• logo
  • logo

Ammattikorkeakoulun opettajan työaika

Kaikki ammattikorkeakoulujen yliopettajat, lehtorit sekä tuntiopettajat kuuluvat vuosityöajan piiriin.

Kaikki ammattikorkeakoulujen yliopettajat, lehtorit sekä tuntiopettajat kuuluvat vuosityöajan piiriin. Vuosityöajan ulkopuolelle jäävät tällä hetkellä osa-aikaiset ja sivutoimiset tuntiopettajat sekä muilla kuin EK-sektorilla muuta pedagogista hallinto-, johto- ja suunnittelutyötä tekevät henkilöt.

Vuosityöaika on 1 624 tuntia, joista opettaja saa valita työaikansa ja -paikkansa 406 (tekniikan ja liikenteen koulutuksessa 609 tunnin) tunnin osalta. Työaika voi vaihdella eri viikoilla, kunhan vuositasolla päädytään opettajalle vahvistettuun vuosituntimäärään.

Vuosityöajan piirissä olevaa opettajaa ei tarvitse siirtää opetusalan sopimuksesta yleiseen sopimukseen esimerkiksi projektitehtävien takia, vaan työaikasuunnitelmassa voidaan huomioida tehtävien muutos. Vähintään 760 tuntia työvuodessa tekevä opettaja on vuosityöaikaa koskevan sopimuksen piirissä.

Työvuosi jakautuu työ- ja vapaajaksoihin

Vapaajaksoja on vuodessa yhteensä 12 viikkoa ja muulle ajalle sijoitetaan työnantajan määrättävissä oleva työaika.

Työaika ja vapaajaksot sijoittuvat samalle työvuodelle (kalenterivuosi tai lukuvuosi).

Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan

Jokaiselle opettajalle tulee lukuvuosittain tai kalenterivuosittain eli työkausittain etukäteen vahvistaa työaikasuunnitelma, joka sisältää suunnitelman erilaisille töille varatuista ajoista sekä vapaajaksojen sijoittumisesta.

Jos tietyille töille varatut ajat eivät näytä riittävän tai opettajalle määrätään lisää työtehtäviä, pitää työaikasuunnitelma välittömästi tarkistaa. Työaikasuunnitelmaa voi myös muuttaa yhdessä esimiehen kanssa etukäteen ennen lisätyön tai työajan ylittävän työn tekemistä.

Työaikasuunnitelma sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä opettajan muut tehtävät. Paikallisesti voidaan työaikasuunnitelmassa yleisluontoisesti tai yksityiskohtaisemmin määrätä, minkä töiden osalta työnantaja määrää työn tekemisen ajan ja paikan ja mitkä työt tehdään opettajan omavalintaisena aikana opettajan valitsemassa paikassa.

Työaikasuunnitelma valmistellaan yhdessä työnantajan edustajan ja opettajan kanssa. Työnantaja vahvistaa työt päätehtävittäin (esimerkiksi opetus ja ohjaus, kehittämis- tai projektitehtävä jne.) sekä vapaajaksojen sijoittumisen. Kullekin päätehtävälle vahvistetaan siihen käytettävä työtuntimäärä. Työnantaja määrittää työhön tarvittavan ajan. Myös mahdollisiin luottamusmiestehtäviin varattava aika vahvistetaan työaikasuunnitelmassa.

Työaikasuunnitelman toteuttamista seurataan säännöllisesti. Työaikasuunnitelman toteuttamista voidaan seurata esimerkiksi siten, että opettaja seuraa kuhunkin työtehtävään käyttämäänsä todellista työaikaa.

Opettajan esimies tarkistaa työaikasuunnitelman toteutumisen seurannan avulla säännöllisesti eli esimerkiksi kuukausittain.

Työajan seurannalla on tarkoitus huolehtia siitä, että työaikasuunnitelma vastaa todellista työaikatarvetta, eli ettei työaikasuunnitelma ole yli- eikä aliresursoitu. Työajan seurannan perusteella työaikasuunnitelmaan tehdään myös tarvittavat korjaukset.

Työajan seurannalla tarkoitetaan sekä ajan ja paikan suhteen valinnaisen työajan että niin sanotun sidotun työajan seurantaa. Työaikasuunnitelman ja sen seurannan avulla voidaan myös antaa opettajalle palautetta. Esimerkiksi esimiehen ja alaisen välisissä keskusteluissa voidaan puhua työnantajan odotuksista sekä opettajan oman työn organisoimisesta ja tehostamisesta.

Vapaajaksot

Vuosilomalakia tai työehtosopimuksen vuosilomamääräyksiä ei sovelleta opettajiin eikä ammattikorkeakoulun opettajilla ole vuosilomaa. Sen sijaan heille annetaan työvuoden aikana vapaajaksoja, jotka eivät perustu ansaintaan. Oikeus vapaajaksoihin perustuu työehtosopimuksen ammattikorkeakouluja koskevassa osiossa sovittuun työaikajärjestelmään.

Sen jälkeen, kun vapaajaksojen sijoittuminen on vahvistettu, vapaajaksot eivät siirry esimerkiksi opettajan sairausloman vuoksi. Työnantajalla ei ole oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kesävapaajakson alusta alkaen 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta.

Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa enintään kahdessa osassa.

Opettajalle on lisäksi annettava muuna aikana neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä jaksossa. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajakson sijoitusajankohdasta ja jaksotuksesta toisin.

Kun lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan palvelussuhde päättyy, hänelle maksetaan sopimuksen mukainen kesävapaakorvaus.

Osa-aikainen tuntiopettaja

Tuntiopettaja, jonka työaika on vähintään 760 tuntia työvuodessa ja keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa, on vuosityöaikaa koskevan sopimuksen piirissä.

Omavalintaisen työajan ja -paikan osuus on 25 prosenttia vahvistetusta työajasta. Palkka määritellään työajan suhteessa kokoaikaisen palkasta.

Jaa