Laadukas johtaminen mahdollistaa laadukkaan työn
Johtaminen on tavoitteellista ja vuorovaikutteista toimintaa, jolla ohjataan ihmisten työtä ja tekemistä kohti yhteistä tavoitetta. Johtaminen tukee ja vahvistaa yksittäisten ihmisten ja ryhmien työtä. Hyvä johtaminen lähtee turvallisen, miellyttävän ja kannustavan työilmapiirin luomisesta.
Hyvä johtaja tai esihenkilö pystyy johtamaan yksikkönsä optimaalisiin työn tuloksiin johtamalla työtä ja henkilöstöä lakien ja sopimusten mukaisesti. Lisäksi hyvä johtaja tai esihenkilö huomioi työntekijänsä yksilöllisesti ja tasavertaisesti.
Johtaminen asiantuntija-alalla on yksi haastavimmista johtotehtävistä. Opetusalan keskeisin tuotos syntyy opettajan ja oppijan vuorovaikutuksessa. Johtamisen tulisi ensisijaisesti palvella tämän vuorovaikutuksen mahdollisimman laadukasta toteutumista.
Mitä laadukkaammin työ ja opetushenkilöstö on johdettu, sitä paremmat edellytykset opettajalla on tehdä oma työnsä hyvin. Tällöin myös oppijalla on parhaat mahdolliset oppimisedellytykset.
Millaisia johtotehtäviä alalla on tarjolla?
Oppilaitoksen, koulun tai päiväkodin toiminnan johtamisesta vastaa tavallisimmin yksikön johtaja, kuten rehtori tai päiväkodin johtaja.
Lisäksi tarjolla on esimerkiksi apulaisrehtorin, apulaisjohtajan, vararehtorin, varajohtajan ja erilaisten päälliköiden tai sivistystoimen johtajan tehtäviä. Alalla on monia mahdollisuuksia johtaa!
Mitä johtotehtävissä tulee osata?
Kaikessa johtamistyössä on sama ydin, eli tulosten ja tavoitteiden saavuttaminen ihmisten avulla ja heidän kanssaan. Vain ihmisiä voi johtaa, joten johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
- Johtaminen vaatii aikaa ja läsnäoloa
- Opetusalan johtotehtävät poikkeavat esimerkiksi muista kunta-alan johtotehtävistä, sillä opetusalalla suoria alaisia voi olla jopa toista sataa. Tätä epäkohtaa OAJ vaatii korjattavaksi, sillä näin suuria määriä on haastavaa johtaa hyvin.
- Johtotehtävissä korostuvat hyvät vuorovaikutustaidot
- Työyhteisön johtaminen vaatii yhteistyökykyä ja ihmistuntemusta. Opetusala vaatii julkisena työnä sekä opettajalta että esihenkilöiltä taitoja ja osaamista oppijan ja hänen perheensä kanssa toimimiseen.
- Johtotehtävissä työskentelevällä pitää olla laaja asiantuntemus alasta
- Johtajalla tai rehtorilla tulee olla ymmärrystä paitsi opetuksesta, myös koulun yhteiskunnallisesta tehtävästä.
- Virka- ja työehtosopimukset sekä opiskelija-asiat eroavat toisistaan varsin paljon eri koulutusasteilla. Johtajan tai rehtorin tulee osata sekä työtä ohjaavat lait että virka- ja työehtosopimukset – ne ovatkin johtotehtävien tärkeimmät työkalut.
- Hyvien johtamistulosten saavuttaminen edellyttää koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan asiantuntemusta.
- Johtamisen järjestelmiä ovat johtamisen opit, rakenteet, mallit ja välineet, jotka ovat organisaation jäsenten yhteisesti käyttämiä. Johtotehtävissä työskentelevällä pitää olla mahdollisuus jatkuvaan johtamisosaamisensa kehittämiseen.
Kelpoisuusvaatimukset johtotehtävissä
Kaikkien koulutusmuotojen rehtorien kelpoisuuksista on säädetty opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimusten asetuksessa. Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Rehtorilla tulee olla johtamansa oppilaitoksen opettajan kelpoisuus ja riittävä kokemus opettajan tehtävistä. Lisäksi hänellä tulee olla opetushallinnon tutkinto tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
Kielitaitovaatimuksena on erinomainen koulun opetuskielen kirjallinen ja suullinen kielitaito.
Tutustu opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin Finlexin sivuilla:
Lue opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset
Päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään varhaiskasvatuslaissa.
- Päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajalta edellytetään vuodesta 2030 alkaen kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito.
- Lain siirtymäsäännös turvaa kelpoisuuden päiväkodin johtajaksi myös vuodesta 2030 eteenpäin henkilölle, joka 1.9.2018 tai viiden vuoden aikana tätä ennen toimi kelpoisena päiväkodin johtajana.
- Kaikilta muilta, oli henkilö varhaiskasvatuksen opettajaksi tai varhaiskasvatuksen sosionomiksi kelpoinen, vaaditaan vuodesta 2030 päiväkodin johtajan tehtävään kasvatustieteen maisterin tutkinto.
- Ennen vuotta 2030 kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään tai kelpoisuus varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään ja kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito.
- Henkilöllä, joka on hyväksytty suorittamaan sosionomi (AMK) tutkintoa vuosi varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeen eli 1.9.2019 alkaen, tulee siis olla sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi suoritettuna kasvatustieteen maisterin tutkinto jo ennen vuotta 2030.
Tutustu varhaiskasvatuslakiin tarkemmin Finlexin sivuilla: