Hallitusneuvottelijat julki – kokosimme yhteen puolueiden koulutuslupauksia

Nyt se on varmaa: kokoomus pyrkii muodostamaan maalle uuden hallituksen perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa.
 
­– Kaikki puolueet ovat vaalien alla tehneet koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta koskevia lupauksia, jotka vaativat toteutuakseen rahoituksen vahvistamista. Puolueet nostivat koulutuksen ja osaamisen esille myös vastauksissaan Orpon kysymyksiin. Hallitusneuvotteluissa on aika tehdä lupauksista totta, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Kaikki puolueet ovat vaalien alla tehneet koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta koskevia lupauksia, jotka vaativat toteutuakseen rahoituksen vahvistamista.

Edessä ratkaisevia vuosia koko Suomen tulevaisuuden kannalta

OAJ on vaalien yhteydessä pitänyt esillä viestiä siitä, että tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään koulutuksella. Jotta Suomi pärjää muuttuvassa maailmassa ja säilyy osaavana ja hyvinvoivana sivistysvaltiona, tarvitaan tekoja, joilla esimerkiksi oppimistulokset ja koulutustaso saadaan käännettyä nousuun.
 
Samalla pitää huolehtia hyvästä työelämästä, jotta ihmiset jaksavat työssään.
 
– Olemme OAJ:ssä koonneet jäsentemme kanssa ratkaisuehdotuksia erilaisiin koulutusta ja osaamista koskeviin ongelmiin. Ongelmien ratkaisu vaatii riittäviä resursseja sekä nykyistä täsmällisempää lainsäädäntöä. Vain siten voidaan turvata se, että Suomi on jatkossakin korkeaan osaamiseen nojaava maa, jossa kaikki voivat jkasvaa osaavien opettajien tuella sivistyneiksi ja osaaviksi yhteiskunnan jäseniksi, Katarina Murto sanoo.

• Voit tutustua OAJ:n vaalitavoitteisiin täällä ja kynnyskysymyksiin Suomen tulevaisuudelle täällä.

Vaalien alla talous ja sopeutustarpeet nousivat yhdeksi kärkiteemaksi. Murto korostaa, että koulutus, kasvatus ja tutkimus pitää jättää leikkauslistojen ulkopuolelle.

– Päättäjiä huolettaa tämänhetkinen taloustilanne, mutta uskon kaikkien ymmärtävän, että tulee pitkällä tähtäimellä paljon kalliimmaksi, jos osaamiseen ei satsata tänään. Nyt on tullut aika pitää kiinni lupauksista, joita puolueet ovat äänestäjilleen antaneet.

Uskon kaikkien ymmärtävän, että tulee pitkällä tähtäimellä paljon kalliimmaksi, jos osaamiseen ei satsata tänään.

Kärkinostoja hallitusneuvottelijoiden koulutuslupauksista

Kokosimme tiiviisti yhteen hallitusneuvotteluissa mukana olevien puolueiden koulutuspuheita vaalien alta sekä vastauksia hallitustunnustelukysymyksiin.

Uutinen jatkuu Petteri Orpon haastatteluvideon jälkeen. Jos et näe videota alla, voit katsoa sen täällä.

Kokoomuksen koulutuslupauksissa painotetaan varhaisia vuosia

Vaalien alla puheenjohtajatenttejä katsoville tuli leikkauslistoista puhuttaessa tutuksi kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon maininta, että koulutuksen rahoitus on ”erityissuojeluksessa”. Alkuvuonna Ylen kyselyssä puolue lupasi muiden tavoin koulutuksen rahoituksen vahvistamista.
 
Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita kokoomus nosti esiin omissa hallitustunnusteluvastauksissaan:

• Kokoomus haluaa tehdä yhteiskunnassa muutoksia, jotka vahvistavat osaamista. Työvoimapulaan kokoomus vastaisi nostamalla koulutusmääriä osaajapula-aloilla ja huolehtimalla yksiöiden mahdollisuuksista täydentää osaamistaan.
  
  
• Osaamis- ja koulutustason nostamisen kokoomus näkee edellyttävän laajasti toimenpiteitä kaikilla koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kokoomus on esittänyt keinoiksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, kaksivuotista esiopetusta, perustaitojen opetuksen vahvistamisesta lisätunneilla sekä koulutustason  nostamista.
  
  
• Kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bkt:sta sekä varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehitystyöhön.
  
  
• Kokoomus otti kantaa myös työelämäkysymyksiin. Puolue kertoi olevansa valmis keinoihin, joilla varmistetaan, että jokainen työikäinen ja -kykyinen ihminen saa tehdä töitä, ja siihen, että työelämää kehitetään niin, että töissä jaksaa ja viihtyy.

Tarkemmin kokoomus on listannut keinojaan ”koulutuksen kunnianpalauttamiseksi” täällä.

Uutinen jatkuu Riikka Purran haastatteluvideon jälkeen. Jos et näe videota alla, voit katsoa sen täällä.

Perussuomalaiset korostavat ammattiosaamisen tärkeyttä

”Lupaan kuunnella opettajia koulutuspolitiikan rakentamisessa”, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaalien alla OAJ:n jälki-istuntohaastattelussa. Alkuvuonna Ylen kyselyssä puolue lupasi muiden tavoin koulutuksen rahoituksen vahvistamista.
 
Silloin, kuten vaalien alla toistuvasti muutoinkin, Purra piti esillä ammattiosaamisesta huolehtimista. ”Ammattikoulutuksen on saatava sellaiset määrärahat, joilla opetuksen tasoa ja tutkintojen sopivuutta työmarkkinoilla saataisiin parannettua nykyisestä,” hän totesi. Perussuomalaiset on myös pitkään ja johdonmukaisesti puhunut vahvemman oppimisen tuen puolesta.
 
Esimerkiksi seuraavanlaisia koulutuspoliittisia linjoja perussuomalaiset nosti esiin kokoomukselle hallitustunnusteluvaiheessa antamissaan vastauksissa:

• Suomalaisten osaamis- ja koulutustason nosto kannattaa perussuomalaisten mielestä toteuttaa perusopetusta vahvistamalla. Perussuomalaiset haluaa peruskouluun ”oppimistakuun” ja vahvistaa opetus- ja oppimisrauhaa. Peruskoulun koulurauhaa perussuomalaiset parantaisi lisäämällä kuria ja kiristämällä rangaistuksia.
  
  
• Ammattikoulutuksen kunnianpalautuksen tulee perussuomalaisten mielestä kuulua seuraavan hallituksen kärkihankkeisiin. Tämä edellyttäisi puolueen mukaan ammatillisen koulutuksen riittävää resursointia, uudistamista ja oppisopimusjärjestelmän kehittämistä. Lisärahoitusta puolue kohdistaisi erityisesti lähiopetukseen. Perussuomalaiset haluaa varmistaa, että ammattikouluista valmistuneet kelpaavat yrityksille töihin.
  
  
• Perussuomalaiset on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bkt:sta.
  
  
• Työelämää koskevissa vastauksissaan perussuomalaiset nostavat esiin mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen ja sen, että työn vastaanottamisesta tehtäisiin nykyistä velvoittavampaa. Puolue myös lisäisi paikallista sopimista.

Perussuomalaisten koulutuspoliittisista kannoista voi lukea lisää puolueen alkuvuodesta julkaisemasta koulutuspoliittisesta ohjelmasta.

Uutinen jatkuu Anna-Maja Henrikssonin haastatteluvideon jälkeen. Jos et näe videota alla, voit katsoa sen täällä.

Rkp haluaa maailman parhaan koulun ja tukea jokaiselle oppijalle

Laadukas oppimispolku on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä, todetaan Rkp:n vaaliohjelmassa. Puolue haluaa kääntää esimerkiksi oppimistulokset ja koulutustason nousuun sekä varmistaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpula ratkaistaan koulutusmääriä lisäämällä.
 
Alkuvuonna Ylen kyselyssä myös Rkp lupasi muiden tavoin koulutuksen rahoituksen vahvistamista. Sama viesti kuului OAJ:n jälki-istuntohaastattelussa. Siinä Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi koulutukseen panostamisen olevan yksi puolueen kärkiprioriteetteja.
 
Esimerkiksi seuraavanlaisia koulutuspoliittisia linjoja Rkp nosti esiin kokoomukselle hallitustunnusteluvaiheessa antamissaan vastauksissa.

• Tulevan hallituksen keskeisenä tavoitteena pitää Rkp:n mielestä olla se, että koulutusjärjestelmämme kyvystä vastata nykyajan haasteisiin pidetään huolta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen ja koulutusjärjestelmän tulee tarjota tasavertaiset edellytykset kaikille lapsille ja nuorille heidän taustastaan riippumatta. Rkp haluaa panostaa erityisesti perusopetukseen, uudistaa kolmiportaista tukea sekä lisätä esimerkiksi erityisopettajien määrää.
  
  
• Osaajapulan ratkaisemiseksi Rkp vahvistaisi oppisopimuskoulutusta vaihtoehtona niin nuorille kuin kouluttaville työnantajille. Lisäksi puolue edistäisi jatkuvaa oppimista sekä mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumisen ja täydennyskoulutukseen. Rkp myös kehittäisi ammatillista koulutusta niin, että se vastaisi nykyistä paremmin yritysten työvoiman tarpeeseen.
  
  
• Rkp haluaa, että Suomi on houkutteleva maa tulla opiskelemaan ja töihin. Puolue haluaisi edistää kotoutumista ja huolehtisi Suomeen muuttavien perheenjäsentenkin pääsystä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kielikurssien piiriin.
  
  
• Rkp pitää tärkeänä jatkuvan oppimisen edistämistä ja koulutustason nostamista, Suomeen tarvitaan puolueen mielestä ”määrätietoisia panostuksia” tki-toimintaan. Myös mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen ja täydennyskoulutuksiin tulee Rkp:n mielestä edistää.
  
  
• Rkp haluaisi sallia paikallisen sopimisen kaiken tyyppisissä yrityksissä, myös niissä, joissa työnantaja- tai työntekijäpuoli ei ole järjestäytynyt ammattiliittoon.

Uutinen jatkuu Sari Essayahin haastatteluvideon jälkeen. Jos et näe videota alla, voit katsoa sen täällä.

Kristillisdemokraattien koulutuspuheissa pidetään alueellinen saatavuuden ja oppimisen tuen puolta

Yhteisillä verovaroilla huolehdimme sivistyksestä ja koulutuksesta, joka on yhteiskunnan kivijalka ja hyvän tulevaisuuden lähtökohta, luvataan kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelmassa.  Ohjelmassaan puolue muistuttaa Suomen olevan verrokkimaita jäljessä koulutuksen rahoituksessa ja kertoi haluavansa laittaa perusrahoituksen kuntoon pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
 
Myös alkuvuonna Ylen kyselyssä Kd lupasi muiden puolueiden tavoin vahvistaa koulutuksen rahoitusta. ”Turvataan resurssit, mutta pidetään huoli myös siitä, että hankehumpan sijaan opettajat saavat keskittyä siihen, minkä he parhaiten osaavat, eli opettamaan laadukkaasti,” linjasi Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah OAJ:n jälki-istuntohaastattelussa.
 
Esimerkiksi seuraavanlaisia koulutuspoliittisia linjoja Kristillisdemokraatit nosti esiin kokoomukselle hallitustunnusteluvaiheessa antamissaan vastauksissa:

• Kristillisdemokraatit haluaa nostaa tki-rahoituksen neljään prosenttiin bkt:sta.
  
  
• Kd puhuu vastauksissaan muita hallitusneuvotteluihin valmistautuvia puolueita enemmän koulutuksen alueellisesta saatavuudesta ja muistuttaa, että koulutuspolitiikka on myös alue- ja elinvoimapolitiikkaa.
  
  
• Perusopetuksen ja toisen asteen perusrahoitus on kd:n mielestä pidettävä tasolla, joka mahdollistaa opetuksen hyvän laadun ja ammattilaisten työssäjaksamisen sekä turvaa yhdenvertaisesti jokaisen oppilaan oikeuden oppia.  Opetusryhmien koot on pidettävä kohtuullisina. Inkluusio ei Kd:n mielestä saa olla säästökeino, vaan tuki on aina toteutettava lapsen tarpeista käsin.
  
  
• Työvoimapulaan puolue vastaisi esimerkiksi lisäpanostuksilla oppisopimuskoulutukseen, koulutuksen riittävällä resursoinnilla sekä täydennys- ja muuntokoulutuksia lisäämällä.
  
  
• Kd kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä ja esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista.

Teksti ja kuvat: Heikki Pölönen