.
Hallitus vie esityksen maksullisesta tutkinnosta eduskunnan käsiteltäväksi huolimatta ohjausryhmän vastustuksesta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan (Plamper, 2026) koulutuksen maksullisuus vaikuttaa siihen, miten opiskelija suhtautuu opintoihin, mitä hän odottaa korkeakoululta ja millaisena korkeakoulun tehtävä ymmärretään. Tutkimuksen mukaan maksullisuus kaventaa ymmärrystä korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä, jolloin korkeakoulutus näyttäytyy yksilöllisenä investointina ja henkilökohtaisena hyödykkeenä pikemminkin kuin yhteisenä sivistyksellisenä, demokraattisena ja yhteiskuntaa kehittävänä instituutiona.
– Plamperin väitöskirjan mukaan lukukausimaksukeskustelussa olisi huomioitava korkeakoulutuksen hyödyt yhteiskunnalle sekä tunnistettava opiskelijan asema yhteiskunnan jäsenenä laajemmin kuin vain taloudellisesta näkökulmasta, Tanskanen jatkaa.
Uudistus on heikosti valmisteltu
Maksullista tutkintoa koskevassa lakiesityksessä on sisäisiä ristiriitoja ja oikeudellisia ongelmia esimerkiksi opiskelijoiden näkökulmasta. Henkilöstövaikutusarvioinnit puuttuvat kokonaan, ja esityksen perusteluissa myönnetään, että esimerkiksi siirtymät maksuttoman ja maksullisen koulutuksen välillä tuovat rahoituksen näkökulmasta järjestelmään pirstaleisuutta ja ennakoimattomuutta.
– Hallitus vie esityksen maksullisesta tutkinnosta eduskunnan käsiteltäväksi huolimatta ohjausryhmän vastustuksesta. Asian kiirehtimisen sijaan tarvitaan laajaa kokonaistarkastelua siitä, miten osaamis- ja koulutustasoa Suomessa todella nostetaan, Murto sanoo.
