Tänään 30.1. ammattiosaamisen päivänä juhlitaan ammatillista koulutusta ja ammattiosaamista. Tämän juhlapäivän arvo mitataan siinä, mitä tapahtuu huomenna. Toivon, että ammatillinen koulutus nähtäisiin siten kuin entisenä amisopettajana sen näen: osaavina opiskelijoina, arkemme rakentajina ja tärkeänä osana koulutusjärjestelmää, jota arvostetaan paitsi sanoin myös konkreettisin teoin.
Muistan Oton (nimi muutettu).
Otto osallistui ammattitaidon SM-kisoihin Taitajiin asiakaspalvelun ja myynnin lajissa ja pääsi finaaliin. Hänen asenteensa ja halunsa oppia olivat aivan valtavat. Valmistumisen jälkeen tie vei iltalukion kautta ammattikorkeakouluun ja sieltä yliopistoon. Tänään hän tekee maisteriopintoja ja käy töissä. LinkedInissä hänen päivityksiään säestävät aplodit. Otto ei ole yksittäistapaus.
Ammatillinen koulutus vie eteenpäin
Kun Otto valmistui, Taitaja-menestyksestä ei ollut väylää korkeakouluun. Tänä vuonna on. Ensi keväänä 360 nuorta voi saada opiskelupaikan 13 ammattikorkeakoulusta Taitaja-kilpailun perusteella. Ammatillinen koulutus ei ole päätepysäkki, vaan väylä, joka vie eteenpäin. Näitä eri väyliä on myös vahvistettava, jos toivomme ikäluokasta suuremman osan jatkavan jatko-opintoihin.
Ammatillisen osaamisen kulttuuri on paljon muutakin kuin kilpailuja tai tutkintoja. Se kantaa myös silloin, kun opinnot etenevät hitaasti, elämä kuormittaa tai suunta löytyy vasta ajan.
Yhtä tärkeässä roolissa ovat myös ne, joista on tullut työntekijöitä, yrittäjiä sekä yhteiskuntamme jäseniä ja kannattelijoita. He ovat oman elämänsä huippuosaajia. Usein unohtuu, että ammatillisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on ”kehittää opiskelijan ammatillista osaamista sekä kasvua sivistyneeksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi”.
Oman elämänsä huippuosaajista muistan Pekan (nimi muutettu), erityistä tukea opintoihinsa saaneen ujon nuoren. Sydämeni pakahtui ylpeydestä, kun kuulin Pekan saaneen vakituisen työpaikan lähimarketista. Muistan aikuisena burnoutin kokeneen alanvaihtajan, joka löysi ammatillisesta koulutuksesta uuden alan ja innon elämään. Muistan myös sen kapinallisen nuoren, jota opiskelu ei aluksi kiinnostanut, mutta joka löysi koulutuksesta suunnan elämälleen.
Arvostus ei voi jäädä yhteen päivään
Nämä ovat tarinoita ihmisistä, jotka valmistuessaan tekevät yhteiskunnassamme välttämätöntä työtä. He leipovat aamusämpylämme, kuljettavat ne, ajavat busseja sekä hoitavat lapsemme ja vanhuksemme. Ammatillisia perustutkintoja on 42. Jokainen niistä pitää tätä yhteiskuntaa pystyssä.
Ammatillinen koulutus tunnistaa ja vahvistaa taitoja, joita työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat: käytännön osaamista, vuorovaikutusta ja vastuunkantoa. Se kasvattaa osaajia ja vaikuttavia ihmisiä. Ammatillisen koulutuksen kulttuuri kasvattaa ammattisivistystä.
Siksi opiskelijoiden ja koulutusasteen arvostus ei voi jäädä yhteen päivään. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu mittavia leikkauksia ja jatkuvia uudistuksia. Nyt tarvitsemme päätöksiä, jotka turvaavat vakaan ja riittävän rahoituksen sekä työrauhan. Tarvitsemme myös päätöksiä, jotka turvaavat opettajille aikaa tehdä päätyötään – kouluttaa ammatillisia osaajia ja hyviä yhteiskunnan jäseniä.
Ammatillinen koulutus luo toimivan arjen ja tulevia korkeakouluopiskelijoita yhteiskuntaan. Näytetään arvostus myös teoin.
