Maan hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä päiväkodinjohtajien kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta, jota opettajat ja OAJ vastustavat: OAJ:n Murto: ”Hallitus hylkäsi tutkitun tiedon ja lasten edun”. Hallituksen oma esitys ei esitä tälle muutokselle mitään perusteluja ja vastaavasti arvioi muutoksen heikentävän lasten saaman varhaiskasvatuksen pedagogista laatua.
Opetusministeri Anders Adlercreutzilta on perätty perusteluja esitetylle muutokselle Helsingin sanomien haastattelussa (HS 8.11.2026) ja viimeksi 18.11. OAJ:n valtuuston kokouksessa. Näissä yhteyksissä ministeri on kuvannut nyt esitettyä päiväkodinjohtajien kelpoisuusvaatimusten muutosta ”keskitien ratkaisuksi” ja ”nykytilanteen tunnustamiseksi”. Kumpikaan väitteistä ei pidä valitettavasti paikkaansa.
Kelpoisuusvaatimus oli keskeinen osa uudistettua varhaiskasvatusta, jonka pedagogisen laadun takeena olisi vahvan pedagogisen osaamisen omaavat johtajat.
Nykytilanne on varhaiskasvatuksessa ollut jo vuodesta 2018 alkaen se, että kaikki osapuolet ovat tienneet, että päiväkodinjohtajilta vaaditaan kasvatustieteen maisterin tutkintoa vuodesta 2030 alkaen. Kelpoisuusvaatimus oli keskeinen osa uudistettua varhaiskasvatusta, jonka pedagogisen laadun takeena olisi vahvan pedagogisen osaamisen omaavat johtajat.
Ennen vuotta 2018 tehtävään kelpoisina toimineet päiväkodinjohtajat säilyttivät lain muuttuessa kelpoisuutensa. Tämän lisäksi lakiin säädettiin pitkä, vuoteen 2030 ulottuva siirtymäaika. Tämä takasi pitkän ajanjakson, jonka aikana myös uusilla johtajilla olisi aikaa hankkia uuden kelpoisuusvaatimuksen mukainen koulutus.
Ministeriö selvitti asian valmistelun aikana, että uuden kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä henkilöitä on koulutettu ja koulutetaan hyvinkin riittävästi vuoden 2030 tarpeeseen nähden. Suuri osa olemassa olevista päiväkodinjohtajista on jo hyödyntänyt tätä pitkää siirtymäaikaa ja täydentänyt koulutustaan vaaditulla kasvatustieteen maisterin tutkinnolla.
Hallitus ei ole omassa valmistelussaan kyennyt löytämään yhtäkään kestävää perustetta tutkimus-, arviointi- tai selvitystiedon pohjalta, miksi kelpoisuuksia pitäisi muuttaa.
Nyt opetusministeri perustelee varhaiskasvatuksen laadulle keskeisestä maisterikelpoisuudesta tinkimistä sillä, että noin 300 nykyistä päiväkodinjohtajaa ei ole koulutustaan täydentänyt ja tällöin menettäisi kelpoisuutensa vuonna 2030. Perustelu ontuu. Näiden henkilöiden kelpoisuuden säilyttäminen ei olisi edellyttänyt kelpoisuusvaatimusten radikaalia muuttamista. Tämä olisi ollut tehtävissä jo edellä kuvattua siirtymäsäädöstä pelkästään muuttamalla. Toki tätäkin voi pitää epäreiluna niitä henkilöitä kohtaan, jotka säntillisesti ovat suorittaneet vaaditut lisäopinnot.
Hallitus on siis muuttamassa perusteellisesti valmisteltua ja kahdeksan vuotta jo voimassa ollutta lainsäädäntöä. Hallitus ei ole omassa valmistelussaan kyennyt löytämään yhtäkään kestävää perustetta tutkimus-, arviointi- tai selvitystiedon pohjalta, miksi kelpoisuuksia pitäisi muuttaa.
Lasten saaman varhaiskasvatuksen laadun arvioidaan muutoksen myötä heikkenevän, minkä voi todeta lukemalla hallituksen oman esityksen perustelut. Keskitien ratkaisuksi ei mitenkään voi kutsua voimassa olevan lainsäädännön muuttamista vailla perusteita ja tutkimustiedon vastaisesti.
Lasten varhaiskasvatusta heikentävää päätöksentekoa ei pidä muuksi kaunistella.
Koulutuspolitiikan päällikkö