Koulutus- ja osaamistason nostaminen edellyttää vahvaa ohjausta ja riittäviä resursseja
Osaamis- ja koulutustaso on laskenut Suomessa jo pitkään. Suomelle on kohtalonkysymys, onnistummeko kääntämään suunnan. Tutkimusten mukaan peräti 60 prosenttia maiden välisistä eroista bruttokansantuotteessa selittyy suoraan työntekijöiden osaamiseroilla.
Mitä vähemmän meitä on ja mitä moninaisemmista taustoista ponnistamme, sitä tärkeämpää on huolehtia, että jokainen saa läpi elämän kantavat tiedot ja taidot sekä valmiuden päivittää osaamistaan muuttuvassa työelämässä ja maailmassa. Vain siten voidaan taata myös talouden pitkäjänteinen kasvu.
OAJ ehdottaa viittä toimenpidekokonaisuutta, joita tarvitaan koulutus- ja osaamistason nostamiseksi.
1. Vahvistetaan kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta läpi koulutusketjun
→ Kasvutakuu
Koulutus- ja osaamistason noston edellyttämistä toimista ja niiden riittävästä rahoituksesta on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma, jolle haetaan laaja parlamentaarinen tuki.
Lue myös uutinen kasvutakuusta
Miltä näyttää osaamistaso PISA-tutkimuksen valossa?
→ Riittävä perusrahoitus
Kaikkien koulutusmuotojen toiminnan pitkäjänteisyys ja vakaus on varmistettava riittävällä perusrahoituksella. Perusrahoitusta tulee täydentää tarkkaan suunnatuilla ja vähintään useamman vuoden kestävillä hankerahoituksilla, joiden vaikuttavuutta tutkitaan.
Lue myös: Koulutuksen rahoitus on saatava muiden Pohjoismaiden tasolle
→ Ei koulutusleikkauksille
Suunnataan lapsimäärän vähentymisestä vapautuvat rahat takaisin koulutusjärjestelmään. Siten voidaan vahvistaa koulutuksen laatua ja yhdenvertaisuutta. Leikkauksia ei tule tehdä missään koulutusmuodossa.
→ Tasa-arvorahoitusta myös toiselle asteelle
Pidetään yllä ja kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön jakamaa laatu- ja tasa-arvorahoitusta ja laajennetaan sen käyttöä myös toisen asteen oppilaitoksiin.
Lue lisää näkemyksiämme koulutuksen yhdenvertaisuudesta
→ Korkeakoulutus ja tutkimus luovat uutta
Pidetään kiinni parlamentaarisesta T&K-linjauksesta. Mahdollistetaan tämän rahoituksen kohdentaminen nykyistä laajemmin myös korkeakoulujen perusrahoitukseen.
Lisää TKI-rahoitusta korkeakouluille
2. Lainsäädäntö, rahoitus ja valvonta ohjaamaan koulutuksen järjestäjiä
→ Selkeä lainsäädäntö
Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen niukat resurssit on käytettävä tehokkaasti, ja rahoituksen on ohjauduttava ydintoimintoihin. Jotta tämä toteutuu, koulutuksen järjestäjiä on ohjattava selkeällä lainsäädännöllä suuntaamaan resurssit lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti.
Rahoituksen läpinäkyvyyttä on lisättävä, jotta sen käytön seuraaminen on mahdollista. Norminpurku ei koulutukseen sovi.
Lue, mikä norminpurussa mättää
→ Kriteerit koulutuksen järjestämiselle
Kriteerit täyttäviä koulutuksen järjestäjiä – yksityiset ja valtio mukaan lukien – pitää rahoitusta jaettaessa kohdella tasapuolisesti. Yksityisen järjestämisen on perustuttava luvanvaraisuuteen, eikä voiton tavoittelua julkisella rahoituksella järjestettävässä koulutuksessa pidä sallia.
Myös varhaiskasvatuksessa pitää pyrkiä kieltämään voitontavoittelu vastaavasti kuin muualla koulutussektorilla.
→ Vahvempaa laadunvalvontaa
Alueiden, kuntien ja jopa koulujen välisten erojen kasvaessa lupa- ja valvontaviraston oma-aloitteista puuttumisoikeutta pitää vahvistaa.
Viraston valvontatehtävänä on oltava kasvatus- ja koulutuspalveluiden järjestämisessä esiintyvien erojen sekä valtakunnallisten laatutavoitteiden ja -strategioiden toteutumisen säännöllinen arviointi osana peruspalveluiden arviointityötä sekä informaatio-ohjausta. Tähän on osoitettava riittävät voimavarat.
3. Vahvistetaan kasvatuksen ja koulutuksen laatua uudistamalla kuntien ohjausta
Kuntien keskeisin tehtävä on laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen. Suomen osaamis- ja koulutustason nosto onkin suurelta osin kuntien vastuulla. Tavoitetta ei saavuteta, jos kunnilla ei ole kykyä ylläpitää kasvatuksen ja koulutuksen laatua kaikkialla Suomessa.
→ Rahoitusjärjestelmä, järjestämiskriteerit ja kriisikuntamenettely ajan tasalle
Kuntien ohjausta on uudistettava siten, että palvelut saadaan järjestettyä laadukkaasti.
Tämä edellyttää laajamittaista kuntien rahoitusjärjestelmää koskevaa uudistusta, järjestämiskriteerien asettamista kasvatukselle ja koulutukselle sekä kriisikuntamenettelyn uudistamista siten, että siinä tunnistetaan myös palveluiden laadullisia tekijöitä.
4. Varmistetaan laadukas kasvatus ja koulutus sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet eri puolilla Suomea
Ikäluokkien pienentyminen muuttaa kasvatuksen ja koulutuksen järjestämistä merkittävästi. Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ja palveluiden järjestäminen eri puolilla Suomea vaativat toteutuakseen erityisiä toimia.
Työmarkkinoilla tapahtuva murros taas edellyttää mahdollisuutta kouluttautua ketterästi alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti.
→ Koulutus saavutettavaksi
Käynnistetään koulutuksen saavutettavuusohjelma, jolla turvataan kasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen ja saavutettavuus sekä tarvittavan työvoiman saatavuus erityisesti harvaan asutulla seudulla. Luodaan samalla kunnille kannusteet järjestää palveluita yhteistyössä.
→ Uusi malli jatkuvan oppimisen turvaamiseksi
Luodaan jatkuvaan oppimiseen toimiva ratkaisu sekä säädetään lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle uusi rahoitusmalli.
Uutinen: OAJ esittää uutta rahoitusmallia jatkuvan oppimisen tueksi
5. Sitoudutaan osaamis- ja koulutustason nostoon ja seurataan etenemistä
Osaamis- ja koulutustason kääntäminen nousuun on välttämätöntä Suomen tulevalle menestymiselle. Tavoitteeseen ei ylletä pelkillä puheilla, vaan tarvitaan sitoutumista tavoitteen edellyttämiin toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen.
→ Seurantaohjelma
Suomi tarvitsee seurantaohjelman, joka kertoo koulutustasotavoitteiden etenemisestä.
Mittareina seurantaohjelmassa voivat toimia muun muassa kansalliset ja kansainväliset osaamistason mittaukset sekä koulutustason kehitys hallituskauden aikana, koulutukseen sisäänottomäärät ja läpäisyaste.
→ Seurataan myös koulutusuudistusten vaikutuksia
Vahvistetaan kasvatus- ja koulutusalan tutkimusta ja hyödynnetään sitä paremmin koulutusta koskevien uudistusten vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa.