Nuorten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen uusimmat tulokset vahvistavat pitkään jatkuneen laskevan trendin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron mukaan kyse ei ole koulujen tai opettajien epäonnistumisesta.

– Kouluissa tehdään tutkitusti hyvää työtä alati vaikeutuvassa toimintaympäristössä. Oppilaiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet samalla kun lukuharrastus ja koulumotivaatio ovat laskeneet. Opetuksen resurssit ovat jääneet vuosituhannen alkupuolen tasolle, jolloin toimintaympäristö oli erilainen. Vaikka oppilaiden tarpeet ovat muuttuneet, niihin ei ole ollut riittäviä resursseja vastata, Murto sanoo.

Opetuksen resurssit ovat jääneet vuosituhannen alkupuolen tasolle, jolloin toimintaympäristö oli erilainen.

OAJ:n mukaan ratkaiseva kysymys on se, onko oppimistuloksia korjaaviin toimenpiteisiin resursseja ikäluokkien pienentyessä ja tiukan talouden puristuksessa. Järjestö on jo aiemmin ehdottanut yli hallituskausien ulottuvaa kasvutakuuta, jolla koulutus- ja osaamistason nostamisesta tehtäisiin pitkäjänteinen tavoite.

– Meillä on nyt historiallinen mahdollisuus käyttää ikäluokkien pienentymisestä vapautuvia resursseja siihen, että jokainen lapsi ja nuori saa aiempaa vahvemmat eväät oppimiseen. Jos koulutuksesta sen sijaan leikataan, samalla heikennetään kaikkia niitä edellytyksiä, joilla oppimistulosten lasku voidaan pysäyttää, Murto sanoo.

Oppimistulosten luisu on pysäytettävä

Opetusalan Ammattijärjestö painottaakin, että PISA-tulosten kääntäminen nousuun ei onnistu pienillä näennäistoimilla tai yksittäisillä hankkeilla.

– Tarvitsemme eri suuruusluokan toimia. Opetuksen määrää on lisättävä ja ryhmäkoot tulisi mitoittaa oppilaiden tuen tarpeet huomioiden, jotta opettajalla on aidosti mahdollisuus tukea jokaisen oppimista. Juuri uudistetun oppimisen tuen toteutuminen myös käytännössä on varmistettava. Opettajien osaamisesta on huolehdittava systemaattisella täydennyskoulutuksella, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.

Opetuksen määrää on lisättävä ja ryhmäkoot tulisi mitoittaa oppilaiden tuen tarpeet huomioiden.

Toimia tarvitaan myös koulutuspolun alkupäähän. Esiopetusta on vahvistettava ja sen painopistettä suunnattava nykyistä vahvemmin opetukseen ja oppimiseen, jotta oppimisen kotitaustaan liittyviä eroja voidaan ehkäistä varhain. Koska oppimistulokset ovat heikompia maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, on opetuskielen opettaminen aloitettava jo varhaiskasvatuksessa ja sitä vahvistettava ensimmäisten kouluvuosien aikana.

– Opetussuunnitelmien on oltava nykyistä selkeämpiä sen osalta, mitä koulussa on oikeasti opittava. Oppiminen edellyttää ponnistelua ja sinnikkyyttä, ja tämän vaatimuksen on lähdettävä jo opetussuunnitelmista. Tähän tarvitaan niin opettajien kuin vanhempien yhteinen sitoutuminen, sanoo Murto.

OAJ:n ehdotukset oppimistulosten laskun pysäyttämiseksi 

• Opettajille nykyistä selkeämpi opetussuunnitelma, jossa painotus perusosaamiseen 

• Korkeakoulujen järjestämä systemaattinen täydennyskoulutus opettajille 

• Esiopetuksen vahvistaminen 

• Opetuskielen osaamisen varmistaminen ensimmäisten opintovuosien aikana systemaattisella testauksella ja kielenoppimisen tuella 

• Uudistetun oppimisen tuen toteutumisen valvonta ja seuranta sekä tarvittavat korjaustoimet 

• Oppilaiden tuen tarpeet huomioiva ryhmäkokosuositus 

• Ikäluokkien pienentymisestä vapautuva rahoitus on käytettävä koulutuksen laadun vahvistamiseen 

• Koulutuksen ja kuntien rahoituksen on pysyttävä ennakoitavana ja koulutusleikkausten on loputtava