Omakohtainen pianonsoitto liikuttaa opettajankin kyyneliin

Milla von Weissenbergin työn tähtihetkiä ovat ne, kun oppilas alkaa käyttää musiikkia itseilmaisun välineenä. Hän toivoo, että taiteen perusopetus olisi yhä useamman ulottuvilla. Ilman valtion lisärahoitusta se ei onnistu.

Musiikissa on valtava voima, sanoo pianonsoiton lehtori Milla von Weissenberg. Hän haluaa opettaessaan jakaa eteenpäin elämyksiä, joita on itse musiikista saanut. 

OAJ-aktiivina hän törmää usein siihen, miten taiteen perusopetus on monille poliitikoille vieras käsite. Siihen kuuluvat musiikki, kuvataide, tanssi, sanataide, sirkustaide, arkkitehtuuri, käsityö, mediataiteet ja teatteritaide. 

Von Weissenberg korostaa, että taiteen perusopetus ei ole kerhotoimintaa, vaan taiteen opiskelua oppilaitoksissa. 

– Se perustuu lakiin, asetuksiin ja opetussuunnitelmiin, joiden perusteet tulevat Opetushallitukselta. 

Von Weissenbergista jo sillä on itseisarvo, että lapset ja nuoret voivat harrastaa Suomessa musiikkia ja muita taiteita monipuolisesti ja nauttia niistä läpi elämän. 

Lisäksi taiteen perusopetus on väylä ammattilaisuuteen. Von Weissenbergin mukaan esimerkiksi musiikki, kuvataide ja tanssi ovat aloja, joille täytyy kouluttautua läpi elämän. 

– Taiteen perusopetus täytyy pitää mahdollisimman laadukkaana, jotta meillä on tulevaisuudessakin suomalaisia taiteilijoita. 

Turvallisena rinnalla kulkijana 

Vantaan musiikkiopistossa työskentelevän von Weissenbergin työ on opetuskentällä erityislaatuinen, sillä hän kulkee oppilaidensa rinnalla usein pitkään, parhaimmillaan lapsesta aikuisuuteen. Hän on paitsi opettaja, myös turvallinen aikuinen, joille oppilaat voivat uskoutua murheineen. 

– Olen ymmärtänyt, miten suuri merkitys sillä on, että lapsi saa elämässään säännöllisesti jonkun aikuisen jakamattoman huomion. 

Pianonsoitto on maratonlaji, joka vaatii lukemattomia toistoja. Yksilöopetus on von Weissenbergin mukaan oiva tapa opettaa someajan nuorille pitkäjänteisyyttä. 

Olen ymmärtänyt, miten suuri merkitys sillä on, että lapsi saa elämässään säännöllisesti jonkun aikuisen jakamattoman huomion. 

Palkitsevimpia ovat musiikillisen heräämisen hetket. Hän kertoo teinipojasta, jonka harjoittelu oli sakannut useamman vuoden. Yhtäkkiä poika soitti erään kappaleen niin kauniisti, että von Weissenberg liikuttui kyyneliin. 

– Kun nuori löytää soittamastaan musiikista jotain todella omakohtaista, eläytyy ja tulkitsee ja käyttää musiikkia itseilmaisun välineenä – se on todella kaunista. 

Uudistus romuttuu ilman lisärahoitusta 

Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen opettajia puhuttaa vireillä oleva lakiuudistus. Uudistuksen ideana on muun muassa parantaa taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja vahvistaa koulutuksen laatua. Lain on määrä tulla voimaan elokuussa 2027. 

Perusturvaan liittyvät asiat vaikuttavat ihan hirveästi työssä jaksamiseen, motivaatioon ja työhön kiinnittymiseen. 

Von Weissenbergia huolettaa eniten se, että lakia koitetaan uudistaa ilman lisärahoitusta. Tällä hetkellä taiteen perusopetukseen hakee enemmän lapsia kuin mukaan mahtuu. OAJ:n laskelmien mukaan tämän opetusvajeen korjaaminen vaatisi vähintään 10 miljoonan euron lisäsatsauksen. 

– Jos lisärahoitusta ei tule, uuden lain idea saavutettavuuden parantamisesta romuttuu, von Weissenberg sanoo. 

Hän itse on vakituisessa työsuhteessa, mikä ei ole läheskään kaikkien taiteen perusopetuksen opettajien todellisuutta. Opettajien työsuhteisiin, -ehtoihin ja palkkaukseen liittyvät perusasiat pitäisi hänestä saada kuntoon koko taiteen perusopetuksen kentällä. 

– Perusturvaan liittyvät asiat vaikuttavat ihan hirveästi työssä jaksamiseen, motivaatioon ja työhön kiinnittymiseen. 

Musiikki edistää myös kotoutumista 

OAJ:n vaalitavoitteena on edistää sitä, että erityisesti haavoittuviin väestöryhmiin kuuluvat nuoret kuulisivat taiteen perusopetuksesta ja rohkaistuisivat osallistumaan siihen. 

Vantaalaisena opettajana von Weissenberg pohtii taiteen perusopetuksen saavutettavuutta myös monikulttuurisuuden näkökulmasta.  

Hänestä taiteen harrastamisella voi olla iso rooli kotoutumisessa. Musiikin opiskelu edistää tutkitusti kielen oppimista ja luo yhteisöllisyyttä. 

– Meillä koulutuspolku alkaa vauvamuskarista. Siellä voi olla vanhempia eri kulttuuritaustoista, jotka eivät tapaa kantasuomalaisia missään muualla kuin muskarissa. 

Vantaan musiikkiopistossa saavutettavuuden eteen on tehty paljon. Pääsykokeista on luovuttu, vähävaraisia perheitä tuetaan ja tiedotus on monikielistä. 

Von Weissenberg muistuttaa, että saavutettavuuden haasteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Kasvukeskusten ulkopuolella iso kysymys on se, miten laadukasta taiteen perusopetusta saadaan monipuolisesti tarjolle, kun lapsia ja nuoria on koko ajan vähemmän. 

Käänteentekijä Milla von Weissenberg 

  • Pianonsoiton lehtori Vantaan musiikkiopistossa, pianisti. Opettanut pianonsoittoa koko aikuisikänsä, vakinaisesti ja täyspäiväsesti vuodesta 2018 lähtien. Oppilaat 7–19-vuotiaita. 
  • Luottamusedustaja, Vantaan musiikkiopiston opettajat ry:n puheenjohtaja, OAJ Vantaan paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen, Suomen musiikin- ja taideopettajien liitto SMOL:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen, OAJ-valtuutettu. 
  • Musiikin maisteri, musiikkipedagogi (AMK).
  •  35-vuotias, asuu Vantaalla. 

Teksti: Heidi Pelander, kuvat: Jarkko Mikkonen

Taiteen perusopetus

Koulutus on puolustamisen arvoista.

Lue lisää opettajista käänteentekijöinä.

Uusimmat uutiset ja tiedotteet