Korona-aikana kiihtynyt oppimistulosten lasku ei ole taittunut, vaan se on edelleen jatkunut. Erityisen selvästi tämä näkyy perustaidoista tärkeimmissä, lukutaidossa ja matematiikassa.
Päähuolenaiheita on kaksi. Ensinnäkin oppimistulokset ovat laskeneet pitkään, eivätkä tähänastiset toimet ole selvästi olleet riittäviä. Toiseksi tulokset eriytyvät. Erityisen vakavaa on heikoimpien osaajien määrän jyrkkä kasvu. Toki osaamisen lasku näkyy muillakin osaamisen tasoilla, jopa kaikkein etevimmillä. Samalla osaaminen on vahvasti yhteydessä perheen sosioekonomiseen asemaan ja myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset ovat edelleen muita heikompia.
Ei voi liikaa korostaa sitä, miten suuri merkitys Suomen kaltaiselle pienelle kansakunnalle on osaamisella ja inhimillisellä pääomalla.
Sinnikkyys on taito, jota voi oppia
Erityisen pysäyttävä havainto liittyy sinnikkyyteen, tai oikeammin sen puutteeseen. Suomalaisoppilaiden valmius ponnistella oppimisen eteen, etenkin silloin kun tehtävä tuntuu vaikealta, näyttäytyy vertailussa muita maita heikompana. Tulos ei tule tyhjästä. Oppimista tukevien asenteiden heikkenemisestä on saatu viitteitä jo muissa tutkimuksissa.
Uskon vahvasti, että sinnikkyys, ponnistelu ja ahkeruus ovat taitoja, joita voi oppia ja joihin pitää kasvattaa ja opettaa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu yksin koulun ja opettajan toimilla, vaan tähän tarvitaan ennen kaikkea vanhempia ja koko kylää. Oppiminen pitää itse tehdä, opettajan tehtävänä on opettaa ja kotien tehtävänä on tässä tukea ja kannustaa, vaatiakin. Oppiminen on todella hauskaa, mutta helppoa ja vaivatonta se ei usein ole.
Korreloiko oppimistulosten taso koulutuskeskustelun tason kanssa?
Totesin PISA-julkistusseminaarissa, että laaja PISA-aineisto antaa jälleen mahdollisuuden perustella mitä tahansa koulua koskevaa tavoitetta tai näkökulmaa. Lyhyellä vilkaisulla herännyt keskustelu näyttää paljolti juuri tältä ja sen taso taitaa korreloida PISA-tulosten tason kanssa. Tuloksiin kunnolla perehtymättä niistä on löydetty perusteita puhua muun muassa sukupuolikasvatuksesta, unohdetuista pojista, maahanmuutosta, Opetushallituksen lakkauttamisesta, liiallisesta tai liian vähäisestä digitalisaatiosta, avokonttorikouluista ja ennen kaikkea vanhoista hyvistä ajoista, kun oli vielä kunnollista.
PISA-aineisto antaa jälleen mahdollisuuden perustella mitä tahansa koulua koskevaa tavoitetta tai näkökulmaa.
Monenlainen populismi valtaa alaa koulutuspoliittisessa keskustelussa. Monimutkaisille ongelmille esitetään yksinkertaisia syitä ja niiden pohjalta esitetään ratkaisuja, jotka eivät useinkaan edes sisällä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Eipä tällaisista puheista joudu ainakaan vastuuseen silloin, kun budjettiriihissä jälleen leikataan koulutuksesta.
Vaativampaan toimintaympäristöön on vastattava opetuksen laatua vahvistamalla
Koulu ja opettajat eivät voi valita toimintaympäristöään. Lasten moninaiset tuen tarpeet kasvavat, kotien tilanteet ja mahdollisuudet tukea oppimista vaihtelevat, ja oppimista kannattelevat asenteet, kuten koulutususko, ovat heikentyneet.
Kun toimintaympäristön vaatimukset kasvavat, on siihen vastattava opetuksen laatua vahvistamalla. Opettajat voivat tässä yhtälössä tehdä vain parhaansa. Päätöksentekijöiden vastuulla on turvata sellaiset resurssit, joilla opetusta ja tukea voidaan vahvistaa niin määrällisesti kuin laadullisesti nykyisen toimintaympäristön vaatimalle tasolle. Vain näin annetaan opettajille mahdollisuus onnistua siinä kaikkein tärkeimmässä, lasten opettamisessa.
Konkreettisesti tämä tarkoittaisi esimerkiksi:
- Opetussuunnitelman selkeyttämistä niin opettajille kuin oppilaillekin. Tarvitaan ymmärrettävät tavoitteet, joita kohti ponnistellaan.
- Opettajien pedagogisen osaamisen ajantasaisuuden varmistamista systemaattisella täydennyskoulutuksella
- Esiopetuksen vahvistamista sekä oppimisen ja opettamisen asettamista siellä painopisteeksi
- Jokaisen oppilaan opetuskielen osaaminen varmistamista ensimmäisten opinvuosien aikana systemaattisella kielitaidon arvioinnilla ja sen mukaan mitoitettavalla kielenoppimisen tuella
- Uudistetun oppimisen tuen toteutumisen varmistamista jokaisessa kunnassa
- Ryhmäkokosuositusta, jonka mukaan ryhmien koossa on huomioitava kaikkien oppilaiden tuen tarpeet
Jotta nämä olisivat toteutettavissa, on ikäluokkien pienentyessä vapautuvat resurssit käytettävä opetuksen laadun vahvistamiseen ja koulutusleikkauksia vältettävä.
Lue lisää:
