Orpon hallitus valmistelee merkittävää koulutusleikkausta, jolla on laajoja vaikutuksia maahanmuuttotaustaisten henkilöiden koulutuksen saatavuuteen. Hallitus uudistaa parhaillaan sekä kotoutumislakia että lakia vapaasta sivistystyöstä.
Lisäksi viime kehysriihessä tehty päätös kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien indeksijarrun kiristämisestä heikentää kuntien mahdollisuuksia rahoittaa koulutusta. Indeksijarrun kiristäminen 2,8 prosenttiyksikköön vuonna 2027 kohdistuu todennäköisesti perusopetukseen, varhaiskasvatukseen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kuntatuen tasoon.
Kotoutumisen onnistuminen edellyttää laadukasta opetusta
Hallitus on jo aiemmin linjannut, että kotoutumiskoulutus järjestetään pääsääntöisesti kilpailutettuna työvoimakoulutuksena. OAJ:n tavoitteena olisi ollut siirtää kotoutumiskoulutus osaksi koulutusjärjestelmää opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, jotta koulutuksen laatu voitaisiin varmistaa esimerkiksi pätevien opettajien, riittävän oppimisen tuen ja opinto-ohjauksen avulla.
– Ennen näitä linjauksia hallituksen olisi kannattanut tehdä riippumaton selvitys eri kotoutumiskoulutusten laadusta ja vaikuttavuudesta. Päätösten olisi pitänyt perustua tämän selvityksen tuloksiin. Jos yksityiset palveluntarjoajat alkavat korvata opistoja kotouttamispalveluiden järjestäjinä, meillä ei enää ole näkymää niiden toimintaan tai takeita palveluiden laadusta, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.
Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on kotoutumiskoulutusten rahoituksen yksikanavaistaminen. Ajatus on sinänsä kannatettava, mutta uudistuksen taustalla on lähes 50 miljoonan euron säästötavoite maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä.
Uudistus uhkaa opistoja ja opettajien työpaikkoja
Kansanopistojen toiminta vaarantuu laajasti – ei pelkästään maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden osalta, vaan yleisemmin erityisesti pienemmillä paikkakunnilla asuvien koulutusmahdollisuuksien kaventuessa. Useilla alueilla aikuisten perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä vapaan sivistystyön koulutukset voivat vähentyä tai jopa loppua kokonaan kotoutumiskoulutusten ohella. Samalla menetetään merkittävä määrä pitkäjänteisesti kehitettyä pedagogista osaamista.
Maahanmuuttotaustaisten näkökulmasta koulutustarjonnan supistuminen tarkoittaa pidempiä odotusaikoja koulutukseen pääsyssä, mikä viivästyttää kotoutumista ja työllistymistä. Samalla syrjäytymisen riski kasvaa, mikä voi tulla yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä kalliiksi.
– Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, ja kotoutumisen keskeinen edellytys on kielen oppiminen. Paras tae tälle olisi se, että kotouttamispalveluiden opetuksesta vastaisivat kelpoiset opettajat. Nyt kuntien ja opistojen talouteen kohdistuvat leikkaukset muodostavat merkittävän riskin sekä palveluiden laadulle että vapaan sivistystyön opistoverkostolle, Lyhykäinen summaa.