OAJ: Koulutuksen rahoitus jäljessä muista Pohjoismaista – koulutustaso ei nouse ilman tuntuvia lisäpanostuksia
OAJ on tyytyväinen siihen, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialat jätettiin osittain raskaiden säästöjen ja indeksileikkausten ulkopuolelle. OAJ kritisoi politiikkaa, jossa toisella kädellä annetaan, mutta toisella kädellä koulutuksen järjestämisen edellytyksiä heikennetään. Tämä vesittää tavoitteen nostaa Suomen koulutustasoa. OAJ lausui valtion talousarviosta vuodelle 2024 ja oli eduskunnan sivistysvaliokunnassa kuultavana 18.10.2023.
OAJ pitää hallitusohjelman suurena puutteena sitä, ettei siinä esitetä pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimista kasvatus- ja koulutussektorille Pohjoismaisen rahoitustason saavuttamiseksi. Suomen osalta vastaava bruttokansantuotteen osuus edellyttäisi noin 1,5 miljardin euron lisäpanostuksia.
– Hallituksen on pikaisesti laadittava pitkän aikavälin suunnitelmaa koulutuksen kokonaisrahoitustason nostamisesta kohti pohjoismaista kärkeä, jotta Suomi menestyy osaamisellaan tulevaisuudessa, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen vaatii.
Hallituksen esittämät toimenpiteet vuodelle 2024 eivät riitä nostamaan koulutustasoa
OAJ katsoo, etteivät hallituksen toimenpiteet vuodelle 2024 ole riittäviä nostamaan koulutustasoa. Tavoitteen toteuttaminen edellyttäisi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäksi myös satsauksia, joilla varmistetaan laadukas oppiminen jokaisella koulutusasteella.
Varhaiskasvatuksen esi- ja perusopetuksen osalta tasa-arvorahoitus ensi vuodelle on 65 miljoonaa euroa, mikä on hyvä asia, mutta yhdessä vuodessa ei vielä ihmeitä tehdä. Julkisen talouden suunnitelman mukaan summa tulee kuitenkin vaihtelemaan 25–75 miljoonan euron välillä eri vuosina.
– Tasa-arvorahoituksen pitäisi olla vakaa ja kohdistua neljälle vuodelle kerrallaan eikä hallituksen nyt suunnittelemaa joka vuotista hankehumppaa, jossa euromäärät vaihtelevat. Lisäksi perusopetuksen oppimisen tuen uudistaminen vuosina 2024 ja 2025 vaatii arviomme mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin siihen on nyt varattu, Lahtinen toteaa.
Toisen asteen tukea kehitetään ensi vuonna kymmenellä miljoonalla. Sen sijaan, että rahoitus käytettäisiin yleiseen kehittämiseen tulisi se OAJ:n mielestä suunnata konkretiaan, kuten opettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien sekä lähi- että tukiopetuksen ja erityisopetuksen lisäämiseen.
Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ollaan yliopistoille myöntämässä 1,7 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 10 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus on kuitenkin selvästi vähemmän kuin leikkaukset, joita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen samanaikaisesti tehdään. Korkeakoulujen rahoitus vähenee yhteensä 19 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 42 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027. Ammattikorkeakouluissa leikkaukset ovat yhteensä 29,5 miljoonaa euroa ja yliopistoissa 12,5 miljoonaa euroa.
– Opiskelijamäärän kasvattaminen on siis mahdoton tehtävä. Mikäli korkeakoulut lisäävät aloituspaikkoja tilanteessa, jossa niiden perusrahoitus on riittämätöntä, tarkoittaa se opiskelijoille ja opettajille esimerkiksi suuria ryhmiä, etäopiskelua tai pelkkiä kirjatenttejä. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkinto tuotetaan jo nyt 40–50 prosenttia pienemmällä rahoituksella kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Opetuksen laadusta ei voida enää puhua ja opettajien jaksaminen on ollut jo pitkään koetuksella, toteaa Lahtinen.
Korkeakoulutetuille osaajille on monilla aloilla tarvetta ja varsinkin varhaiskasvatuksen opettajista on opetusalalla huutava pula. Koulutusmäärät ovat olleet pitkään liian matalat ja tarve pedagogisesti laadukkaalle varhaiskasvatukselle on suuri. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että joka vuosi on koulutettava vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Yliopistoille suunnattu 1,7 miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseen ei riitä tavoitteen toteutumiseen, vaikka koko summa ohjattaisiin varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.
– Hallitukselta tarvitaan nyt vahvaa näyttöä siitä, että varhaiskasvatuksen opettajia ja heidän tekemäänsä työtä arvostetaan. Jo ensi vuodesta lähtien on toteutettava lupaus siitä, että joka vuosi on koulutettava vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Se vaatii 2–3 miljoonaa euroa rahoitusta yliopistoille aloituspaikkoihin vuonna 2024, OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko korostaa.
Vuoden 2024 talousarvion perusteella on syytä olla huolissaan siitä, onko hallitus jo ensimmäisien kuukausien aikana luopunut hallitusohjelman tavoitteesta nostaa Suomen koulutustasoa.
– Hallituksen on pikaisesti laadittava pitkän aikavälin suunnitelma siitä, kuinka korkeakoulutettujen määrä nostetaan puoleen ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä ja kuinka tämä rahoitetaan, vaatii Alanko
TKI-rahoitusta kohdennettava myös korkeakoulujen perusrahoitukseen
Hallituksen tavoitteena on Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on kunnianhimoinen ja tavoitteeseen kohdennetaan ensi vuonna 280 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 valtion osuuden on tarkoitus olla 3,5 miljardia euroa. Lisäksi hallitus käynnistää tohtorikoulutuspilotit, joihin suunnataan vuonna 2024 rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan vuosina 2024–2027 tohtorikoulutuspilotteihin suunnataan 262 miljoonaa euroa.
Hallituksen talousarvioesityksestä unohdettiin kuitenkin kokonaan korkeakoulujen perusrahoituksen merkitys, vaikka hallitusohjelman mukaan erityisesti alkuvaiheessa rahoituksella tuli huolehtia korkeakoulujen perusrahoituksesta. OAJ pitää kestämättömänä, jos TKI-rahoituksella ei kasvateta korkeakoulujen perusrahoitusta. Vain turvaamalla riittävä korkeakoulujen perusrahoitus voidaan varmistaa, että uusia osaajia koulutetaan ja uusia ideoita syntyy.
– Erityisesti ammattikorkeakoulutuksen kannalta huolestuttaa kanavoituuko rahaa riittävästi ammattikorkeakoulujen tekemään yritysyhteistyöhön. Moni liikeidea yrityksissä jää syntymättä, jos ammattikorkeakoulujen soveltavaan tutkimukseen ei pystytä tukeutumaan, korostaa Alanko.
Tällä hetkellä tutkimusrahoitusta jaetaan ja haetaan monista eri rahoituslähteistä. Hakuihin käytetään korkeakouluissa kohtuuttoman paljon aikaa ja rahoituksen epävarmuus kasvattaa myös pätkätyösuhteissa olevan henkilöstön osuutta.
OAJ toi sivistysvaliokunnalle esille myös muun muassa vaatimukset vapaan sivistystyön leikkausten ja aikuiskoulutustuen perumisesta sekä opettajarekisterin perustamisesta. OAJ oli keskiviikkona kuultavana myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoituksesta. Perjantaina kuulemiset jatkuvat lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.
Lue koko lausunto
Lue koulutuksen rahoituksesta laajemmin