Koulutus on Suomen menestyksen ja talouskasvun pääasia

Suomen hallitus etsii ennen huhtikuussa pidettävää hallituksen puoliväliriihtä toimia, joilla Suomen talous saadaan kasvuun. OAJ esittää ratkaisuksi koulutukseen panostamista, sillä osaaminen on Suomen menestyksen kulmakivi. Suomella ei ole varaa koulutusleikkauksiin.

Petteri Orpon hallituksen kevään puoliväliriihi on nimetty kasvuriiheksi, sillä sen yhteydessä etsitään keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

–Me haluamme, että Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa. Se ei onnistu ilman panostuksia koulutukseen ja koko koulutusketjuun. Koulutuksesta ei puoliväliriihessä pidä leikata euron euroa miltään koulutusasteelta. Suomi tarvitsee koulutukseen pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, jolla turvataan riittävät resurssit ikäluokkien pienentyessä. Parlamentaarisen suunnitelman käynnistämisestä tulee tehdä päätös puoliväliriihessä, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korostaa.

–Kun päiväkodeilla, kouluilla, oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on riittävät resurssit, on opetushenkilökunnalla aikaa kohdata lapset, nuoret ja opiskelijat. Se on avain oppimistulosten parantamiseen ja koulutustason nostoon kohti maailman kärkeä, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen jatkaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen merkitys on näinä aikoina erityisen suuri. Koulutuksen avulla voidaan myös turvata sivistys ja demokratia sekä ratkoa aikamme isoja haasteita.

–OAJ:n Educa-messuilla järjestämässä kuntavaalitentissä kaikki kahdeksan isoimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kannattivat opettajanimikkeen suojaamista. Tämä tulee toteuttaa viipymättä. Enemmistö kannatti myös opettajarekisteriä, jonka valmistelun jatkamisesta on päätettävä puoliväliriihessä, Murto edellyttää.

Neljä OAJ:n esittämää toimea kestävän kasvun turvaamiseen

1. Osaamistason ja koulutustason nosto tarvitsee pitkäjänteisen suunnitelman

Nuorten oppimistulokset ovat 2000-luvulla laskeneet ja korkeakoulutettujen määrä on laahannut Suomessa lähes paikallaan. Suunnan kääntäminen edellyttää panostuksia kaikille koulutusasteille. Lasten perustaitoja on vahvistettava jo päiväkodista lähtien ja perusopetuksen yhdenvertaisuutta on parannettava. Osaamistason ja koulutustason kasvattamiselle on laadittava suunnitelma, jonka yhteydessä eduskuntapuolueet sitoutuvat myös rahoituksen lisäämiseen.

2. Ammatillisten oppilaitosten potentiaali on tunnistettava työllisyyspalveluissa

Ammatillisten oppilaitosten opettajilla on ensikäden tietoa alueen yritysten työvoimantarpeesta. Ammatillisen koulutuksen avulla lyhennetään ja vähennetään erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työttömyysjaksoja. Myös valtaosa yrittäjistä on taustaltaan ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Tämä kaikki on tunnistettava myös kuntien työllisyyspalveluissa. Siksi valtion on edellytettävä oppilaitosten ja työ- ja elinkeinopalveluiden yhteistyötä.  

3. Korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä tarvitaan lisää

Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä tekemä tutkimus ja kehittämistoiminta ovat polttoainetta talouskasvulle. Koko korkeakoulukenttää ei kuitenkaan tällä hetkellä osata hyödyntää. Yhteistyötä on vahvistettava esimerkiksi sillä, että alue- ja omistajuusstrategiat valmistellaan yhteistyössä kuntien, korkeakoulujen ja työelämän kesken. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä yritysten välistä yhteistyötä voisi vahvistaa myös verokannustimin.

4. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava

Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitusta on kohdentamatta yhteensä 290 miljoonaa euroa tuleville kahdelle vuodelle. Tämä rahoitus tulisi käyttää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen, jotta niissä voidaan harjoittaa pitkäjänteistä tukimusta ja koulutusta.

Lue OAJ:n toimittamista esityksistä laajemmin

Uusimmat uutiset ja tiedotteet