Orpon hallitus päätti kevään 2025 kehysriihessä valmistella avoimen korkeakoulun maksullisia tutkintoja suomalaisille opiskelijoille. Valmistelua vastustettiin jo ohjausryhmässä. Lakiluonnoksesta saadut 95 lausuntoa olivat pääosin erittäin kriittisiä. On ilmiselvää, ettei tätä olisi esitystä pitänyt viedä eduskuntaan.
Vaikka maksuton tutkintokoulutus säilyy, rinnalle syntyy väylä suorittaa tutkinto maksukyvyn perusteella ja varsinaisen opiskelijavalinnan ohi. Mallia perustellaan erityisesti työssäkäyvien ja jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeilla, mutta maksullinen väylä olisi avoinna myös ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville nuorille. Tämä asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan varallisuuden perusteella.
Maksulliset tutkinnot ovat väylä julkisen rahoituksen rapauttamiseen
Esitykseen liittyy myös laajempi rahoituspoliittinen riski. Kun opiskelijamaksuista tehdään osa korkeakoulujen rahoitusta, kasvaa paine maksujen korottamiseen ja julkisen rahoituksen vähentämiseen. Korkeakoulujen rahoituksen pirstaloituminen ja ennakoimattomuus vaarantavat tavoitteen koulutustason nostamisesta.
Kun opiskelijamaksuista tehdään osa korkeakoulujen rahoitusta, kasvaa paine maksujen korottamiseen ja julkisen rahoituksen vähentämiseen.
Suomen kannattaa valita toinen suunta. Aikuisten osaamista tai uudelleen kouluttautumista voidaan vahvistaa tutkintoa pienemmillä koulutuskokonaisuuksilla, opintoseteleillä ja joustavilla mahdollisuuksilla täydentää aiempaa osaamista. Myös korkeakoulutetuilla on oltava mahdollisuus alanvaihtoon silloin, kun uusi tutkinto on aidosti tarpeen.
Tutkintojen maksullisuus kuormittaisi entisestään opetushenkilökuntaa
Valtaosa korkeakoulujen opetushenkilöstö vastustaa maksullisia tutkintoja. Opiskelijamääriä on jo kasvatettu ilman vastaavia panostuksia opetushenkilöstöön. Uutta tutkintoväylää ei pidä rakentaa kuormittamaan järjestelmää, jonka voimavarat ovat jo tiukalla.
Suomi tarvitsee yli vaalikausien ulottuvan suunnitelman koulutustason nostamiseksi. Tavoitteena on, että vuonna 2040 60 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto.
Tästä tavoitteesta ollaan hyvin kaukana, eikä sitä saavuteta avaamalla tutkintoon pääsyä maksukyvyn perusteella. Sen sijaan on vahvistettava yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia ja panostettava siihen, että yhä useammalla nuorella on todella mahdollisuus korkeakoulututkintoon.
Koulutus- ja osaamistato nousuun
Koulutuspolitiikan päällikkö