• logo
  • logo

Päiväkodin johtajan työaika

Päiväkodin johtotehtävissä työskentelevän säännöllinen työaika määräytyy yleistyöajan mukaisesti.

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (KVTES, AVAINTES) tai 38 tuntia 50 minuuttia viikossa (SOSTES).

Yleistyöaika voidaan myös järjestää siten, että viikkotyöaika on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on päiväkodin toiminnan kannalta tarpeellista. Käytännössä 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä. Mikäli käytössä on tasoittumisjakso, työvuoroluettelo on laadittava ennalta koko tasoittumisjaksolle.

Päiväkodin johtajaan sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika riippumatta siitä, toimiiko hän lapsiryhmässä vai ei.

Yleistyöajassa on määritelty sekä vuorokautinen että viikoittainen ylityöraja. Ylityötä ei voi korvata tunti tunnista -periaatteella. Jokainen etukäteen tiedetty tai yllättävä poissaolopäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa sekä ylityörajaa, mikä tulee ottaa huomioon työvuoroluetteloa suunniteltaessa sekä toteutuneen työajan kirjaamisessa.

Lisätyötä voi muodostua vain osa-aikatyöntekijälle sekä KVTES:n ja AVAINTES:n mukaan arkipyhäviikolla, vaikka työntekijä tekeekin täyttä työaikaa.

Työntekijä/viranhaltija voi sitoutua olemaan vapaa-ajallaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tätä kutsutaan varallaoloksi, jota ei lueta työaikaan. Viranhaltijan varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai määräykseen, työntekijän varallaolo sopimukseen. Tätä edellyttää niin työaikalaki kuin virka- ja työehtosopimusmääräyksetkin.

Työntekijän ja työnantajan on aina sovittava varallaolosta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta suostua siihen, jos sopimusta ei ole tehty.

Julkisyhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Tällaista erittäin pakottavaa syytä ei päiväkodeissa yleensä ole, eikä työn laatu sitä edellytä.

Esimerkiksi päiväkodin johtajalla ei ole velvollisuutta työaikansa ulkopuolella olla valmiudessa ottaa vastaan työntekijöiden puheluja ja järjestää sairastuneiden tilalle sijaisia. Työntekijällä taas ei ole velvollisuutta olla varalla tulemaan aikaisemmin töihin, jos joku henkilöstöstä sairastuu ennen työvuoronsa alkua. Jos varallaoloa tarvitaan, siitä pitää erikseen sopia.

Varallaolosta on maksettava korvausta. Suuruus vaihtelee työehtosopimuksittain 20–50 prosentin välillä. Korvauksen on oltava sitä suurempi, mitä lyhyemmässä ajassa työntekijän on oltava tavoitettavissa ja tultava työpaikalle. Joidenkin työehtosopimusten mukaan (mm. KVTES ja AVAINTES) varallaolo voidaan korvata myös antamalla työntekijälle rahakorvausta vastaava vapaa-aika.

Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan tai työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Työnantajan on annettava varallaolosta selkeät kirjalliset ohjeet, jotta viranhaltija tai työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, kuten esimerkiksi sen, missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava. Viranhaltijaa tai työntekijää ei saa vastoin hänen suostumustaan velvoittaa olemaan varalla viikoittaisen vapaa-ajan aikana.

Jos varallaoloa edellytetään, mutta sitä ei korvata mitenkään, ole yhteydessä luottamusmieheen!

Päiväkodissa työvuoroluettelo on laadittava koko tasoittumisjaksoksi. Tasoittumisjakson viikkotyöajoissa ja työpäivien työajoissa otetaan etukäteen huomioon ajanjaksoon sijoittuvat työajantarpeet, esimerkiksi vanhempien tapaamiset ja koulutustilaisuudet, jotka tasoitetaan tasoittumisjakson työajoissa.

Tasoittumisjaksossa ei kuitenkaan ole tarkoituksena tasoittaa ajanjakson aikana syntyviä suunniteltujen työtuntien yllättäviä ylityksiä. Kaikkien työpäivien tai tasoittumisajanjaksoon kuuluvien viikkojen työaikaa ei tarvitse suunnitella saman pituisiksi, kunhan viikkotyöaikojen yhteenlaskettu työaika on oikein.

Esimerkiksi kolmen viikon tasoittumisjakson yhteenlasketun viikkotyöajan pitää olla yhteensä 3 x 38,75 tuntia = 116,25 tuntia, mutta eri viikkojen säännöllinen työaika voi olla esimerkiksi: 39,25 tuntia + 38,75 tuntia + 38,25 tuntia.

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ja työ- ja virkaehtosopimusten määräysten mukaiset vuorokautiset tai viikoittaiset ylityörajat.

Viikkoa pidemmässä tasoittumisjaksossa viikkoylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty kunkin viikon säännöllinen viikkotyöaika. Mikäli viikon aikana on yllättävä poissaolopäivä, se alentaa viikoittaista ylityörajaa työvuoroluetteloon suunnitellun, tekemättä jääneen työajan verran.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden/viranhaltijoiden tietoon vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa ei voi muuttaa kuin työntekijän tai viranhaltijan suostumuksella tai perustellusta syystä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työntekijän tai viranhaltijan työvuoroluettelon mukaista työvuoroa sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työvuoroon. Työtuntien muodostuminen ylityöksi ei ole sopimuksen tarkoittama perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Työaikojen ylityksistä syntyy pääsääntöisesti ylityötä, ja ylityön muoto riippuu siitä, ylittyykö työvuoroluetteloon suunnitellun työajan lisäksi vuorokautinen vai viikoittainen ylityöraja.

Työajan ja -tehtävien tulee olla tasapainossa

Lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvan päiväkodin johtajan työajan käytön suunnittelussa pitää ottaa huomioon päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika sekä suunnitteluun, arviointiin, kehittämiseen ja yhteistyöhön tarvittava työaika.

Päiväkodin johtajan tehtävät tulee mitoittaa ja järjestää niin, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana. Käytettävissä olevan työajan ja tehtävään sisältyvän työmäärän tulee olla tasapainossa.

Milloin työaikana on toimistotyöaika?

Toimistotyöaikaa (36 h 45 min) sovelletaan perhepäivähoidon ohjaajiin. Muutoin sitä voidaan soveltaa vain sellaisiin varhaiskasvatuksen johto- ja esimiestehtävissä toimiviin johtajiin, joiden tehtäviin ei sisälly ammatillisen työn johtoa eikä välitöntä asiakastyötä lapsiryhmissä.

Esimerkiksi päivähoidon aluejohtajien, varhaiskasvatusjohtajien ja -päälliköiden tms. esimiesten, jotka johtavat varhaiskasvatusta alaistensa esimiesten välityksellä, työaikamuoto voi olla toimistotyöaika.

Päiväkodin johtajan työaikakirjanpito

Päiväkodin johtajat kuuluvat työaikalain alaisiin viranhaltijoihin, joten heidän työajastaan edellytetään myös työaikakirjanpitoa. Päiväkodin johtajalle tulee laatia työvuoroluettelo samoin periaattein kuin muullekin henkilökunnalle. Tarkalla työaikakirjanpidolla vältetään erimielisyydet esimerkiksi ylitöiden määrää koskevissa riitatilanteissa.

Päiväkodin johtajan esimies on vastuussa työvuoroluettelon laadinnasta ja hän myös vahvistaa työvuoroluettelon toteutumaosion. Päiväkodin johtajalle, joka ei toimi säännöllisesti lapsiryhmässä, voidaan laatia erikseen oma työvuoroluettelo. Lapsiryhmässä toimivan päiväkodin johtajan työvuorot voidaan merkitä ryhmän henkilökunnan kanssa samaan työvuoroluetteloon.


Ylimääräiset vapaapäivät

Varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, esiopetuksen opettajat ja päiväkodin johtajat ovat oikeutettuja vuosittain viiteen ylimääräiseen vapaapäivään.

Mikäli palvelussuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai virantoimitus/työssäolo on ollut keskeytyneenä kyseisenä vuonna, annetaan yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuukautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä on kuitenkin vuodessa vain viisi.

Vapaapäiviä kertyy myös osa-aikatyötä tekeville samassa suhteessa kuin heidän työaikansa on säännöllisestä työajasta.

Vapaapäivien lukumäärä saadaan selville seuraavalla laskukaavalla: tehty osa-aikainen työaika jaettuna 38,75:llä (täysi työaika) kerrottuna osa-aikakuukausien lukumäärällä ja jaettuna kahdella. Esimerkiksi elokuusta vuodenvaihteeseen osittaisella hoitovapaalla olevalla, 30 tuntia viikossa tekevällä varhaiskasvatuksen opettajalla vapaapäivien lukumäärä lasketaan näin: 30/38,75 x 5 : 2 = 1,9

Sopimustulkintaa on tarkistettu 1.1.2020 alkaen:

  • Jos tulokseksi ei tule kokonaisia päiviä, ne voidaan pyöristää yleisiä pyöristyssääntöjä noudattaen. Esimerkiksi 1,9 pyöristetään luvuksi 2.
  • Etukäteen suunniteltu vapaapäivä alentaa säännöllistä työaikaa 7 tuntia 45 minuuttia vapaapäivää kohden myös osa-aikaisilla.

Kuntatyönantajat KT:n verkkosivuilla on usein kysyttyjä kysymyksiä ves-päivistä.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamiskohdan määrittelee työnantaja, ja työnantaja myös päättää vapaan antamisajankohdan. Pääsääntöisesti vapaa annetaan ansaintajakson jälkeen.

Työnantajan pitää huolehtia siitä, että kertyneet vapaat tulevat annetuiksi. Mikäli vapaata annetaan ennen jakson päättymistä, sitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan antaa joko yhdessä tai useammassa erässä.

Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä palvelussuhteen äkillisen päättymisen johdosta, henkilöllä ei ole oikeutta rahakorvaukseen. Palvelussuhteen päättyessäkin ansaitut vapaapäivät tulisi pyrkiä pitämään vapaana, ettei syntyisi tilannetta, jossa ansaittu etuus jää saamatta.

Mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ennen työvuoroluetteloon merkittyä vapaapäivää, on hänellä oikeus pyytää vapaapäivän siirtoa toiseen ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu vapaapäivänään, seuraavat vapaapäivät voidaan pyynnöstä siirtää.

 

Lastentarhanopettaja on nyt varhaiskasvatuksen opettaja

Varhaiskasvatuksen tehtävänimikkeet muuttuivat syyskuussa 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Laissa säädetään varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ja päiväkodin johtajan kelpoisuuksista.

OAJ ajaa jokaisen varhaiskasvatuksen opettajan etua, koulutustaustasta riippumatta.

Liity joukkoon tai tutustu jäsenetuihin!

Jaa