1. Vahvistetaan sopimusyhteiskuntaa ja työriitojen sovittelujärjestelmää

Taloudellisesti haastavat ajat ja Suomeen kohdistuvat ulkoiset uhat edellyttävät sisäistä yhtenäisyyttä. Työmarkkinoilla tätä yhtenäisyyttä ja työrauhaa voidaan rakentaa vain vahvistamalla sopimisen kulttuuria ja välttämällä sanelupolitiikkaa.  

Uudistetaan työriitalakia

Valtakunnansovittelijalle on säädettävä toimivalta poiketa palkankorotusten yleisestä linjasta tilanteissa, joissa on turvattava osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus ja palkkatasa-arvon toteutuminen.

Ylläpidetään yhteistä tilannekuvaa

Valtakunnansovittelijan toimistoon on perustettava riippumaton talousosasto, jonka tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tilannekuvaa maan taloudellisesta tilanteesta ja palkansaajien reaaliansioiden kehityksestä.

Vaalitaan sopimisen kulttuuria ja järjestäytymistä

Työrauhaa puolustetaan vahvalla sopimisen kulttuurilla. Se edellyttää työehtosopimusten yleissitovuuden puolustamista sekä keskeisten työelämäuudistusten sopimista kolmikannassa.

Ammattijärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on palautettava.

2. Edistetään työelämän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Jokaisen työntekijän täysi osaaminen saadaan taustasta riippumatta käyttöön. Siksi kaikenlaista syrjintää on ehkäistävä ja kitkettävä vaikuttavilla toimilla.

Kohti palkkatasa-arvoa

Korkeasti koulutettu henkilöstö naisvaltaisilla aloilla hoitaa monia yhteiskunnan kannalta korvaamattomia ydintehtäviä. Jotta näille aloille saadaan jatkossakin houkuteltua osaajia, palkkatasa-arvoa on vahvistettava. Palkkauksessa on aina huomioitava koulutus ja kelpoisuus.

Yhdenvertaisempaa työelämää

Syrjiviä rakenteita on purettava ja ehkäistävä lainsäädännöllä, jotta parhaat osaajat sukupuolesta tai taustasta riippumatta voivat työllistyä ja edetä urallaan kykyjensä ja osaamisensa mukaisesti.

Yhdenvertaisuuden vahvistaminen työelämässä edellyttää palkka-avoimuuden lisäämistä sekä tukea perhevapaiden tasaiselle jakautumiselle. Yhdenvertaisuutta tukevat myös anonyymi rekrytointi sekä henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen esimerkiksi tiedonsaantioikeutta parantamalla. Lisäksi lakitasolla on otettava käyttöön työntekijäedustuksen sukupuolineutraali termistö.

3. Epäasiallinen kohtelu ja väkivallan uhka on kitkettävä työelämästä

Opetusalalta on kitkettävä epäasiallinen kohtelu, häirintä, kunnianloukkaukset, vihapuhe, maalittaminen sekä fyysinen ja henkinen väkivalta. Myös huoltajien kohtuuttomat vaatimukset kuormittavat opetushenkilöstöä ja heikentävät alan veto- ja pitovoimaa.

Selvät pelisäännöt ja vastuut

Työnantajan velvollisuutta huolehtia väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän loppumisesta työpaikoilla on vahvistettava lainsäädännöllä. Työssä tapahtunut kunnianloukkaus on säädettävä virallisen syytteen alaiseksi.

Yksilön oikeusturvaa pitää parantaa uudistamalla tasa-arvolaki sekä jatkamalla yhdenvertaisuuslain päivittämistä. 

4. Lain turvaa työelämän heikommalle osapuolelle on vahvistettava  

Työelämän on perustuttava reiluuteen ja ennakoitavuuteen. Emme voi ajautua tilanteeseen, jossa työelämäkysymykset ratkotaan sanellen eikä yhteistyössä. 

Työntekijäjärjestöille kanneoikeus

Ryhmäkanteen tekeminen tulee mahdollistaa myös ammattijärjestöille. Silloin ammattijärjestö voisi viedä laittomana pitämänsä toiminnan tuomioistuimen käsittelyyn yksittäisen työntekijän puolesta.

Kanneoikeus täydentäisi ja tehostaisi viranomaisvalvontaa ja tukisi riitojen ennaltaehkäisyä sekä vahvistaisi merkittävästi työntekijän asemaa ja oikeusturvaa.

Riitautusprosessit reiluiksi

Lainvastaisen kohtelun kohteeksi joutuneen yksittäisen palkansaajan kynnys riitauttaa työnantajan toimintaa on liian korkea. Riitautusprosessiin liittyy monia riskejä, kuten kohtuuttomiksi nousevat oikeudenkäyntikulut. Siksi tarvitaan vaihtoehtoinen riidanratkaisuprosessi, jolla voidaan ratkaista palvelussuhteeseen liittyviä ristiriitoja nykyistä sujuvammin ja edullisemmin.

Vahvempi vastuu työhyvinvoinnista

Työnantajan vastuuta työhyvinvoinnin toteutumisesta on vahvistettava. Velvoitteiden laiminlyömisestä on sanktioitava.