• logo
  • logo
Koulutuksen rahoitus

Koulutusleikkaukset

Kuvituskuva

OAJ vastustaa kaikkia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ja taistelee sen puolesta, että koulutus nähdään investointina. Siihen panostaminen maksaa itsensä monin verroin takaisin. Koulutusinvestoinnit edistävät yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia, kiihdyttävät talouskasvua ja parantavat työllisyyttä.

Kasvatus ja koulutus luovat jokaiselle edellytyksiä hyvän elämän rakentamiseen ja itsensä toteuttamiseen. Ne ovat sivistysyhteiskunnan kivijalka.

Leikkauksilla ja lomautuksilla on pitkät jäljet, joten toimimme sen puolesta, etteivät koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalaan kohdistetut leikkaukset vaaranna kansalaisten oikeuksia yhtäläiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

Koulutuksesta leikattu 2 miljardia vuosina 2012–2019

Koulutuksesta on leikattu yli 2 miljardia euroa vuosina 2012–2019. Suorien leikkausten lisäksi on toimeenpantu uudistuksia ilman riittävää rahoitusta sekä lykätty välttämättömien uudistusten toimeenpanoa säästösyistä.

Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää panostamatta koulutukseen.

Jotta leikkausten vahingolliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman lyhytkestoisiksi, OAJ toimii sen puolesta, että rahoitustasoa nostetaan pikaisesti. Valtavaa rahoitusvajetta ei paikata kuitenkaan hetkessä, minkä vuoksi koulutus tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle. Kasvuohjelmassa on hahmoteltava tavoitetila ja askelmerkit siitä, miten tavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä.

Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää panostamatta koulutukseen.

Koulutus tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle. Kasvuohjelmassa on hahmoteltava tavoitetila ja askelmerkit sen saavuttamiseksi seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä. OAJ:n ehdotukset koulutuksen rahoituksen kehittämiseksi on koottu julkaisuun Koulutuksen rahoitus kuntoon.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.

Esi- ja perusopetus

Esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 517 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen rahoitus on laskenut 709 miljoonasta eurosta (2012) 601 miljoonaan euroon (2019). Rahoituksen reaaliarvo on kutistunut 148 miljoonaa euroa.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt 23 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017.

Tämä tarkoittaa kokonaisbudjetissa noin 436 miljoonan euron vähennystä suhteessa siihen, että yksikköhinta olisi pidetty reaalitasoisesti samana.

Korkeakoulutus

Korkeakoulutuksen perusrahoitus on pienentynyt.

Reaaliarvoltaan ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on kutistunut 224 miljoonaa euroa ja yliopistojen 300* miljoonaa euroa vuodesta 2011 vuoteen 2019.

 

  • Luvut on koottu maaliskuussa 2019. Lue lisää OAJ:n näkemyksiä koulutuksen rahoituksen kohentamisesta julkaisusta Koulutuksen rahoitus kuntoon .
  • Tekstiin on tehty yliopistojen rahoitusta koskeva korjaus 25.3. Summa oli virheellisen alv-kompensaatiota koskeneen laskelman vuoksi todellista suurempi.  

Satsaus koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen

Jatkuvat kasvatus- ja koulutusleikkaukset vaikuttavat koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen.

OAJ korostaa, että Suomen kilpailukyky rakentuu koulutetun henkilöstön varaan: satsaus koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen.

Tiukka ei henkilöstöleikkauksille

Leikkaukset aiheuttavat paineita koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisille.

Henkilöstövähennykset aiheuttavat sen, että yhä pienempi joukko on jakamassa työtaakkaa koulutuksen arjessa. Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen heikkenevät, ja aikaa opetukseen ja oppijoiden kohtaamiseen on aiempaa vähemmän.

OAJ vaikuttaa siihen, että kelpoisuusvaatimuksista pidetään kiinni myös käytännössä. Taistelemme sen puolesta, ettei opettajan työtä korvata halvemmalla ja heikommin koulutetulla työvoimalla.

Vaadimme, että jokaisella työpaikalla on riittävä määrä koulutettuja opettajia suhteessa oppijoiden määrään ja että opettajien oikeutta osaamisen kehittämiseen ei heikennetä esimerkiksi sijaiskielloilla.

Leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa

OAJ vaikuttaa myös ennakolta poliittisiin päättäjiin. Korostamme, että koulutus on investointi eikä menoerä, joten kasvatus- ja koulutusleikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa.

Vaadimme, että koulutuksen rahoituksesta nykyistä suurempi osa käytetään opetukseen, ei seiniin tai oheispalveluihin.

Lomautus ei ole säästökeino

Lomautusten käyttö säästökeinona on vähentynyt viime vuosina. Monessa kunnassa on huomattu, että itse asiassa lomautukset aiheuttavat sairauspoissaolojen lisääntymisen vuoksi enemmän kustannuksia kuin varsinaisia säästöjä.

OAJ vaikuttaa koulutusta koskevan lainsäädännön muuttamiseen siten, että henkilöstön lomauttaminen säästökeinona ei enää ole mahdollista.

Koulutusinvestoinneista vauhtia talouskasvulle

Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan koulutus edistää paitsi yksilöiden myös koko yhteiskunnan taloudellista menestystä. Näemme koulutuksen investointina, joka vaikuttaa sekä yksilöön että laajemmin koko yhteiskuntaan. Tämän vuoksi koulutusta tulee leikkausten sijaan tukea.

Politiikan tueksi tarvittava tieto koulutusinvestointien talouskasvua kiihdyttävästä vaikutuksesta on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan. Siksi olemme koonneet yhteen suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa, jossa käsitellään koulutusinvestointien hyötyjä yksilölle ja koko yhteiskunnalle sekä koulutukseen kohdistuneiden resurssileikkausten haitallisia vaikutuksia.

Tutkimuksia koulutuksen vaikuttavuudesta

Laman lapset – talouslaman vaikutukset lasten myöhempään selviytymiseen. Hankkeessa tutkitaan 1990-luvun laman vaikutuksia lasten myöhempään sairastavuuteen, palveluiden käyttöön ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Hankkeessa on ilmestynyt artikkeli, jonka mukaan mm. leikkaukset ja opettajan motivaation aleneminen ennustavat lapsen myöhempää psykiatristen palvelujen tarvetta.

Huurre, S., Santalahti, P., Kiviruusu, O. & Solantaus, T. 2014: Economic Recession, Teacher-Reported Cuts to School Resources, and Children's Economic and Psychiatric Problems in Young Adulthood

Tieto- ja arviointikatsauksessa kuvataan lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä politiikkatoimia ja kootaan yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta. Peruskoulun oppilashuolto ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä.

Valtioneuvoston kanslia 2013: Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä?

Missä määrin on perusteita tarkastella perheitä ja lapsia tukevia palveluja sosiaalisina investointeina, joihin panostamalla voidaan välttää suurempia julkisia kustannuksia korjaavista toimenpiteistä. Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien tukeminen nousee vahvimmin esille. Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on tulosten mukaan hyvin korkea erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla.

Sipilä, S., Österbacka, E. 2013: Enemmän ehkäisyä, vähemmän korjailua?

Tutkimuksia varhaiskasvatuksen taloudellisista vaikutuksista yhteiskunnassa. Yhden dollarin investointi varhaiskasvatukseen tuo seitsemän dollarin hyödyn yhteiskunnalle.

Heckman, J.: Invest in Early Childhood Development: Reduce Deficits, Strengthen the Economy


Varhaiskasvatuksen laajoista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä.

Early Childhood Education and Care

Olemassa oleva tietopohja viittaa siihen, että koulutus on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, mutta Euroopan komission teettämät laskelmat perustuvat vuoden 1990 tilanteeseen. Laskelmien päivittäminen sekä täydentäminen näiltä osin olisi varsin tarpeellista.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA 2005: Mistä talouskasvu syntyy?


Sijoitukset koulutukseen kannattavat ja paremmilla resursseilla nostetaan koulutuksen laatua oppimistuloksilla mitattuna. Myös taloudellinen kasvu on tutkimustulosten mukaan ollut korkeampaa niissä maissa, joissa perusopetuksen aikaiset oppimistulokset ovat olleet parempia.

Ouakrim-Soivio, N., Rinkinen, A. & Karjalainen, T. (toim.): Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 8:2015 s. 54–57: Tulevaisuuden peruskoulu


Koulutuksen taloustieteessä on tutkittu varsin paljon koulutuksen vaikutuksia yksilön myöhempään tulotasoon.

Ks. esim. Koerselman, K. & Uusitalo, R. 2013: The risk and return of human capital investments


Koulutuksen ei-rahallisia vaikutuksia yksilön elämään (mm. työssä viihtymiseen, työllisyyteen, päätöksentekokykyyn jne.).

Journal of Economic Perspectives Vol. 25 No. 1: Priceless: The Nonpecuniary Benefits of Schooling

Ruotsalaiseen aineistoon perustuvat tutkimuksen mukaan pienemmällä luokkakoolla on vaikutusta oppilaan kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin kykyihin ja se parantaa oppimistuloksia. Pienellä luokkakoolla on vaikutuksia myös opintojen loppuunsaattamiseen sekä ansioihin myöhemmällä iällä.

The Quarterly Journal of Economics 2013, 128 (1): Long-Term Effects of Class Size


Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan pienistä opetusryhmistä saatavat hyödyt ovat suurempia kuin niistä aiheutuneet kustannukset.

Ouakrim-Soivio, N., Rinkinen, A. & Karjalainen, T. (toim.): Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 8:2015 s. 52: Tulevaisuuden peruskoulu

Tietoja opettajien lukumääristä, pätevyyksistä, ikärakenteesta ym.

Opetushallitus 2014: Opettajat Suomessa 2013

Laaja tilastollinen kuvaus koko suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta ja suunnasta esiopetuksesta korkea-asteen koulutukseen.

Opetushallitus 2014: Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2014

Jaa