Lukemiseen panostava varhaiskasvatus vahvistaa kielitaitoa ja empatiakykyä

Tänään vietetään varhaiskasvatuspäivää. Varhaiskasvatus on keskeinen ympäristö kielen oppimisen ja kielellisen kehityksen tukemisessa. Kelpoiset, ammattitaitoiset opettajat varmistavat rikkaan kielellisen ympäristön lapsille, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto blogissaan.

Katarina Murto
Katarina Murto
Puheenjohtaja

Lukeminen on supervoima. Se kehittää kielitaitoa, tukee keskittymiskykyä ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Siksi lukeminen on keskeinen oppimisen ja yhdessäolon keino jo aivan pienimpien lasten kanssa. Perheiden lukutottumukset vaihtelevat kuitenkin suuresti, eikä kaikilla lapsilla ole yhdenvertaista pääsyä tarinoiden maailmaan kotona. Varhaiskasvatuksella onkin suuri merkitys lasten lukuinnon luojana.  

Lukeminen on supervoima.

Varhaiskasvatus on keskeinen ympäristö kielen oppimisen ja kielellisen kehityksen tukemisessa. Kaikki lapset pääsevät siellä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti mukaan kielen oppimiseen. Myös varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa tukemaan lasten kielen kehitystä. Rikas kielellinen maailma rakentuu lapsille lukemisesta, riimittelystä, loruista, lauluista ja kirjallisuuteen tutustumisesta. Kelpoiset, ammattitaitoiset opettajat varmistavat monipuolisen kielellisen ympäristön.  

Rikas kielellinen maailma rakentuu lapsille lukemisesta, riimittelystä, loruista, lauluista ja kirjallisuuteen tutustumisesta.

Tehtävääkin riittää. Joulukuussa julkaistu OECD:n laaja TALIS Starting Strong 2024 -raportti kertoo, että suomalaisessa varhaiskasvatuksessa luetaan vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä korostaa lukuinnon herättämisen merkitystä. Aiheeseen onkin viime vuosina kiinnitetty huomiota esimerkiksi lukukampanjoilla. Samalla lasten kielen kehityksen tavoitteellinen ja suunnitelmallinen tukeminen kuuluu varhaiskasvatuksessa jokaiseen päivään. 

Lukemisen merkitys varhaiskasvatuksessa korostuu moninaistuvan yhteiskunnan myötä. Esimerkiksi monikielisten lasten osuus erityisesti kaupunkiseutujen varhaiskasvatuksessa kasvaa entisestään tulevina vuosina. Sekä kotimaisten kielten oppiminen että tutustuminen lasten omiin äidinkieliin rikastaa kaikkien lasten arkea. Lasten keskeisintä, varhaista kielen oppimisen vaihetta turvaa parhaiten opettajien erinomainen opetuskielen hallinta. Se tulee varmistaa säätämällä opettajille kielitaitovaatimus.   

Sekä kotimaisten kielten oppiminen että tutustuminen lasten omiin äidinkieliin rikastaa kaikkien lasten arkea.

Suomessa asuvat luottavat laadukkaaseen varhaiskasvatukseemme. Tuoreen kyselymme mukaan yli kolme neljäsosaa (77 %) luottaa erittäin tai melko paljon päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haluun rakentaa parempaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille. Jos haluamme vahvistaa toivon näköalaa epävarmassa maailmantilanteessa, meidän on syytä varmistaa koulutusjärjestelmän toimivuus varhaiskasvatuksesta lähtien.  

Jos haluamme vahvistaa toivon näköalaa epävarmassa maailmantilanteessa, meidän on syytä varmistaa koulutusjärjestelmän toimivuus varhaiskasvatuksesta lähtien.  

Muuttuvassa yhteiskunnassa osaamista on kehitettävä koko työuran ajan. Osaamisen kehittämiseksi varhaiskasvatuksen opettajilla oltava mahdollisuus säännölliseen, laadukkaaseen täydennyskoulutukseen työajalla.  

Lukutaito lähtee kehittymään jo varhaisista vuosista alkaen. Jo taapero oppii aikuisilta innon tarinoihin ja kielipeleihin.  Varhaiskasvatuksessa kaikki lapset saavat yhdenvertaiset eväät oppimisen polullensa. Siksi laadukas varhaiskasvatus ja rikas oppiminen opetuskielessä ovat entistä tärkeämpiä.  

Varhaiskasvatuksessa kaikki lapset saavat yhdenvertaiset eväät oppimisen polullensa.

Hyvää varhaiskasvatuspäivää! 

Katarina Murto
Katarina Murto
Puheenjohtaja

Uusimmat blogit