Tuki toimivaksi: oppimisen tuen on jatkuttava katkeamatta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
Moni oppija tarvitsee opinpolullaan tukea. OAJ:n mielestä oppimisen tuessa on oltava vahva jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, jolloin tieto siirtyy, tuki ei katkea ja jokainen oppija pystyy etenemään opinnoissaan sujuvasti.
Milloin tuki on toimivaa?
Tuki jatkuu vahvana koko opintopolun
Tuki menee perille
Tuen on tultava oppilaalle, eikä jäätävä vain paperille.
Tarvitaan selkeät asiakirjat, joista karsitaan kaikki turha ja päällekkäisyys. Asiakirjoissa tulee olla välttämättömät ja tarpeelliset tiedot. Digitalisaation avulla tuen asiakirjat siirtyvät automaattisesti koulutusasteelta toiselle.
Tukitoimet taataan
Tuen tarpeen lisääntyessä tuen on lisäännyttävä.
Erityisopetusta antaa kelpoinen erityisopettaja.
Otetaan käyttöön erityisopettajamitoitus ja enimmäisryhmäkoot
Tiedonkulku saadaan kuntoon oppilaitoksissa ja nivelvaiheissa
Rahoitusta annetaan tuen mukaan
Henkilöstölle tarjotaan koulutusta oppimisen tukemisesta
Tilanne nyt: ongelmat ja ratkaisut
Millaista tuki on nyt varhaiskasvatuksessa?
Lapsella on varhaiskasvatuksessa oikeus yleiseen, tehostettuun, ja erityiseen tukeen. Lapselle annettava tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tuen muotoja. Lapsella on oikeus saada erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta sekä varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustamispalveluja ja apuvälineitä. Tuen tason ja muodot sekä tukipalvelut määrittää lapsen tuen tarve. Tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä tukipalveluista tehdään hallintopäätös.
Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tukimuodoista. Se on pääsääntöisesti lyhytkestoista ja intensiteetiltään matalaa. Yleinen tuki toteutetaan lapsen omassa lapsiryhmässä osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmettyä eikä siitä tehdä hallinnollista päätöstä.
Jos yleinen tuki ei riitä tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, on tukea annettava tehostettuna tukena. Tehostettu tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tukimuodoista.
Jos yleinen tai tehostettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi hänen toimintakykyään alentavasta oppimisen tai kehityksen tuen tarpeesta johtuen, on tukea annettava yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena. Se muodostuu useista tukimuodoista ja on jatkuvaa ja kokoaikaista. Tämä tarkoittaa sitä, että erityistä tukea saava lapsi saa hänelle määriteltyä tukea jokaisena varhaiskasvatuspäivänä koko päivän ajan.
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan (varhaiskasvatuslaki 30 §) tehtäviin on
1. kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi on suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella; tai
2. kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus).
Tuen lainsäädäntö on liian väljä ja tulkinnanvarainen. Laki ei turvaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa tuen tarpeen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Se ei myöskään takaa millään tuen tasolla erityisopettajan antamaa tukea ja opetusta.
Tuen arviointi vaatii erityispedagogista osaamista. Erityispedagogista osaamista ei ole ilman erityispedagogiikan asiantuntijaa eli varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Varhaiskasvatuksen painottaessa pedagogiikkaa on tämän näyttävä myös tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan erityispedagoginen osaaminen on lailla turvattava jokaisen lapsen tuen tarpeen arviointiin, suunniteluun ja tilanteeseen, jossa tukea muutetaan. Erityisopettajan antama erityisopetus tulee varmistaa täsmällisemmällä lainsäädännöllä.
Säädetään
- erityisopettaja on aina mukana arvioimassa lapsen tuen tarvetta
- tehostettuun ja erityiseen tukeen kuuluu aina rakenteellisia tuen muotoja
- tehostettuun tukeen kuuluu aina vähintään osa-aikainen erityisopetus
- ryhmässä, jossa on erityistä tukea saava lapsi tai lapsia, on aina myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja
- lapsen oikeus pien- ja erityisryhmään on laissa yhtenä tuen muotona
- erityisopettajamitoitus varhaiskasvatukseen on 1:100 ja esiopetukseen 1:50
Kysymyksiä oppimisen tuesta varhaiskasvatuksessa? OAJ:n tarjoaman tiedon lisäksi voit tutustua aiheeseen myös opetus- ja kulttuuriministeriön Varhaiskasvatuksen tuesta usein kysyttyä -sivulla.
Millaista tuki on nyt esiopetuksessa?
Esiopetuksessa noudatetaan perusopetuslakia ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Esiopetuksessa on siis noudatettava perusopetuksen tukea koskevia säännöksiä. Jos esiopetusta annetaan päiväkodissa, silloin noudatetaan varhaiskasvatuslain mukaista ryhmäkokoa ja henkilöstömitoitusta.
Esiopetuksen oppilaan tuen tarve arvioidaan ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.
Tuen tasot esiopetuksessa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näiden sisällöt ja esimerkiksi siirtyminen tuen tasolta toiselle määrätään perusopetuslaissa. Näistä voit lukea lisää Tuki perusopetuksessa –kohdasta.
Vaikka suuri osa esiopetuksesta järjestetään varhaiskasvatuksen yksiköissä, silti esiopetuksessa on noudatettava perusopetuslakia. Esimerkiksi erityisen tuen päätöksen saaneelle lapselle kuuluu perusopetuslain 17 §:n mukaan aina kelpoisen erityisopettajan antama erityisopetus niissä oppiaineissa tai tilanteissa, joissa lapsella on erityisen tuen tarve erityisen tuen päätöksen ja HOJKS:n mukaisesti.
Lapsen osallistuessa esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen, täydentävässä varhaiskasvatuksessa annettava tuki määräytyy varhaiskasvatuslain mukaan. Tästä voit lukea lisää Tuki varhaiskasvatuksessa –kohdasta.
Esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta mahdollinen tuki tulee yhteensovittaa esiopetuksessa annettavan tuen kanssa ja kirjata lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Millaista tuki on nyt perusopetuksessa?
Perusopetusta järjestettäessä on noudatettava perusopetuslakia, perusopetusasetusta, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja asetusta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Näissä kaikissa on määräyksiä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä.
Perusopetuksessa tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilaalla on oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä.
Yleinen tuki
Yleiseen tukeen kuuluvat opettajan erilaiset pedagogiset ratkaisut, opetuksen eriyttäminen sekä satunnaisesti tukiopetus ja erityisopettajan antama osa-aikainen erityisopetus. Näitä tukitoimia ei tarvitse kirjata mihinkään eikä niiden antamiseksi tarvita hallinnollisia päätöksiä. Eriyttäminen ei myöskään tarkoita erityisopetusta vaan yleistä opetuksen variointia opettajan omien pedagogisten ratkaisujen mukaisesti oppilaan ja ryhmän tuntemusta hyödyntäen.
Tehostettu tuki
Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, jolla on säännöllinen tuen tarve. Tehostetussa tuessa tuki on suunnitelmallista ja jatkuvaa. Tehostettuun tukeen kuuluu yleisen tuen tavoin tukiopetusta ja erityisopettajan antamaa osa-aikaista erityisopetusta. Tehostettuun tukeen kuuluvaa osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa samanaikaisopetuksena, yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Tehostetun tuen oppilaan opetuksesta on päävastuussa kaikissa oppiaineissa aina luokanopettaja tai aineenopettaja. Erityisopettajan kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä ja erityisopettaja voi sekä konsultoida että antaa osa-aikaista erityisopetusta.
Tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan kanssa laatii pedagogisen arvion. Arvio käsitellään moniammatillisessa ryhmässä, johon voi kuulua esimerkiksi oppilasta opettavia opettajia, erityisopettaja, rehtori, terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Jos pedagogisen arvion perusteella todetaan oppilaalla olevan tehostetun tuen tarve, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaalle annettava tuki.
Erityinen tuki
Jos oppilaalle ei riitä osa-aikainen erityisopetus ja muut tehostetun tuen säännöllisesti annetut tukimuodot, oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan kanssa laatii pedagogisen selvityksen. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisessa ryhmässä, johon voi kuulua esimerkiksi oppilasta opettavia opettajia, erityisopettaja, rehtori, terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Oppilasta ja hänen huoltajaansa on kuultava hallintolain mukaisesti ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä. Jos pedagogisen selvityksen perusteella todetaan oppilaalla olevan erityisen tuen tarve, tästä tehdään muutoksenhakukelpoinen hallinnollinen päätös, jossa määrätään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Tämä ryhmä voi olla erityisluokka tai yleisopetuksen luokka.
Erityisen tuen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma (HOJKS), johon kirjataan oppilaalle annettava tuki. Erityisessä tuessa ainut uusi tukimuoto on vain erityiseen tukeen kuuluva osa-aikaista erityisopetusta vahvempi erityisopetus. Tätä erityisopetusta on kelpoinen antamaan erityisluokanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö tai omassa oppiaineessaan erityisopettajan kelpoisuuden omaava aineenopettaja. HOJKS:ssa on oltava kirjattuna sekä vain erityiseen tukeen kuuluvan erityisopetuksen järjestäminen että muut tukimuodot. Myös oppilaan mahdollinen integroituminen yleisopetuksen ryhmiin on oltava suunniteltuna ja kirjattuna HOJKS:iin.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen on mahdollista vain erityisessä tuessa. Oppilaalla on aina oikeus yksilöllistetyssä oppiaineessa kelpoisen erityisopettajan antamaan erityisopetukseen enemmistöllä oppiaineen oppitunneista.
Erityisopettajan kelpoisuus perusopetuksessa
Erityisopettajan kelpoisuudet määrätään asetuksessa opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista 8 §:ssä. Osa-aikaiseen erityisopetukseen ja vain erityiseen tukeen kuuluvaan osa-aikaista erityisopetusta vahvempaan erityisopetukseen on eri kelpoisuusvaatimukset.
Opettajan kelpoisuuden suhteen sillä ei ole vaikutusta, annetaanko erityisopetusta erityisluokalla vai muun opetuksen yhteydessä. Merkittävä asia kelpoisuuksissa on se, annetaanko oppilaalle yleisen ja tehostetun tuen tukimuotona olevaa osa-aikaista erityisopetusta vaiko erityiseen tukeen kuuluvaa osa-aikaista erityisopetusta vahvempaa eli käytännössä kokoaikaista erityisopetusta. Myös erityisen tuen oppilas voi saada erityisopetusta yleisopetuksen ryhmässä samanaikaisopetuksena, mutta tällöinkin erityisopetusta antavalla erityisopettajalla on oltava erityisluokanopettajan kelpoisuus tai kyseisen aineen aineenopettajan ja erityisopettajan kelpoisuudet.
Myös erityisen tuen oppilaalla on tarvittaessa oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen, mutta kokoaikaista tai pääsääntöistä erityisopetusta jossain oppiaineessa tai kaikissa oppiaineissa voi saada vain erityisen tuen oppilas. Jos erityisopetus on pääsääntöistä tai kokoaikaista eli perusopetuslain 17 §:n mukaista erityisopetusta, tällöin opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa kelpoisuusasetuksen mukaisesti erityisluokanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö tai yksittäisessä oppiaineessa tämän oppiaineen aineenopettaja, jolla on myös erityisopettajan kelpoisuus.
Lue lisää aiheesta kelpoisuusasetuksesta.
Esi-ja perusopetuksessa on käytössä kolmiportainen tuki, mutta se ei toimi.
- Paljon byrokratiaa, mutta ei välttämättä lainkaan tukea.
- Nykyisessä kolmiportaisen tuen mallissa tehdään päätös tuen portaasta, mutta ei mistään konkreettisesta tukitoimesta.
- Opettaja laatii pedagogisen arvion, jonka perusteella oppilas voi siirtyä tehostettuun tukeen. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että oppilas saisi riittävästi tai lainkaan tehostetun tuen tukimuotoja eli tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Opettaja laatii oppilaalle oppimissuunnitelman, mutta mikään ei takaa, että tuki toteutuisi
- Samoin opettaja laatii pedagogisen selvityksen, jonka perusteella oppilaalle voidaan tehdä erityisen tuen päätös, joka ei itsessään tuo tukea. Opettaja laatii oppilaalle HOJKS:in ja oppilaan kuuluisi saada erityisopetusta, mutta tätä ei ole tarkemmin määritelty säädöksissä.
Kun huomataan, että oppilas tarvitsee säännöllisesti tukea, tehdään hallinnollinen päätös yhdestä tai useammasta tukimuodosta, joita hänelle annetaan. Päätöksessä linjataan tukimuotojen määrästä, kestosta ja intensiteetistä eli esimerkiksi siitä, kuinka monta tuntia viikossa ja kuinka pitkään oppilaalle annetaan esimerkiksi osa-aikaista erityisopetusta.
Tukimuodoista säädetään lailla. Olemme koonneet ehdotukset tukimuodoiksi. Osa niistä vaatisi erillisen päätöksen, osa ei.
-
- Tukiopetus (Ei edellytä päätöstä)
- Oppilaiden tuen tarpeen huomioiminen luokan koossa (Ei edellytä päätöstä)
- Resurssiopettaja luokassa (Ei edellytä päätöstä)
- Satunnainen osa-aikainen erityisopetus omassa luokassa (Ei edellytä päätöstä)
- Säännöllinen osa-aikainen erityisopetus omassa luokassa
- Yksittäisen oppiaineen opettaminen erityisopetuksena pienryhmässä
- Kaikkien tai useimpien oppiaineiden erityisopetus erityisluokassa
- Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja tämän aineen opetus erityisopetuksena pienryhmässä
- Toiminta-alueittainen opetus max. 6 oppilaan kiinteässä pienryhmässä eli erityisluokalla
- Tulkitsemis- ja avustajapalvelut
Tärkein edellä kuvatuista tukitoimista on erityisopettajan antama erityisopetus, joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Tämä tukimuoto ei voi käytännössä toteutua, ellei erityisopettajia ole tarpeeksi vastaamaan tuen tarpeisiin. Siksi laissa tulisi tukimallin lisäksi säätää myös erityisopettajamitoituksesta. OAJ:n mukaan erityisopettajia tulisi olla vähintään yksi sataa oppilasta kohden.
Jotta tuen toteutuminen inklusiivisesti yleisopetuksessa on mahdollista, on myös ryhmäkokoja säädeltävä. Perusopetuksessa sopiva ryhmäkoko olisi alkuopetuksessa eli 1.–2.-luokalla enintään 18 oppilasta ja sen jälkeen enintään 20 oppilasta.
Tuen asiakirjojen määrää vähennetään kahteen: pedagoginen selvitys tuen tarpeen arvioimiseen ja tuen järjestämissuunnitelma tuen toteuttamiseen.
Uudistuksen kustannukset
Jotta erityisopettajamitoitus voisi toteutua, tarvittaisiin OAJ:n arvion mukaan yli 2 000 uutta erityisopettajaa. Tämän vuosikustannus olisi arviolta 150 miljoonaa euroa. Ryhmäkokojen säätämisestä seuraisi puolestaan noin 55 miljoonan euron vuosikustannukset.
Miksi perusopetuksen oppimisen tuki on saatava toimimaan?
- Jatkuvasti lisääntyvä tuen tarvitsijoiden määrä ja laskevat oppimistulokset vaativat toimenpiteitä.
- Riittävällä ja oikea-aikaisella oppimisen tuella on mahdollista vähentää myöhempää tuen tarvetta, koulupudokkuutta, syrjäytymistä, jne.
- Suomen Pisa-tulosten muutokset vuodesta 2009 ovat huolestuttavia.
- Maassamme on yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.
- Sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamistasoon on voimistunut.
- Erityisen huolestuttavaa on se, että heikkojen lukijoiden määrä lähes kaksinkertaistunut.
Lue uutinen esittämästämme uudesta mallista: ”Tuki perille, ei vain paperille” – OAJ ehdottaa oppimisen tukeen radikaalia uudistusta
Mitä tuki on ammatillisella toisella asteella nyt?
Opiskelijalla on lain mukaan oikeus opetukseen ja ohjaukseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 61 §). Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimet sekä urasuunnitelma kirjataan henkilökohtaiseen osaamiseen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).
Opinto-ohjaus
Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opinto-ohjausta. Opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen paitsi opintojensa aikana, myös ohjausta jatko-opintoihin ja urasuunnitelmiin valmistumista seuraavan vuoden aikana.
OPVA-opinnot
Monet oppilaitokset järjestävät opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja (OPVA-opinnot), jossa vahvistetaan opiskelijan opinnoissa tarvitsemia perustaitoja. Niihin voi osallistua korkeintaan kuuden kuukauden ajan. Yksilöllisesti suunnitellut OPVA-opinnot kirjataan opiskelijan HOKS:n. Rahoituksen saamiseksi OPVA-opintoja pitää olla vähintään 50 % opinnoista.
Erityinen tuki
Jos opiskelija tarvitsee säännöllistä tukea oppimisvaikeuksien, sairauden tai vamman vuoksi, hänellä on oikeus erityiseen tukeen sekä oppilaitoksessa opiskellessa että työelämässä oppiessa.
Perusopetuksen järjestäjä toimittaa ammatilliselle toiselle asteelle tiedon opiskelijan erityisestä tuesta perusopetuksessa. Koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen erityisestä tuesta. Päätöksen teossa on kuultava opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa. Erityisopettaja suunnittelee pedagogisen tuen tutkinnon osittain. Erityinen tuki voi olla yksilöllistä, pienryhmissä tapahtuvaa tukea tai samanaikaisopetusta. Opiskelijaa voidaan auttaa erilaisten apuvälineiden, kuten äänikirjojen, käytössä, ohjeistuksia ja tehtävänantoja voidaan selkeyttää tai oppimisympäristöissä voidaan huomioida tuen tarve.
Työelämässä tapahtuvassa erityisenä tukena voi olla opiskeltavien asioiden tavoitteiden selkeyttäminen ja pilkkominen, työympäristön suunnittelu, huolellinen perehdytys, työtehtävien pilkkominen ja selkeät ohjeistukset. Myös työpäivien pituutta voidaan tarvittaessa lyhentää. Tuki kirjataan opiskelijan HOKS:n ja tuen toteutumista seurataan.
Opiskelijan, jolla on erityisen tuen suunnitelma, osaamisen voidaan tarvittaessa mukauttaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa mukauttamisia ei voida tehdä. Lisäksi osaamistavoitteista voidaan, silloin kun se on välttämätöntä, poiketa perustutkinnossa. Osaamistavoitteista voidaan poiketa esimerkiksi toisen kotimaisen kielen osalta, jos opiskelija ei ole opiskellut aikaisemmin ollenkaan. Poikkeamisesta tulee tehdä päätös, mutta se ei edellytä erityisen tuen päätöstä.
Vaativaa erityistä tukea annetaan järjestämisluvan saaneissa oppilaitoksissa opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus. Tuki on yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista.
- Lue lisää: opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa
- Lue lisää: erityinen tuki työpaikalla
Opinto-ohjaajan kelpoisuus ammatillisella toisella asteella
Opinto-ohjaajalla tulee olla (Laki opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 15 §):
- ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä vähintään 60 osp (35 ov) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot TAI
- kasvatustieteiden maisterin tutkinto, joka sisältää 60 osp (35 ov) opinto-ohjaajan opinnot TAI
- muu ylempi korkeakoulututkinto ja 60 osp (35 ov) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot
Jos tuen järjestäminen sitä edellyttää, myös muu opettaja voi antaa opinto-ohjausta osana muuta opetusta.
Erityisopettajan kelpoisuus ammatillisella toisella asteella
Erityisopettajalla tulee olla (Laki opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 16 §):
- ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä vähintään 60 osp (35 ov) laajuiset ammatillisen erityisopettajan opinnot
Yhteisten tutkinnon osien opetuksessa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on:
- soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan opinnot
Jos tuen järjestäminen sitä edellyttää, myös muu ammatillinen tai yhteisten aineiden opettaja voi antaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea osana muuta opetusta.
Opinto-ohjauksen tarve on lisääntynyt oppivelvollisuusuudistuksen myötä. Ohjauksen vahvistamiseen myönnetty rahoitus ei ole kaikilta osin kohdentunut opinto-ohjauksen lisäämiseen. Opinto-ohjauksen määrissä on alueellisesti ja jopa oppilaitosten tasolla vaihteluita.
Oppivelvollisuusuudistuksen myötä tarve oppimisen tuelle on lisääntynyt. Laki ammatillisesta koulutuksesta ei tunne tilapäistä eikä osa-aikaista tukea. On tilanteita, jolloin opiskelijalle riittäisi tilapäisesti tuki esimerkiksi tukiopetuksena. Myös erityisen tuen tarve on lisääntynyt, jolloin tarvitaan entistä enemmän erityisen tuen osaajia. Haasteena on tuen toteutuminen ammatillisissa opinnoissa sekä työelämässä oppimisessa. Tarve vaativaan erityiseen tukeen on lisääntynyt. Opiskelupaikkoja ei ole lisätty tarvetta vastaavasti.
Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa perusopetuksen on toimitettava tieto erityisen tuen suunnitelmasta toiselle asteelle. Laki ei kuitenkaan velvoita toimittamaan tietoa erityisen tuen muodoista eikä tietoa tehostetun tuen muodoista. Lisäksi on epäselvää, kuinka hyvin tiedonsiirto toimii nivelvaiheessa. Toimiva tiedonsiirto nopeuttaa tuen jatkumista toisella asteella.
Opiskeluvalmiuksia tukevia ns. OPVA-opintoja on kehitetty ja niihin on luotu hyviä ja toimivia malleja. OPVA:n rahoitusmalli on kuitenkin joustamaton ja opiskelija ei saa tukea riittävän pitkään. Lisäksi OPVA-opinnoista ei kerry osaamispisteitä.
- Lisäopetuksen, tuen ja erityisen tuen rahoitus on turvattava. Säädetään opinto-ohjauksen mitoituksesta (1:150).
- Tukiopetuksesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta on säädettävä.
- Erityisopettajan roolia on vahvistettava, erityisopettajamitoituksesta on säädettävä (1:100) ja ammatillisia erityisopettajia on lisättävä. Oppilaitoksissa työskentelevillä ammatillisilla erityisopettajilla tulee myös olla riittävästi aikaa erityisopettajan työhön.
- Oppivelvollisten nivelvaiheen yhteistyötä ja tiedonsiirtoa on parannettava eri koulutusmuotojen välillä. Oppimissuunnitelmissa oleva tieto oppijan saamasta tuesta tulee siirtyä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti koko Suomessa. Tarvitaan selkeämpiä ohjeistuksia.
- Toisen asteen koulutuksessa on myös kasvava määrä vieraskielisiä opiskelijoita. Näille opiskelijoille tulee taata S2/R2 sekä selkokielistä/kielitietoista opetusta, jotta he työllistyvät.
- Ammatillisiin vaativan erityisen tuen oppilaitoksiin on lisättävä opiskelijapaikkoja. Erityisoppilaitosten maantieteellisestä kattavuudesta ja hakeutumisvaihtoehtojen monipuolisuudesta on huolehdittava.
- OPVA-opetusta on vahvistettava palauttamalla rahoitus alkuperäiselle tasolle (painokerroin 1,98). Lisäksi opintoja tulee voida suorittaa joustavammin ja pidempään, tarvittaessa koko tutkinnon ajan.
Mitä tuki on lukiossa nyt?
Lukiolain mukaisesti opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä.
Opiskelijan tuen tarvetta arvioidaan sekä opintojen alussa että säännöllisesti opintojen edetessä. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Pedagogisia asiakirjoja ei kuitenkaan ole välttämätöntä laatia.
Lukiossa erityisopetus on usein luki-testien tekemistä ja lausuntojen kirjoittamista sekä opiskelutaitojen ja strategioiden opettamista. Opettaja voi myös osallistua tunneille ja antaa osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena yhteistyössä aineenopettajien kanssa.
Erityisopettajan kelpoisuus lukiossa
Erityisopettajan kelpoisuus määräytyy asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 11 a §:n mukaan. Erityisopetusta lukiossa on siis kelpoinen antamaan henkilö, joka 1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on kelpoinen antamaan aineenopetusta ja on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetut opinnot; tai 2) on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen.
Oppimisen tuki on määritelty hyvin epämääräisesti, eikä oppilaiden oikeus tukeen toteudu yhdenvertaisesti kaikissa lukioissa.
Vahvistetaan oppimisen tukea ja opinto-ohjausta
Oppimisen tukea on vahvistettava säätämällä opiskelijan oikeudesta tukiopetukseen. Tukiopetuksen järjestämiseen on kohdennettava lisärahoitusta. Erityisopettajien ja opinto-ohjaajien määrää oppilaitoksissa tulee lisätä ja tuen rakenteita kehittää. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen saavutettavuutta on vahvistettava säätämällä erityisopettajien (1:200) ja opinto-ohjaajien (1:150) määrästä oppilaitoksissa.