Koko koulutusketjusta pitää huolehtia, jotta osaamis- ja koulutustaso kääntyvät nousuun
Oppiminen on jatkumo, jossa uudet tiedot ja taidot rakentuvat aina aiemmin opitun päälle. Siksi osaamis- ja koulutustaso nousevat kestävästi vain huolehtimalla, että koulutusketjun jokainen lenkki on kunnossa.
Varmistetaan laadukkaan varhaiskasvatuksen edellyttämä henkilöstö
Opettajankoulutusmääriä on yliopistoissa viime vuosina nostettu ja kehitetty uusia tapoja kouluttautua, jotta varhaiskasvatuksen opettajatarpeeseen pystytään vastaamaan. Suunta on oikea!
→ Turvataan pedagoginen osaaminen
Henkilöstötarvetta on arvioitava tiiviisti. Lisäksi on jatkettava jo aloitettuja hyviä toimia, jotta riittävät opettajankoulutusmäärät ja varhaiskasvatuksen maistereiden koulutusmäärät varmistetaan yliopistoissa. Siten vastataan laadukkaan varhaiskasvatuksen edellyttämään opettajien ja päiväkodinjohtajien tarpeeseen vuonna 2030 ja siitä eteenpäin, kuten varhaiskasvatuslakiin vuonna 2018 säädettiin.
Vahvistetaan varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää
Varhaiskasvatus vahvistaa osaamistasoa ja oppimisvalmiuksia sekä kaventaa lasten taustasta johtuvia oppimiseroja. Varhaiskasvatus tunnistetaankin jo selkeästi osaksi koulutusjärjestelmää. Sen asemaa osana perustuslain sivistyksellisiä oikeuksia on kuitenkin vielä selkeytettävä.
→ Osallistumisaste nousuun
Varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää vahvistettava ja siihen osallistumista on kaikin toimin tuettava. Kotihoidontuesta on poistettava kannusteet (ns. sisaruskorotus), jotka heikentävät vanhemman sisaruksen varhaiskasvatukseen osallistumista.
→ Säädetään opetuskielestä ja kielitaitovaatimuksesta
Turvataan lasten varhainen kielenoppiminen säätämällä varhaiskasvatuksen opetuskielestä sekä opetuskielen kielitaitovaatimuksesta opettajille, erityisopettajille sekä päiväkodin johtajille.
Vahvistetaan esiopetusta koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi
Esiopetuksen tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava, jotta voidaan kaventaa lasten taustoista johtuvia oppimiseroja ja vahvistaa koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua myös päiväkodissa järjestettävään esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen.
→ Selkeä ja tavoitteellinen opetussuunnitelma
Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen on käynnistettävä samanaikaisesti perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Opetussuunnitelma vaatii selkeytystä ja täsmentämistä.
Tavoitteellisuus, opetus ja oppiminen on nostettava keskiöön ikäkaudelle soveltuvilla pedagogisilla ratkaisuilla. Leikin merkitystäkään ei pidä unohtaa.
→ Kokonaiset esiopetuspäivät
Esiopetuksen vuosittainen tuntimäärä on nostettava 760 tuntiin. Tämä takaisi lapsille kokonaisen neljän tunnin esiopetuspäivän koko lukuvuodelle.
→ Vahva ja yhtenäinen tuki
Esiopetuksen tuen vahvistamista on jatkettava. Erityisesti riittävä erityisopetus on turvattava ja varmistettava, että tuki on yhtenäistä koko päivän ajan.
Vahvistetaan varhaiskasvatuksen tuen lainsäädäntöä ja yhtenäistetään sitä esiopetuksen tuen kanssa
Varhaiskasvatuksen tuen lainsäädäntö on nykyisellään liian väljää turvaamaan sen, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Lainsäädäntöä onkin yhtenäistettävä esiopetuksen tuen kanssa.
→ Oikeus erityisopettajaan
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on lapsen tuen asiantuntija. Lapsen oikeudesta erityisopettajan antamaan opetukseen onkin säädettävä vahvemmin. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan erityisopettajamitoitus. Jokaista sataa varhaiskasvatukseen osallistuvaa ja vastaavasti viittäkymmentä esiopetusikäistä kohden on oltava yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
→ Toimivat tukimuodot
Nykyisten tuen tasojen sijaan tulee säätää ryhmäkohtaisista tuen muodoista sekä lapsikohtaisista tukitoimista.
Lue myös kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta
Turvataan lapsille riittävän pienet ja pysyvät ryhmät
Lapsen näkökulmasta turvallisuus ja oppimismahdollisuudet perustuvat siihen, että ryhmät ovat riittävän pieniä ja ryhmä pysyy tuttuna ja muuttumattomana. Päiväkodin pysyvä ryhmä tukee myös lapsen ystävyyssuhteita, turvaa leikin ja oppimisen jatkuvuuden.
→ Ryhmäkoko
Päiväkodissa henkilöstön ja lasten määrää ohjaavaksi suhdeluvuksi on säädettävä kaikille 3-vuotta täyttäneille lapsille päiväkodissa 1:7 ja luovuttava kokonaan suhdeluvusta 1:13. Lisäksi on säädettävä, että yhteen lapsiryhmään voi olla sijoitettuna enintään lain mukainen enimmäismäärä lapsia suhteessa ryhmän henkilöstömäärään (poikkeuksena huomioitava vuorohoitoryhmät).
Lue lisää näkemyksiämme ryhmäkoosta
→ Tilankäyttö
Ryhmillä on oltava omat ryhmätilat, joiden käyttöä ei porrasteta toisen ryhmän kanssa.
→ Turvallisuus
Turvallisuutta on vahvistettava säätämällä, millaisia kasvatuksellisia ja turvaamistoimia (kuten kiinnipito) voidaan kohdistaa esimerkiksi väkivaltaisesti käyttäytyvään lapseen.
Seurataan tuen toteutumista ja korjataan mahdolliset puutteet
→ Selvitys ja seuranta
Oppimisen tuen lakimuutoksen seurantatiedon pohjalta on selvitettävä, miten uudistuksen tavoitteet ovat toteutuneet.
Miten esimerkiksi ryhmäkohtainen tuki on vaikuttanut kouluissa annetun tuen määrään, riittävyyteen ja vaikuttavuuteen? Entä miten oppilaskohtaista tukea saavien oppilaiden tuen tarpeeseen on pystytty vastaamaan verrattuna entisiin tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määriin ja toteutustapoihin?
→ Sitoutuminen korjaustoimiin
Hallituksen tulee sitoutua korjaamaan tuen lainsäädäntöä ja rahoitusta, jos selvitys osoittaa, ettei tuen uudistuksella olla pääsemässä haluttuihin lopputuloksiin eli varhaisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistamiseen sekä riittävän tuen takaamiseen jokaiselle tukea tarvitsevalle.
Mahdollisia korjaustoimia ovat mm. ryhmäkohtaisen tuen kertoimen kasvattaminen ja erityisopettajien saatavuuden varmistaminen.
→ Laki kuntouttavasta opetuksesta
Hallituksen on perustettava työryhmä valmistelemaan lainsäädäntöä kuntouttavasta opetuksesta.
Uudistetaan tuntijako ja nostetaan vähimmäistuntimäärää
→ Uudistetaan perusopetuksen tuntijako
Oppimistulosten vahvistamiseksi tuntijakouudistuksessa on jatkettava myös perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattamista. Vähimmäistuntimäärää on nostettava vähintään kolmella vuosiviikkotunnilla nykyisestä.
Vähimmäistuntimäärä pitää tuntijaossa vuosiluokkaistaa valtakunnallisesti. Siten myös tavoitteet voidaan vuosiluokkaistaa opetussuunnitelman perusteissa.
Uudistetaan perusopetuksen opetussuunnitelma vahvistamaan perustaitoja ja oppimistuloksia
→ Uusi opetussuunnitelma
Hallituskaudella tulee toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus, jonka kantavana tavoitteena on karsia ja selkeyttää perusopetuksen tavoitteita keskittyen ydintavoitteisiin ja -sisältöihin.
Perustaitojen osaaminen on varmistettava kaikissa oppiaineissa unohtamatta perusopetuksen yleissivistävää tehtävää. Paikallisesti päätettäviä asioita on vähennettävä, ja niillä on voitava lähinnä täydentää valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Tämä vahvistaa opetuksen yhdenvertaisuutta.
→ Täsmälliset arviointikriteerit
Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä tavoitteet on määriteltävä vuosiluokittain valtakunnallisesti. Vähimmäisosaamisen arviointikriteerit on täsmennettävä selkeiksi.
Arviointikriteereiden käyttöä konkretisoimaan ja arviointia yhdenvertaistamaan on luotava opettajien käytettäväksi kansallinen arvioinnin tukipankki.
Tuetaan vuorovaikutusta ja opetuksen eriyttämistä antamalla suositus opettajamitoituksesta
Opettajamitoituksella ja ryhmäkoolla on vahva vaikutus opettajan ja oppilaiden vuorovaikutukseen, työrauhaan sekä mahdollisuuteen eriyttää opetusta niin heikoimmille kuin etevimmille oppilaille.
→ Opettajamitoitus
Ryhmien muodostamista ohjaamaan tarvitaan suositus opettajamitoituksesta. Suosituksessa kaikki opetusryhmät on ohjeistettava muodostamaan siten, että oppilaita on yhtä opettajaa kohden enintään 10–20.
Suosituksen välystä noudatettaessa huomioitaisiin mitoitukseen vaikuttavina tekijöinä mm. opetuksen työtapoihin ja -turvallisuuteen liittyvät vaatimukset, eri vuosiluokkien oppilaiden opettaminen samassa opetusryhmässä, oppimisen tai koulunkäynnin tukea tarvitsevat oppilaat, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ja S2-oppilaat sekä opetuksen antaminen etäyhteyksiä hyödyntäen.
Lue lisää ryhmäkoosta ja opettajamitoituksesta
Laajennetaan opiskeltavien kielten valikoimaa ja monipuolistetaan tarjontaa
→ Kielivalikoima laajemmaksi
Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja oppilaiden yhdenvertaisuutta tulee vahvistaa laajentamalla opiskeltavien kielten valikoimaa.
Uudistettavassa tuntijaossa on säädettävä, että opetuksen järjestäjän on tarjottava A-kielenä myös muuta vierasta kieltä kuin englantia. Lisäksi on säädettävä, että kielivalikoimassa tarjottu opetus järjestetään, jos kahdeksan oppilasta valitsee kyseisen kielen.
Tarvittaessa koulut ja opetuksen järjestäjät voisivat järjestää opetuksen yhteistyössä hyödyntämällä etäyhteyksiä nykylainsäädännön mukaisesti.
Tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA) on tärkeä rooli sen varmistajana, että siirtymä toiselle asteelle käy sujuvasti.
→ Oikeus oppimisen tukeen
TUVA-lainsäädäntöön pitää määritellä jokaiselle tukea tarvitsevalle opiskelijalle oikeus oppimisen tukeen.
Blogi: Minne unohtui TUVA-koulutus, kun oppimisen tukea kehitettiin?
Tutustu oppimisen tuen kehittämistä koskeviin ratkaisuihimme
→ Opetuksen laatu
Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajien määrään on määritettävä, jotta varmistetaan TUVA-koulutuksen laatu. Lisäksi on vahvistettava nivelvaiheen opinto-ohjauksen kehittämistä.
Järjestämislupia myönnettäessä on varmistettava, että opetus voidaan toteuttaa lähiopetuksena ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden riittävästi tuettuna. Opetuskielen osaamista vahvistavia opintoja on kehitettävä.
→ Kuntouttava opetus
Työryhmän on valmisteltava lainsäädäntö kuntouttavasta opetuksesta esi- ja perusopetukseen, toiselle asteelle sekä TUVA-koulutukseen.
Ikäluokkien pienentyminen haastaa pienten lukioiden toimintaedellytyksiä suuressa osassa Suomea. Kunnalla on oikeus järjestää lukiokoulutusta, mutta ei velvollisuutta siihen. Tarvitaan uusia ratkaisuja turvaamaan lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta.
Rahoitusjärjestelmä turvaamaan lukiokoulutuksen saavutettavuutta
→ Yhteistyön mahdollistava rahoitusjärjestelmä
Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää tulee kehittää siten, että siinä tunnistetaan alueelliseen opiskelijamäärään perustuva koulutustarve ja kuntarajat ylittävä yhteistyö.
→ Järjestämisvelvoite
Hallituksen tulee perustaa työryhmä selvittämään alueellisen järjestämisen velvoittavuutta tunnistaen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteinen järjestäminen.
Lisää näkemyksiämme lukiokoulutuksen saavutettavuudesta
Turvataan opiskelijan oikeus lähiopetukseen ja vahvistetaan tarpeellisia opiskelu- sekä vuorovaikutustaitoja
Nuorten lukiokoulutuksessa oleellista on kohtaaminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Yhteisötaitojen vahvistaminen edellyttää oppilaitoksessa lähiopetuksena tapahtuvaa oppimista ja ryhmässä toimimista.
→ Lähtökohtana lähiopetus
Lukiokoulutusta tulee jatkossakin järjestää lähtökohtaisesti lähiopetuksena siten, että lukiota voisi käydä kotona asuen. Etä- ja verkkovälitteisiä opetusjärjestelmiä hyödyntämällä voidaan laajennetaan vähemmän opetettavien aineiden saavutettavuutta.
Alueellista lukiokoulutusta selvittävän työryhmän tehtäväksi on määrättävä ehdotuksen tekeminen valtakunnallisesta opintotarjonnan koordinoinnista.
Laaditaan lukiokoulutukselle valtakunnalliset laatutavoitteet
Lukiokoulutuksen tulee antaa laaja yleissivistys sekä vahvat valmiudet jatko-opintoihin korkea-asteelle.
Ikäluokkien pienentyessä ja muuttoliikkeen vahvistuessa lukiot ovat tulevaisuudessa yhä erilaisempia. Suuremmissa kaupungeissa opetusryhmät ovat suuria samalla, kun pienissä lukioissa kamppaillaan toisenlaisten opetuksen laatuun vaikuttavien tekijöiden kanssa.
Oppimisen tuki ja opinnoissa tarvittavien koulunkäyntitaitojen vahvistaminen edellyttää selkeitä rakenteita. Opetusta annetaan tulevaisuudessa oletettavasti yhä enemmän etä- ja verkkovälitteisesti.
→ Tavoitteellista, laadukasta ja yhdenvertaista lukiokoulutusta
Lukiokoulutuksen laatua ja yhdenvertaisuutta ohjaamaan tarvitaan kansalliset laatutavoitteet, joiden toteutumista mitataan ja seurataan.
Laatutavoitteilla turvataan opiskelijan oikeutta kohtuulliseen ryhmäkokoon sekä laadukkaaseen lähi- ja etävälitteiseen opetukseen, ohjaukseen, oppimateriaaleihin ja opiskeluvälineisiin.
Selvitetään oppimisen tuen uudistuksen vaikutuksia lukiokoulutuksessa ja varmistetaan lisärahoituksen kohdentuminen oppimisen tukeen
Lukion oppimisen tukeen kohdennettiin vuodesta 2025 alkaen 10 miljoonan euron lisärahoitus. Lukiokoulutuksen rahoitus on kuitenkin yleiskatteellista, minkä seurauksena koulutuksen järjestäjä voi kohdentaa rahoituksen haluamallaan tavalla.
→ Tuki syyniin ja todeksi
Oppimisen tuen uudistuksen vaikutuksia on arvioitava ja rahoituksen kohdentumista tosiasiallisesti oppimisen tukeen sekä erityisopetuksen vahvistamiseen selvitettävä. Selvityksen pohjalta on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tuen tosiasialliseksi vahvistamiseksi.
Lukiokoulutuksen tulee säilyä laadukkaana kaikkialla Suomessa
Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille vahvat valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin. Siksi opiskelijoilta vaadittava tavoitetaso on pidettävä korkealla. Ja jotta jokainen voi yltää tavoitteisiin, opiskelijoiden on saatava tarvitsemansa opetus sekä yksilöllistä tukea ja ohjausta.
Lisää lähiopetusta ja vähemmän kuormittavaa byrokratiaa
→ Kohti kokonaisia opiskelupäiviä
Oppivelvollisten saamaa lähiopetuksen määrää on lisättävä sekä turvattava opiskelijoille kokonaiset lähiopetuspäivät ja -viikot.
→ Aikaa kohtaamiselle
Ammattitaitoiset opettajat, ajantasaiset oppimateriaalit sekä asianmukaiset ja turvalliset oppimisympäristöt ovat keskeisiä oppimisen edellytyksiä. Opettajilla pitää kuitenkin olla myös aikaa kohdata jokainen opiskelija arjessa. Siksi opetusryhmiä on pienennettävä ja seurattava, toteutuvatko oppimisen tuen uudistukselle asetetut tavoitteet.
Opiskelijan oppimista ja tuen toteutumista voidaan edistää rahoituksella ja lainsäädännöllä, joka ohjaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan resurssit ensisijaisesti opetukseen ja oppimisen tukeen. Siten jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus onnistua opinnoissaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lue lisää ryhmäkoosta ja opettajamitoituksesta
→ Vaikuttavat asiakirjat
Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) sisältöä on karsittava ja uudistettava siten, että se muuttuu aidosti opiskelijan ja opettajan väliseksi oppimista ja opintojen etenemistä tukevaksi asiakirjaksi. Samalla HOKSin hallinnollista kuormittavuutta on vähennettävä.
Opiskelijan ohjaus ammatillisessa koulutuksessa on haudattu byrokratiaan
Huolehditaan osaamisen ajantasaisuudesta ja jatkuvasta oppimisesta
Työurien pidentäminen ja suomalaisyritysten kilpailukyvyn turvaaminen edellyttävät sitä, että ammatillisen koulutuksen käyneillä on mahdollisuus päivittää osaamistaan läpi uran.
→ Väylät koulutustasoilla kipuamiseen
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja sieltä valmistuneiden pääsyä korkeakouluopintoihin on edelleen kehitettävä. Kehitystyössä on huomioitava nykyiset väylä- ja polkuopinnot.
→ Sujuvaa oppimista läpi uran
Työelämässä oleville ammattiosaajille on mahdollistettava joustava jatkuva oppiminen ja sujuvoitettava jatko-opintoihin siirtymistä.
Samalla on tärkeää vahvistaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen asemaa työelämässä tunnustettuina jatkotutkintoina, jotka syventävät osaamista ja mahdollistavat uralla etenemisen.
OAJ:n esittää uutta jatkuvan oppimisen rahoitusmallia
Laaditaan ammatilliseen koulutukseen kansalliset laatukriteerit ja turvataan saavutettavuus
Ammatillisen koulutuksen pitää olla laadukasta ja yhdenvertaista läpi Suomen.
→ Yhdenvertainen opetus ja arviointi
Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää selkeitä ja yhdenmukaisia käytäntöjä. Yhteisiin aineisiin on luotava yhtenäinen ja oikeudenmukainen arviointimenettely sekä määriteltävä opetustuntimäärät, jotka tukevat opiskelijoiden oppimista ja osaamisen tunnistamista.
→ Kansalliset laatukriteerit
Ammatilliseen koulutukseen on luotava kansalliset laatukriteerit, jotka ohjaavat koulutuksen kehittämistä ja varmistavat sen yhdenvertaisen laadun. Näyttöjen toteutuspaikkoja koskevat säädökset on päivitettävä vastaamaan nykyisiä tarpeita sekä arvioitava erikseen opiskelijan ammattialan teoriatiedon hallintaa.
Ammatillisten opintojen suunnittelua ja toteutusta on vahvistettava tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, jotta koulutus vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin ja opiskelijoiden tulevaisuuden tarpeisiin – unohtamatta koulutuksen yleissivistävää tehtävää ja jatko-opintokelpoisuuden turvaamista.
→ Varmistetaan saavutettavuus
Ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on turvattava. Saavutettavuutta arvioitaessa on tarkasteltava myös eri koulutusalojen saatavuutta alueilla.
Seurataan ja arvioidaan taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen toteutumista
→ Laadukas ja saavutettava opetus
Taiteen perusopetuksen kokonaisuudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista on seurattava.
Välttämätöntä on arvioitava esimerkiksi sitä, onko koulutuksen alueellinen ja taiteenalakohtainen saavutettavuus parantunut ja ovatko yhteistyön edellytykset parantuneet. Lisäksi on arvioitava, miten uudistus on vaikuttanut toiminnan laatuun.
Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tunnettuutta ja siihen osallistumista
→ Osallisuus ja hyvinvointi
Käynnistetään yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa hallituskauden mittainen hanke, jolla lisätään taiteen perusopetuksen tunnettuutta erityisesti haavoittuviin väestöryhmiin kuuluvien nuorten keskuudessa.
Tavoitteena on tukea näiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja kotoutumista sekä ehkäistä yksinäisyyttä harrastustoimintaan osallistumisen avulla.
→ Pilottihanke tukemaan kotoutumista
Laaditaan kansalaisopistoille pilottihanke, jossa kansalaisopistot järjestävät päiväkoti- ja peruskouluikäisten maahanmuuttajalasten vanhemmille kieli- ja kotoutumiskoulutusta lasten toimintapäivän aikana.
Koulutuksen sisällöissä perehdytään suomalaiseen koulutusjärjestelmään, alueen yhdistystoimintaan sekä kansalaisopiston harrastus- ja koulutustoimintaan aktivoiden osallistujia liittymään toimintaan mukaan. Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten aikuisten mahdollisuuksia osallistua muutenkin vapaan sivistystyön monipuoliseen koulutustarjontaan.
Lue lisää kotoutumista tukevista ratkaisuistamme
→ Lisätarjontaa työelämän ulkopuolella oleville
Lisätään luku- ja kirjoitustaidon sekä kielitaidon koulutusta erityisesti työelämän ulkopuolella oleville aikuisille.
→ Vapaasta sivistystyöstä osallisuutta ja elämänhallintaa
Laajennetaan vapaan sivistystyön toimijoiden mahdollisuuksia järjestää opiskeluvalmiuksia ja elämän hallintaa tukevia koulutuksia. Koulutustarjontaa kehitetään erityisesti vahvistamaan nuorten aikuisten jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.
→ Tunnistetaan osaaminen paremmin
Varmistetaan vapaan sivistystyön parissa saavutetun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen muualla koulutusjärjestelmässä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa tulee perustua opettajan arvioon.
Turvataan jatkuvan oppimisen ja harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus
Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta on merkittävä toimintakyvyn edistäjä ja ylläpitäjä eri ikäisille ja -taustaisille kansalaisille. Suomessa on noin miljoona yli 70-vuotiasta. Muun muassa tämän kasvavan väestönosan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta vapaan sivistystyön monipuoliset koulutus- ja harrastusmahdollisuudet tukevat toimintakykyä. Lisäksi ne ehkäisevät yksinäisyyttä tarjoten tilaisuuksia vuorovaikutukseen ja yhdessä olemiseen.
→ Kohtuulliset kurssimaksut
Vapaa sivistystyö säilyy kaikille saavutettavana vain pitämällä kurssimaksut kohtuullisina.
Koulutus- ja osaamistason nostaminen edellyttää laadukasta korkeakoulutusta
→ Koulutusmäärät ja rahoitus kuntoon
Korkeakoulutettujen osuuden nostaminen edellyttää pysyvää koulutuspaikkamäärien nostamista sekä rahoitustasoa, joka turvaa koulutuksen laadun.
Lue lisää koulutuksen rahoituksesta
Lue lisää ratkaisuistamme koulutustason nostamiseksi
→ Uusi malli työuran aikaiselle oppimiselle
Työuran aikaiselle jatkuvalle oppimiselle on luotava oma erillinen toteutus- ja rahoitusmallinsa, joka kattaa ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutukset.
Lue lisää OAJ:n ehdottamasta rahoitusmallista
Lisäksi on vahvistettava keinoja tehdä yhteistyötä korkeakoulujen välillä sekä yritysten, kolmannen sektorin, julkisen sektorin, toisen asteen oppilaitosten ja jatkuvan oppimisen eri toimijoiden kanssa.
Kehitetään korkeakoulujärjestelmää hallitusti
→ Pidetään kiinni duaalimallista
Ammattikorkeakouluilla ja yliopistolla on omat erityiset tehtävänsä. Korkeakoulujärjestelmää pitääkin kehittää kokonaisuutena ja tasa-arvoisena säilyttäen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset roolit ja tehtävät sekä edellytykset kehittyä omien vahvuuksien pohjalta.
Tutustu korkeakouluvisiota koskeviin näkemyksiimme
→ Vahvistetaan tieteen, taiteen ja opetuksen vapautta
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulee jatkossakin perustua vahvaan akateemiseen vapauteen. Akateeminen vapaus edellyttää ennakoitavaa ja riittävää rahoitusta. Lisäksi kaikessa lainsäädäntötyössä on varmistettava, ettei tieteen vapauteen puututa tai rajoiteta sitä liian epämääräisillä muotoiluilla.
Turvaamalla tieteen, taiteen ja opetuksen vapautta vahvistamme samalla osaamisen laatua sekä demokraattisen yhteiskuntamme peruspilareita.
→ Turvataan opetuksen laatu
Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön pedagogista osaamista on vahvistettava.
Korkeakouluissa on myös lisättävä vakituisen opetushenkilöstön määrää, jotta se vastaa laajentuvaan korkeakoulutuksen tarpeeseen.