Vapaa sivistystyö on keskeinen aikuisten koulutuksen, hyvinvoinnin ja osallisuuden tarjoaja. Järjestelmän uudistamisen lähtökohtana on oltava toiminnan vaikuttavuuden vahvistaminen, ei säästäminen.

Milla von Weissenbergin työn tähtihetkiä ovat ne, kun oppilas alkaa käyttää musiikkia itseilmaisun välineenä. Hän toivoo, että taiteen perusopetus olisi yhä useamman ulottuvilla. Ilman valtion lisärahoitusta se ei onnistu.

Hallituksen leikkaukset kotoutumiskoulutukseen ja kuntien valtionosuuksiin kohdistuva indeksijarru heikentävät vapaan sivistystyön opistojen rahoituspohjaa.

Petteri Orpon hallituksen kausi on nyt puolessa välissä. On aika tarkastella, miten koulutuksen rahoitus on kehittynyt hallituskauden aikana. Iso kuva on karu: tähänastisilla päätöksillä koulutukseen on lisätty rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa, mutta vastapainona ovat kipeät koulutusleikkaukset, jotka nousevat lähes 800 miljoonaan euroon. Hallituksen toimet tekevät siis koulutuksen rahoitukseen jopa noin puolen miljardin euron loven.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Kansalaisopistojen liitto KoL:n teettämän kyselyn mukaan neljänneksessä kansalaisopistoja on vuonna 2024 ollut tai on tulossa yt- tai muutosneuvottelut. Samaan aikaan opetustuntien ja henkilöstön määrä vähenee ja kurssimaksut kasvavat.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kysely paljastaa, että kuntapäättäjillä on paljon valtaa oman kuntansa koulutusasioihin. Kyselyn mukaan 59 prosenttia kuntapäättäjistä on valmiita karsimaan kouluverkkoa, jos sillä voitaisiin tarjota nykyistä parempi opetuksen laatu ja saatavuus.

Taiteen perusopetuksessa rakennetaan Suomen taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta. Osaavan opettajan johdolla tapahtuva yhdessä tekeminen ja omien tavoitteiden pitkäjänteinen tavoittelu hyödyttävät niitäkin, joille musisointi jää harrastukseksi. Sen tietää sellonsoiton opettaja ja varhaisiän musiikkikasvattaja Maija Alén. Hän toivoo kevään sopimusneuvotteluista tulosta, joka huomioisi työssä ja sen vaativuudessa tapahtuneet muutokset.

Vain joka kymmenes opettaja on täysin sitä mieltä, että hänen ammattitaitoaan ja työtään arvostetaan yhteiskunnassa, selviää OAJ:n kyselystä. Tämän arvostusvajeen paikkaamiseen tarvitaan pitkäjänteistä resurssien vahvistamista, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. Hän korostaa OAJ:n merkitystä edessä olevien yhteiskunnallisten muutosten ennakoijana ja laadukkaan koulutusjärjestelmän turvaajana.

Työmarkkina- ja koulutusalan järjestöt vaativat maan hallitusta perääntymään kaavailluista leikkauksista, jotka koskisivat kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia. Toteutuessaan leikkaukset vaarantaisivat oppilaitosverkoston kattavuuden.

OAJ:n puheenjohtaja pitää hallituksen työelämälainsäädäntöön kaavailemia muutoksia rajuina. Heikennykset osuvat kipeimmin heihin, jotka jo ennestään ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Hyviä koulutuskirjauksia hallitusohjelmasta löytyy. Erityisen tyytyväinen OAJ on oppimisen tuen uudistamisesta. Pitkän tähtäimen suunnitelma koulutuksen perusrahoituksen vahvistamiseksi jäi uupumaan.