Tuloksia haulle "Ammattikorkeakoulutus"

Suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa vallitsee paradoksi, kirjoittavat OAJ:n ja Tieteentekijöiden erityisasiantuntijat Hanna Tanskanen ja Maija Mattila. Yhtäältä tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen tärkeys tunnistetaan ja niihin halutaan panostaa, toisaalta tosi paikan tullen panostukset jäävät puolitiehen ja vastuita ladataan lisää ilman rahallisia lisäpanostuksia.

Opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään, kertoo tänään julkaistu OAJ:n tekemä Opetusalan työolobarometri. Työn määrän kasvu ja työn pirstaloituminen sekä läikkyminen vapaa-ajalle aiheuttavat opettajille työkyvyn alenemista ja työstressiä. OAJ nostaa erityisesti työn määrän vähentämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pöydälle kevään sopimusneuvotteluissa.

Ammattikorkeakoulujen tulee soveltaa laajemmin mahdollisuutta maksaa opetus- ja tutkimushenkilöstölle taulukkopalkan ylittävää palkkaa, kirjoittaa erityisasiantuntija Pasi Repo. Opetusalan sopimuksissa taulukoissa on määritelty ainoastaan vähimmäispalkka. Opettajan henkilökohtaisessa palkassa on otettava huomioon työtehtävien vaativuus, opettajan ammattitaito ja työsuoritus sekä muun muassa ammattialan ja paikkakunnan yleinen palkkataso. Mahdollisuutta pitää käyttää entistä enemmän osaavan opetushenkilöstön kannustamiseen, pitoon ja rekrytointiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti tällä viikolla yli 2000 aloituspaikan lisäämisestä korkeakouluihin ensi vuonna.  OAJ korostaa, että rahoitus opiskelijamäärän lisäyksille on saatava pysyväksi ja riittäväksi ja näin turvattava koulutuksen laatu.

Yksityisten koulujen ja oppilaitosten tuntiopettajien asemaan saatiin parannuksia Sivistan neuvottelupöydässä. Neuvottelutulos tuo muun muassa kaikille sivutoimisille tuntiopettajille oikeuden palkalliseen sairauspoissaoloon.

Nopea siirtymä etäopetukseen kuormitti korkeakoulujen henkilöstöä, mutta henkilöstön jaksamisen tukemiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi on keinoja. Tuoreen Digiä ja keitaita -tutkimuksen mukaan osalla henkilöstöstä oli vahvaakin osaamista digipedagogiikkaan, mutta kolmasosa vastaajista ei ollut käyttänyt laitteita tai ohjelmia ennen poikkeusaikaa. Lähimmän johdon tuella oli suuri merkitys henkilöstön jaksamiselle.

Olemme tilanteessa, jossa työ ja työn tekemisen muodot muuttuvat kovaa vauhtia. Koronapandemia ja etätyökokemukset herättivät oivaltamaan, että iso työn murros on jo meneillään. Mitä seuraa, jos muutoksen keskellä työntekijöiden osaamiseen ei panosteta? kysyvät erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Tuovi Manninen.

OAJ ja seitsemän muuta järjestöä ovat huolissaan keskustelusta, jossa ei tunnuta tunnistavan Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen aukkokohtia. Järjestöt listaavat avoimessa kirjeessään kuusi asiaa, joiden ratkaisemiseksi lisäraha on välttämätöntä.

Opettajan työ on huippuammatti, jossa saa tehdä merkityksellistä työtä yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Opettajuudesta saa olla ylpeä, ja opettajan ammattiin kannattaa ehdottomasti hakeutua.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat poikkeusoloissa tarvinneet opettajien tukea ja läsnäoloa ehkä enemmän kuin koskaan. Opettajilta on vaadittu paljon rohkeutta, luovuutta, uuden opettelua ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Ammattikorkeakoulun lehtori Minna Salakari kirjoittaa etäopetuksen vaatimasta digiloikkasta puolentoista vuoden poikkeusolojen jälkeen.