Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimusten väljentämisestä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on vastustanut lakiesitystä hallituskauden alusta lähtien ja pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että päiväkotien johtamisen tulee jatkossakin perustua vahvaan kasvatustieteelliseen osaamiseen.
Asiaa selvittänyt työryhmäkään ei löytänyt mitään perusteita muutokselle.
– Hallitus hylkäsi tutkitun tiedon ja lasten edun. Opetusministeri Anders Adlercreutz jää historiaan ministerinä, joka alensi oman hallinnonalansa eli opetusalan kelpoisuuksia ilman mitään osoitettua tarvetta. Onko pääministeripuoluekaan enää sivistyspuolue, kun se ajaa opetusalan kelpoisuuksien väljentämistä vastoin tutkittua tietoa ja vailla mitään perusteluita, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto hämmästelee.
Riski lasten oppimiselle
Esityksen vaikutusarviossa riskiksi nimetään varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun heikkeneminen. Esityksen mukaan laadun heikkeneminen vaikuttaa suoraan lapsen saamaan opetukseen ja oppimisen tukeen.
– Hallitus edistää lakimuutosta, jonka se tietää aiheuttavan riskin lasten oppimiselle. Laissa varhaiskasvatus määritellään kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Laskevien oppimistulosten Suomessa pedagogiikkaa pitäisi entisestään vahvistaa eikä rapauttaa. Siksi puolustamme lasten oikeutta pedagogisesti johdettuun varhaiskasvatukseen viimeiseen asti, Murto sanoo.
Ei työvoimapulaa, ei säästöjä eikä tutkimusta puoltamassa lakimuutosta
Lakiesityksen lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaus.
– Muuta perustetta lakimuutokselle ei ole kuin kirjaus hallitusohjelmassa. Esitys ei ratkaise pulaa päiväkodin johtajista, koska pulaa ei ole. Se ei myöskään vaikuta myönteisesti valtion tai kuntien talouteen. Tutkimustietokaan ei tue muutosta vaan päinvastoin korostaa kasvatustieteellisen osaamisen merkitystä. Kenen asialla hallitus siis on? Ei ainakaan lasten, Murto sanoo.
Pedagogiikkaan nojaava varhaiskasvatus on koko yhteiskunnan kannalta puolustamisen arvoista.
Lausuntokierroksella vain noin kymmenen prosenttia lausunnonantajista kannatti hallituksen ehdottamaa muutosta. Esitystä vastustivat muun muassa Suomen Vanhempainliitto, Opetushallitus, Kansallisen koulutuksen arviointikeskus, tutkijat, yliopistot sekä osa kunnista.
– Laadukas varhaiskasvatus on lapsen etu, se on osa koulutusjärjestelmää ja vahva pohja lapsen koko oppimispolulle. Pedagogiikkaan nojaava varhaiskasvatus on koko yhteiskunnan kannalta puolustamisen arvoista. Nyt hallitus on kävelemässä tutkitun tiedon ja lapsen edun yli, Murto sanoo.
OAJ edellyttää lakiesityksestä perustuslakivaliokunnan arviota
Seuraavaksi eduskunta käsittelee lakiesitystä.
– Jokaisella kansanedustajalla on eduskuntakäsittelyssä ja laista äänestettäessä näytön paikka. Me tulemme seuraamaan tarkasti kansanedustajien äänestystä asiassa. Äänestäjiäkin varmasti kiinnostaa, pitävätkö päättäjät laadukasta varhaiskasvatusta ja lasten etua tärkeänä, Murto sanoo.
OAJ edellyttää, että perustuslakivaliokunta arvioi, rikkooko esitys varhaiskasvatuslain vaatimusta lapsen edun ensisijaisuudesta, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai lasten sivistyksellisiä perusoikeuksia.
Tuhansien opettajien adressi kelpoisuuksien puolesta luovutetaan eduskuntatalolla
- Perjantaina 6.11. kello 13 eduskuntatalon portailla luovutetaan sivistysvaliokunnalle suunnattu OAJ:n, Suomen Vanhempainliiton, Varhaiskasvatuksen opettajien liitto VOL:n, tutkijoiden sekä Opetusalan johdon neuvottelukunnan, Suomen rehtoreiden ja Suomen opettajiksi opiskelevien liiton yhteinen kannanotto. Siinä vaaditaan hylkäämään lakiesitys, joka heikentää lasten saaman varhaiskasvatuksen laatua.
- Paikalla on OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, Suomen vanhempainliiton toiminnan johtaja Pauliina Lehtinen, VOL:n puheenjohtaja Anna Laakkonen sekä VOL:n valtuusto.
- Tilaisuudessa luovutetaan päättäjille myös liki 8 000 opetusalan ammattilaisen allekirjoittama adressi.
Tausta: tästä on kyse
- Vuonna 2018 hallitus uudisti varhaiskasvatuslain kokoomuksen johdolla ja RKP:n tuella. Uudistuksessa päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimukseksi säädettiin kasvatustieteen maisteri.
- Siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2030 asti. Kenenkään työpaikkaa kelpoisuusmuutos ei siis uhannut, vaan päiväkodin johtajina työskentelevät tai johtajaksi haluavat ovat voineet ja voisivat yhä suorittaa esimerkiksi työn ohessa kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Näin ohjeistettiin työnantajia myös toimimaan, joista osa on luottanut lain voimaan tuloon, ja myös kouluttanut päiväkodin johtajansa maistereiksi.
- Valmistelun aikana on selvitetty päiväkodin johtajien saatavuus. Kelpoisia päiväkodin johtajia on selvityksen mukaan saatavilla tehtävään riittävästi nykyisillä kelpoisuusvaatimuksilla ja koulutusmäärillä.
- Julkisessa keskustelussa kelpoisuusvaatimuksen on väitetty väheksyvän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä. Kyse ei kuitenkaan ole yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastakkainasettelusta, vaan erosta tutkintojen sisällössä. Pedagogiikkaa painottava varhaiskasvatus edellyttää päiväkodinjohtajalta laajoja pedagogisia opintoja, ja niitä on yliopistotutkinnoissa huomattavasti enemmän kuin sosiaalialan YAMK-tutkinnoissa ja uudessa laissa esitetyissä 60 opintopisteen lisäopinnoissa.
